Joulukalenteri: Yäk ku on ihanaa - joulun kalaherkuista

Hei taasen, mussukkaiseni!

Kyllä se nyt on liekeissä, jouluhysteria alkaa nousta uskomattomiin sfääreihin ja reseptiä pukkaa. Nämä aarteet kaivoin Facebookin kätköistä muistiinpanoistani.

Kala on meillä aikamoinen vedenjakaja, niin sanoakseni. Ihhihi. Miesväki rakastaa, naisväki kammoaa. Koska kalakin kuuluu joulupöytään, jopa meillä vaikka maaman kanssa ei moisia suuhumme lykätäkään vaikka ois henki tai hiustenlähtö siittä kiinni, päätin laittaa myös kalareseptini jakoon.

Jouluna olen pruukannut tehdä sekä silliä että graavilohta.   
Viskisilli on miehekkään aromikas ja helppo juhlava silli, joka syntyy nopsasti ja maistuu mahtavalta. Viskin voit korvata sherryllä, konjakilla tai vaikka vermutilla. Kannattaa tällöin suosia niitä kuivempia vaihtoehtoja tai vähentää sokerin määrää.

Ohje on melko suurelle määrälle, itse olen tehnyt neljä purkillista tästä satsista. Tähän kannattaa käyttää vähemmän savuista viskiä, itse olen uhrannut Chivas Regal-viskipulloni sisältöä hyvään tarkoitukseen. 
Voit käyttää joko tavallista Islanninsilliä tai kevytsuolattua versiota. Kevytsuolatulle riittää vartin liotus ja huolellinen huuhtelu, tavallista silliä kannattaa liottaa muutama tunti ja huuhtoa hyvin. 
Viskisilli kannattaa valmistaa päivä tai pari ennen H-hetkeä, niin maut ehtivät tasaantua. 

Säilyvyys: pari viikkoa, säilytys jääkaapissa. 

Ja nyt siis tuumasta toimeen..! 

Tarvitset: 

8-10 kevytsuolattuasillifilettä 
sipuli ohuina suikaleina 
~10-15 kokonaista mustapippuria 

Liemi: 
6 dl väkiviinaetikkaa 
9 dl vettä 
1-1,1 dl sokeria 
1 rkl suolaa
2 dl viskiä 
(½ tl kuivattua tilliä tai rakuunaa)

Kiehauta vesi, etikka ja sokeri. Anna jäähtyä hyvin, lisää viski. Paloittele liotetut, huuhdellut sillifileet reilun sentin viipaleiksi ja laita purkkeihin sipulin ja pippureitten kanssa. Kaada päälle lientä lähes piripintaan, sulje purkit tiiviisti ja säilytä jääkaapissa. 

Toinen joulupöytään päätyvä kala on savugraavattu lohi. Käytän yleensä puolikkaan kirjolohifileen, koska syöjiä on vain pari kolme. Kala menee yleensä loppuun jo aattoillan aterialla. Jos siis sinulla on mielihaluja tai isompi porukka ruokittavana, suosittelen hommaamaan puolikkaan norjanlohifileen.

Homman idea on siinä, että kala laitetaan suolaantumaan useampi päivä ennen joulua ja siihen käytetään savusuolaa, jolloin saadaan hiukan kuin kylmäsavu- ja graavilohen hybridi. Kannattaa hommata siis kalafileen etupää, jolloin file on tasaisemman paksuinen ja levyinen ja suolaantuu tasaisemmin. Pyrstö on niin kapea ja litteä, että se todennäköisesti ylisuolaantuu jos pidät kalaa yli 2 päivää suolassa. Kalaa ostaessasi pyydä myyjää poistamaan siitä nahka, pääset paljon helpommalla ja vähemmällä sotkulla. 

Kalaan tuo upeaa lisämakua pari ruokalusikallista konjakkia, tervasnapsia tai viskiä. Erityisesti terva sopii savun kanssa hyvin yhteen!

Puolikkaalle kirjolohifileelle (n. 250-300 g) tarvitset:
1/2 tl sokeria
1/2 tl murskattua/karkeaksirouhittua musta- tai valkopippuria
1 tl kuivaa tai tuoretta tilliä
savusuolaa niin että fileen päälle tulee tasainen kerros

Ripsottele mausteet ohjeen mukaisessa järjestyksessä kalalle. Laita päälle voipaperia, sitten kelmua ja sujauta koko komeus pussiin. Jos suolaat 2 filettä, laita ne vastakkain ja kietaise kelmuun ja sitten pussiin.
Laita pussi jääkaapin kylmimmälle hyllylle takaosaan ja käännä kerran päivässä.
Anna suolaantua 4-7 päivää. 
Tarjolle pannessasi kaavi mausteet pois kalan päältä ja kuivaa se. Leikkaa pystysuoraan noin 3-5 mm paksuja siivuja. Kovin ohuet siivut ovat raivostuttavia leikata ja uuden gastronomiaopin mukaan kalan maku ei tule esille kaikessa ihanuudessaan liian ohuina siivuina. Hei, mahtavaa - laiskottelu on ihan sallittua!
Valmiit siivut kaunistuvat reilulla ropsauksella nypittyä tilliä. Vadin reunoille voit laittaa koristeeksi vaikka tillinoksia, sitruunansiivuja ja karkeaa merisuolaa.

 Jouluaattoon on enää 6 päivää, itse asiassa tämän jälkeen 3 arkipäivää, ja tässä alkaa hauskin osa olla edessä: loput lahjat päätyvät pakettiin ja ruuat alkavat valmistua pikkuhiljaa.
Ainoa pilvi taivaalla on Matkahuollon ja Markantalon sählääminen Murun lahjan kanssa; paketti on jo kuukauden seilannut edestakaisin ja jouduin ihan tosissani polttamaan hihani että alkoi tapahtua. Nyt jännätään, ehtiikö tavara tänne jouluksi vai ei...ei hyvä. Ollenkaan. Mur. 

Siitä viis, nyt nautitaan jouluvalmisteluista!

- Hulda

PS. Pahoittelen kökköä ulkoasua, jos joku tietää miten Bloggerin saa räjäytettyä niin kertokaa mullekin...meneepi hermo! MUR.

Haaste Sannalta - joulun kirjaimista

Sain kirjainhaasteen Sinistä Jouluksi-blogin Sannalta. Vaikka tämä ei nyt varsin joulublogi olekaan, niin jouluhulluja olemme molemmat ja meno sen mukaista ympäri vuoden...

Jouluaakkoset-haaste

1.Haasta 5 joulublogia

2. Kirjoita jokaisen aakkosen kohdalle jokin jouluinen sana/asia

3. Q,W,X,Y,Z,Å,Ä  eivät ole pakollisia

Tästä se sit lähtee.

A - Aloitus. Viimeistään syyskuun alussa joulukausi julistetaan avatuksi. Ainakin miun ja Sannan kerhossa.
B - Brunbergin tryffelit. Näitä on oltava, että joulu tulee.
C - Candy canes, piparminttukepit. Lumiukkosopan oleellinen raaka-aine ja koriste. Naminami.
D - Disney ja Samu Sirkan Joulutervehdys. Toinen niistä telkkariohjelmista joita ilman joulu ei tule.
E - Erilaiset joulut. Monenlaisia jouluja olen päässyt viettämään, ja melkeinpä jokainen niistä on ollut omalla tavallaan ihana.
F - Fenkoli. Joulukinkun keitinliemen ehdoton mauste.
G - Glögi! Mielellään haaleana ja vaaleana, mantelin kera. Kuuma ja tumma glögi polttaa kurkun.
H - Homejuusto. Mielellään sitä karseimmanhajuista stiltonia. Parhaimmillaan piparin ja omenasiivun kanssa jouluyönä.
I - Itsenäisyyspäivä. Oleellinen osa joulunaikaa. Ylpeydenaihe ja hyvä muistutus siitä, että asiat voisivat olla paljon, paljon, PALJON huonommin ilman menneiden polvien uhrauksia ja urheutta.
J - Joulukirja. Ehdoton ystävä tällaiselle lahopäälle. Kirjan kätköihin kirjoitellaan lahjat, ruuat, suunnitelmat ja reseptit.
K - Kinkku. Lihansyntiaikojeni ehdoton ykkössuosikki joulupöydässä. Punasuolattuna, mehevänä ja miedon sinapin kera.
L - Lahjat. Näiden miettiminen alkaa viimeistään heti juhannuksen jälkeen.
M - Mausteet. Kardemumma, neilikka, kaneli, inkivääri, muskotti, sahrami...joulu tuoksuu ja maistuu vahvasti näiltä.
N - Napapiirin Pikajuna, ihana jouluelokuva. Saa joka kerta itkemään.
O - Omenahyvejäätelö. Uskomattoman hyvää ja jouluista.
P - Piparit. Ruskeita siirappipipareita täytyy olla; paljon, ohuita ja rapeita.
R - Rakkaus. Joulun tärkein sanoma, jonka soisin olevan muutenkin maailman kantava arvo ja voima.
S - Sinappi. Itsetehtyä, makeaa, usein omenalla ja viskillä maustettua.
T - Tontut. Näitä on olemassa, aivan varmasti!
U - Usko. Uskon enkeleihin, joulupukkiin ja ihmisten hyvyyteen. Tosin viimeisestä olen joskus hiukan epävarma uutisia luettuani.
V - Värit. Jouluun kuuluu ehdottomasti punainen, valkoinen ja vihreä. Pienissä määrin myös sininen.
Å - Åbo. Joulurauhanjulistuksen koti, mutta itse käymme katsomassa joulurauhanjulistuksen Naantalin Vanhalla torilla.
Ä - Äitee. Joulunviettopaikkana tänä vuonna maaman talo, omat kotikulmat, Naantali <3
Ö - Överit. Näitä tulee yleensä vedettyä parit, sekä jouluruuan että suklaan kanssa.

Haasteeseen kuuluu laittaa haaste myös eteenpäin kolmelle joulubloggarille. Minä tuhma, laitan haasteen vain Vuoden Siivoojalle, joka varmasti saa aikaan mielenkiintoisemmat aakkoset kuin minä edes kolmen tuplaviskin jälkeen!

- Hulda

Aaton jälkilöylyt - joulun makeista herkuista

Nonni, jopa meni taas viikko hurahtamalla! Tässä on tehty lisää joululahjahankintoja, laitettu kodin valaistus uusiksi ja hommattu myös jouluvaloja. Ostin sen Clas Ohlsonin valokranssin josta puhuin aiemmin, mutta valoverkkoa en vielä löytänyt. Pitää käydä K-raudassa ja Löytöliiterissä tutkailemassa jos löytyisi pieni vaalea valoverkko; Ohlsonilla oli kyllä verkkoja mutta olivatpa tummia ja niitä myytiin vain 3 x 2 metrin pakkauksissa. Koska en ole perustamassa bordellia tai muutoin aikeissa valaista koko metikköä, en tarvitse kuutta metriä valoverkkoa vaan parikin metriä on jo enemmän kuin tarpeeksi. Löytyy se kohtuus meikäläiseltäkin joskus harvoin...

Jouluaattona kohtuus ei ole ehkä se ensimmäinen juttu mikä tulee mieleen. Joten tässäpä teillen ne övereimmät herkut, jälkkärit ja juomat joita on ikinä mieleen pälkähtänyt värkätä.

Ensimmäinen herkku on oma päähänpälkähdykseni vuodelta -02. En ole koskaan ollut omenahyveen suurin fani, joten jollain tapaa tämä monsteri piti kesyttää. Keksin sekoittaa sen jäätelöön. Jouluiset mausteet ja fariinisokeri tuunaavat hyveen jouluiseksi, ja jäätelöön sekoittaminen ja kauniiseen muottiin pakastaminen tekevät siitä juhlavan jälkkärin.
Kannattaa katsoa, että hyvejäätelö on korkeintaan 4 cm paksussa kerroksessa. Muuten sitä on todella hankala leikata ja syödä edes suhteellisen sivistyneesti. Voit myös pakastaa hyvejäätelön annosmuotteihin.
Kinuskiin ja hyveeseen kannattaa käyttää mielellään itsetehtyä mehutiivistettä. Parhaiten toimivat muutenkin omenan kanssa hyvin yhteen pelaavat marjat kuten punaviinimarja, karpalo, puolukka, karviainen tai ihan vallan jopa itse omena. Olen käyttänyt omenaa ja punaviinimarjaa yhdessä.

Omenahyvejäätelö
6-8:lle

vuuan pohjalle:
4 punakuorista, kiinteää omenaa (esim. Royal Gala, Jonagold)
1 tl piparimaustetta
2 rkl omena- tai marjamehutiivistettä
½ dl fariinisokeria

pinnalle:
1 dl fariinisokeria
2 dl kaurahiutaleita (tai desi mantelilastuja ja desi kaurahiutaleita)
75 g voita
1 tl piparimaustetta

Lisäksi:
1,5-2 litraa hyvää vaniljajäätelöä

Omenakinuski:
 1 dl omena- tai marjamehutiivistettä
25 g voita
1,5 dl fariinisokeria
1 dl tummaa siirappia
1,5 dl kuohukermaa
½ maustemittaa suolaa

Lämmitä uuni 200-asteiseksi. Voitele n.25-28-senttinen piirakkavuoka.
 Paloittele omenat noin sokeripalan kokoisiksi kuutioiksi. Laita ne vuuan pohjalle, lisää mehu ja ripottele sokeri ja mauste pinnalle.
Sulata voi ja sekoita kaikki ainekset sekaisin keskenään. Levitä omenoiden päälle. Paista puolisen tuntia, kunnes omenat ovat pehmeitä ja pinta rapea. Anna jäähtyä täysin, hajota kulhoon niin ettei kuorrutteesta jää kovin isoja paloja.

Ota jäätelö sulamaan. Kun se on juuri ja juuri sekoitettavissa, sötkötä omenahyve ja jäätelö keskenään suht tasaisesti ja kaada isoon kelmulla vuorattuun piirakkavuokaan tai vastaavaan, kauniiseen astiaan. Kääräise kelmu vielä jäätelön päälle. Pakasta.
Anna hyvejäätelön sulaa puolisen tuntia ennen tarjoamista. Kumoa vuuasta tarjoiluvadille ja koristele vaikka piparinmuruilla tai valuta kinuskikastiketta päälle.

Tee kinuski: kuumenna mehu, sokeri, siirappi ja voi kattilassa rauhassa sekoitellen. Anna kiehua viitisen minuuttia, kunnes seos on paksua ja kauniin ruskeaa. Lisää kerma, anna jäähtyä ja tarjoa omenahyvejäätelön kanssa.


Seuraava tekele on vähän erilainen otos riisipuurosta. Makumaailma viittaa joulun alkulähteille, itäisille maille. Puuro maustetaan mantelijauholla, kanelilla, neilikalla, inkiväärillä, kardemummalla ja vaniljalla ja kruunataan glögistä keitetyllä kastikkeella. Puhumatta paras.

Mantelipuuro ja glögikastike
4:lle
2 dl vettä
1,75 dl puuroriisiä
1 l täysmaitoa
2 dl mantelijauhoa
kanelitanko
2 kokonaista neilikkaa
2 cm pätkä halkaistua vaniljatankoa tai 2 maustemitallista jauhettua vaniljaa tai 2 tl vaniljauutetta
2 kokonaista kardemummaa tai 1 maustemitta jauhettua kardemummaa
1 cm pätkä tuoretta inkivääriä tai ½ maustemitallista jauhettua inkivääriä
1 tl suolaa

kastike:

3 dl glögitiivistettä
5 dl vettä
2 rkl perunajauhoa
2 tl (vanilja)sokeria

Kastike ensin:
Sekoita perunajauho puoleen desiin kylmää vettä. Laita glögi ja loput vedestä kattilaan, kuumenna kiehuvaksi. Lisää perunajauhovesi tarmokkaasti sekoittaen kuumaan nesteeseen, anna kuplahtaa nopeasti ja ota kattila liedeltä. Sokeroi pinta.

Sitten puuron kimppuun:
Kiehauta vesi, lisää riisi. Keitä kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Laske levyn teho pienelle, käytä kattilanalusritilää jos sinulta sellainen löytyy. Lisää parisen desiä maitoa (tai jotain sinnepäin), mantelijauho ja mausteet suolaa lukuunottamatta. Sekoittele puuroa vähän väliä ja lisäile maito vielä parissa erässä, kun edellinen satsi on lämmennyt ja alkanut imeytyä. Keitä puuroa suljetun kannen alla reilu puolisen tuntia, sekoittele vähän väliä kunnes kaikki neste on imeytynyt. Mausta valmis puuro suolalla.
Kerää kokonaiset mausteet pois puurosta ennen tarjoilua. Tarjoa perinteisten rimminkien kanssa.

Riisipuuro taipuu myös riisivanukkaaksi, jolloin se toimii loistavasti jälkiruokana. Jätä tällöin puuro hyvin löysäksi, ettei se kikkaroidu (ihhihihi hassu sana) jäähtyessään. Anna puuron jäähtyä täysin, vatkaa 3 dl kuohukermaa vaahdoksi ja sekoita puuroon. Voit lisätä vanukkaaseen 1-2 dl kuorittuja appelsiininpaloja, säilykemandariinia, karkeaksiraastettua hapanta omenaa tai vaikka säilöttyjä kirsikoita palasina.

Joskus ruuan päälle ei tee mieli mitään kiinteää ravintoa, oli miten vaan jälkiruokamahassa tilaa. Silloin maistuu lämmin juoma. Miksipä ei tehtäis raikasta karpaloglögiä tai täyteläistä lumiukkosoppaa?

Karpaloglögi
2-4:lle

1 l karpalomehua
2 kanelitankoa
vaniljatanko
3 kardemummaa
6 neilikkaa
3 maustepippuria
1 cm pala tuoretta inkivääriä
puolikas Granny Smith-omena 3 lohkossa tai 1 dl omenamehua

Laita kaikki ainekset kattilaan, lämmitä 1-teholla kiehuvaksi. Mitä hitaammin, sen parempi, jotta mausteiden maut ehtivät tekeytyä. Nosta omenanlohkot varovasti pois kattilasta, poista muut mausteet. Voit terästää glögiä halutessasi, mutta se on hyvää sellaisenaankin.
Jos puolukka maistuu paremmin, voit korvata karpalomehun puolukkamehulla. Tai vaikka käyttää molempia, kaksin aina kaunihimpi. Usein myös herkullisempi.


Lumiukkosoppa
kahdelle

4 dl maitoa, mielellään kevyt- tai täysmaitoa
8 palaa taloussuklaata, maitosuklaata tai Geishaa
1 dl vaahtokarkkeja
2 piparminttukarkkikeppiä

Aikuisten lumiukkosoppaan lisäksi minttuviinaa ja Baileysia

Lämmitä maito höyryäväksi mikrossa tai kattilassa. Jaa suklaa paloina kahteen kuppiin, kaada maito päälle ja sekoittele kunnes suklaa on tasaantunut. Aikuisten herkut, mikäli sellaisia haluaa nautiskella, menevät myös tässä kohtaa sekaan. Lopuksi lisää vaahtokarkit pinnalle ja tuuppaa karkkikepit kuppeihin.


Täällä alkaa torppa hiljenemään pikku hiljaa, hoitokoirakin rauhoittui nukkumaan ja niinpä mekin aivan kohta. Vielä ehtii keskiyön voileivän naukkaamaan, hirveä nälkä iski yllättäen. Kyl vaa tää valvominen on hieno laji, kerta kaikkiaan. Jos viime yö meni unettomana Pariisin iskujen takia, tänä yönä taitaa uni maistua senkin edestä. Mutta jottei kellekään jää epäselväksi;

Rakkauden kaupunki vuotaa verta. Niin minunkin sydämeni.

Rakastakaa toisianne

-Hulta

Sikamaista touhua - pienoisista kinkkusista

Koska moni ottaa varaslähdön jouluun muutenkin kuin koristelun ja leipomisen kanssa, pitää vissiin alkaa myös näitä (yleensä) aattona syötävien ruokain reseptejä lykkimään jo esille.

Monessa keskustelussa olen antanut itselleni kertoa, että kinkkuja paistellaan pisin syksyä ja niitä saattaa päätyä pöytään jopa 4-5 kappaletta ennen H-hetkeä. Aikamoista! Meillä kotona kinkkua on tarjolla vain jouluaattona, tosin joskus tonttu on saattanut jo aatonaattoiltana käydä nävertämässä pikkuisen potsia poskeen.
Kun olin lapsi, meitä oli isovanhempien joulupöydissä paljon väkeä. Isän luona kymmenkunta, ja äidin luona vähintään tusina. Lapsenlapsihomman räjähdettyä käsiin jopa 15. Silloin oli kinkuilla kokoa kuulkaas - pienimmillään jotain 6 kilon luokkaa, ja varmasti joskus kolisteltiin jo kymppikiloa.

Kuva nyysitty netanttila.com

Ennen kuin aloin ituhipiksi ja lopetin lihansyönnin, kinkku oli lempparijouluruokani. Muistan, kun äidin vanhemmat kerran - Amerikanreissun innoittamana - ostivat jouluksi savukalkkunan. Siellä se möllötti pöydällä, korppikotkan näköisenä ja kuivana kuin mikä. "Saimme" maistaa sitä ennakkoon, ja vähän ajan päästä meille tulikin veljen kanssa akuutti kiire isän vanhempien luo. Virallinen selitys oli, että "mennään vaan moikkaamaan ja ulkoilutetaan koira samalla", todellinen syy oli että eipä ollut aikomustakaan skipata joulukinkkua vaikka äidin vanhempien luona oli määrä syödä sinä jouluaattona. Isän äidillä oli aina valtava kinkku pöydässä, ja kävimme sitä urakalla verottamassa siinä ihan huomaamatta vierailun lomassa. Itse taisin syödä ainakin 6 siivua...vähän äidin vanhempien luona ihmettelivät, kun ei ollu lapsilla nälkä aterialla. Hähä!

Koska nykyään väkeä on meidän joulupöydässä äidin luona korkeintaan viisi kerrallaan ja minähän en vieläkään elikoita syö, kinkun määrää on täytynyt viilata hiukan maltillisempaan suuntaan. Pari-kolmekiloisesta juhlakinkusta väki syö itsensä täyteen kolme tai neljä kertaa, mutta koska pieni kinkku on helpompi pilata kuin iso, valmistusmenetelmääkin on tarvinnut viilailla.

Uunissa paistaen kinkku on herkästi lopulta liian kuivaa. Jotkut tykkäävät ylikypsästä, kuivasta kinkusta, mutta meillä sen on oltava mehukasta. Päätin siis etsiä toisen kypsennystavan. Lopulta päädyin keittämiseen. Nigellan jalanjäljissä mennään taas, joskin omilla tvisteillä kuten aina.

Keitetystä kinkusta monelle tulee mieleen se (välistä vähän vetinenkin) leikkele, joka ei herätä minkään luokan jouluisia tunteita. Mutta kun kinkun keittää punaviinin, juuresten ja mausteiden kanssa ja lopulta glaseeraa karpalohyytelöllä, siitä löytyy ihan uskomattomia vivahteita ja jouluista vibaa enemmän kuin monesta korppujauhokuorrutetusta potsista!

Keittämiseen kannattaa käyttää kohtuullisen makuista punkkua. Ei sitä parasta ja kalleinta, muttei nyt mitään kamalaa karahvipunkunlitkuakaan. Kävele Alkoon, kerro myyjälle että haluat vaikka noin 6-8 euron täyteläisen ja aromikkaan punaviinin ruuanlaittoon ja anna myyjän tehdä työ. Jos alkoholiton on elämäntapasi, kurvaa kaupan kautta ja osta pullollinen Carl Jung Rotlackia.

Jos haluat päästä loppuvaiheessa paljon helpommalla, pura kinkusta verkko päältä ennen keittämistä ja sido se narulla. Keittäessä verkko tahtoo kutistua ja pureutua kinkkuun (ehhehe, tuhmaa!) jolloin sen irrottaminen kinkkua tuhoamatta on aikaavievää ja vaatii kärsivällisyyttä.

Kinkun sitomiseen tarvitset paksua, käsittelemätöntä puuvilla- tai pellavanarua ja hiukan taitoa. Sitä voit kartuttaa katselemalla vaikka nämä Epicurious.comin videot; klassinen sidonta ja pikasidonta. Pyri sitomaan kinkku suurin piirtein samaan malliin kuin missä se on verkon sisällä; sileää pintaa ulospäin mahdollisimman paljon ja muoto tasaiseksi. Älä vedä nyöriä liian tiukalle, sillä sekin tahtoo hiukan keittäessä kutistua. Ei siis tarvita hiki päässä rytkimistä vaan lempeännapakkaa otetta. Love the piggy into submission, niinku.

Jos lähikaupassasi ei ole luomuhedelmiä, pese sitrushedelmä kuumalla vedellä, tiskiaineella ja harjalla. Koska hedelmän kaikki osat menevät liemeen, on hyvä hankkiutua eroon vaha- ja kasvinsuojeluainejäämistä parhaansa mukaan.
Laiska kokki ei jaksa säpeltää kaikkien maustepurnukoitten kanssa erikseen, vaan ostaa pussillisen glögimaustetta ja nakkaa sen keitinliemeen. Tämäkin on ihan toimiva ratkaisu. Saat samalla käyttöä sille kaapin perällä vuosia maanneelle maustepussille... ;)

Jokos otettais sitte possua potkasta ja alettais hommiin?
Tarvitset:

2-4 kg luutonta juhlakinkkua
5 dl punaviiniä
2 sipulia
½ valkosipulia
2 pientä tai 1 iso porkkana
1 pieni tai ½ iso tuore fenkoli
(1 sellerinvarsi)
vettä

1 tl kokonaisia neilikoita
1 tl kokonaisia fenkolinsiemeniä
½ tl sinapinsiemeniä
1,5 tl kokonaisia mauste- ja/tai mustapippureita
½ tl kokonaisia korianterinsiemeniä

1 tähtianis

1 kanelitanko

1 mandariini tai pieni appelsiini

Koristeluun kokonaisia neilikoita

Glaseeraukseen:

1 dl karpalo- tai punaviinimarjahyytelöä

1 tl punaviinietikkaa

2 rkl punaviiniä

1 tl fariinisokeria

½ maustemitallista kanelia

½ maustemitallista muskottia

½ maustemitallista maustepippuria

Laita kinkku kattilaan, jossa se mahtuu mukavasti kylpemään. Ei liian väljästi, muuten liemestä tulee liian laimeaa. Pari kolme senttiä reunoista irti on just passeli. Jos kinkku on nelikiloinen, käytä hiukan enemmän mausteita ja koko pullo viiniä. 

Leikkaa sipulit, fenkoli ja sitrushedelmä neljään osaan, hajota valkosipulinkynnet erilleen (tai, jos käytät yksikyntistä, leikkaa 3-4 palaan) ja pilko porkkana ja sellerinvarsi muutamaan palaan. Nakkaa kaikki kasvikset ja mausteet kinkun päälle ja vierelle, purista sitruksenlohkoista jonkin verran mehua kattilaan ja lisää myös karat karkeloihin. Viinin jälkeen kaada kinkun päälle sen verran vettä, että se juuri ja juuri peittyy. Kinkusta irtoaa lisää nestettä ja rasvaa sulaa keitettäessä. 

Laita kattilan päälle kansi ja keitä kinkkua hiljalleen noin tunti kiloa kohti. Laita kello raksuttamaan vasta kun liemi alkaa kiehua. Kuori pinnalta vaahto pariin kertaan. Lopuksi ota kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä vielä ainakin puoli tuntia, tuntikin.

Ota kinkku liemestä, poista verkko/langat huolellisesti ja leikkaa nahka pois. Poista myös rasvaa niin, että kinkun päälle jää sitä noin puolen sentin kerros. Viillä ruutukuvio rasvan pintaan, älä leikkaa niin syvälle että lihaan tulee viiltoja ettei neste karkaa uunissa.

Jos haluat, voit painella ruutukuvioon neilikoita. Laita kinkku uunivuokaan, kuumenna uuni 200 asteeseen.

Valmista glasyyri: laita kaikki ainekset kasariin, kuumenna varovasti samalla sekoitellen  kunnes hyytelö sulaa, anna kiehua hiljaa "hymyillen" pari minuuttia kunnes glasyyri paksunee hiukan. Jos kinkku on nelikiloinen, lisää aineksien määrää suurin piirtein 1,5-kertaiseksi. 

Lusikoi glasyyri varovasti ja rauhassa kinkun pintaan. Laita kinkku uuniin, ja noin 5-10 minuutin välein lusikoi vuokaan valunutta glasyyria takaisin kinkun päälle. Kun glasyyri on asettunut lasimaisen hehkuvaksi kerrokseksi kinkun päälle ja väri on syventynyt (muttei kärähtänyt) tummanpunaiseksi, ota kinkku uunista. Tähän menee 25-45 minuuttia uunista, kinkusta ja glasyyrista riippuen.

Syö harkiten, eli ei ihan kaikkea kerralla...

Muissa uutisissa: käytiin Lidlissä, siellä on joulukarkit saapuneet (mutta koska pahempi puolisko oli mukana, en voinut jäädä hiplailemaan ja ihmettelemään kaikkia ihanuuksia) ja leivontahyllystä löytyi myös mielenkiintoisia asioita, kuten elintarvikevärejä. Jäi askarruttamaan ovatko värit nestemäisiä, hyytelömäisiä vai tahnamuodossa? Jos joku tietää, hän tunnustakoon! Välittömästi! Tai Teuvo teidät syö!

Pöö.

-Hulta

Ihan pähkinöinä - pikkujoulujen purtavista

Hellurei pupsukat!
Tässä laiskasta vapaapäivästä nautiskellessani tuli mieleeni ajatus vuosikymmenen takaisesta pähkinäpettymyksestä. Jostain löysin reseptin glögipähkinöihin, ja olihan sitä sitten testattava. Makean chilikastikkeen ja glögitiivisteen yhdistelmä ei pelannut, ei. Jotain jäi puuttumaan. Siispä nyt, kymmenen vuotta viisaampana, päätin taklata tämänkin ahdistuksenaiheen pois päiväjärjestyksestä.

Koska pikkujouluihin kaipaillaan aina uutta kivaa ja itse tehden yleensä saa parasta ja joskus jopa edullisinta, pikkusuolaisia kannattaa tehdä myös kavereiden iloksi. Pähkinöillä ei sinänsä ole väliä jotta mitä käyttää, kunhan ovat raakoja ja sellaisia että niissä ei ole irtonaisia kuoria pinnalla kuten esmerkiksi maapähkinöissä on. Muut pähkinät menevät kalttaamattominakin.
Tällä kertaa käytin saksan-, cashew-, pecan- ja pistaasipähkinöitä. Mantelit, maapähkinät, hasselpähkinät ja vaikka kurpitsansiemenetkin käyvät oikein mukavasti.

Mausteidenkäyttö on jokaisen omissa käsissä. Olen tässä tehnyt kaksi erilaista ehdotelmaa; molemmat ovat itämaista innoituksensa saaneet, mutta toisessa on ehkä hiukan intialaista vibaa. Kukin voi tehdä omat viritelmänsä - jos vaikka lapsukaisiakin on pähkinöistä nauttimassa eikä ipanoilla ole vielä kovin kehittynyt maku, tulisimmat mausteet voi vaihtaa miedompiin. Tavan paprikakin toimii. Muutama lehti tuoretta rosmariinia kruunaa yksinkertaisen paprika-chili-mustapippurivaihtoehdon. Ole luova, kehittele, tee vaikka pari pientä satsia ja kokeile mikä omia makuhermojasi parhaiten hivelee.

Mutta jokos laitetaan puuhatontun hattu päähän ja aletaan hommiin?!

Tarvitset:

5 dl kuorittuja, kokonaisia pähkinöitä
1 rkl voita
4 rkl vettä
2 rkl fariinisokeria
½ tl suolaa
1 tl öljyä

mausteita
kokonaisuus I:

1 tl paprikaa, mieluusti tulista ja savustettua
1 maustemitta kutakin;
cayennea
chiliä, mielellään pieninä lastuina
juustokuminaa
korianteria
neilikkaa tai kardemummaa
kanelia
mauste- tai mustapippuria
muskottia

kokonaisuus II:

1 tl piparkakkumaustetta
1 maustemitta chililastuja
1 maustemitta mustapippuria


Lykkää pähkinät tasaisesti joko metalliseen tai foliolla vuorattuun uunivuokaan joka on öljytty kevyesti, pyri siihen että pähkinöitä on vain yhdessä kerroksessa. Kuumenna uuni 180-asteiseksi.

Laita muut ainekset kasariin ja keittele pari minuuttia kunnes voi on sulanut ja mausteet turvonneet. Kippaa seos pähkinöitten päälle, sekoita huolellisesti niin että mausteseosta päätyy suurinpiirtein kaikkiin pähkinöihin.

Laita vuoka uuniin keskitasolle. paahda 8-10 minuuttia, kääntele varovasti pähkinöitä jotta vuuan pohjalle kertyvä siirappi tarttuu kaikkiin niihin tasaisesti. Paahda vielä toiset 8-10 minuuttia, kunnes siirappi on paksua ja suurimmalta osalta kertynyt pähkinöihin vuuan pohjan sijaan ja pähkinät paahtuneet.
Kippaa pähkinät leivinpaperille ritilän tai leikkuulaudan päälle, siirtele irralleen toisistaan ja anna jäähtyä. Tässä kohtaa voit vielä ripsaista päälle puoli teelusikallista sormisuolaa tai hienorakeista merisuolaa lisää terää tuomaan.

Ja tässä lopputulos; tahmeanmakeanmausteiset pähkinät, helposti ja halvalla ihan omasta uunista!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin (eli pitää päästä tuhoamaan noita pähkinöitä jotka tuijottaa minuu keittiöstä) täältä sohvanpohjalta.

-Hulda

Joulukalenteri - hiprakkahedelmistä ja tunnelmavaloista

Meillä on viime aikoina polteltu kynttilöitä. Olen tässä alkanut suunnitella jo talvivalaistusta kotiin, ja päätynyt siihen että hankin pari harkittua juttua Clas Ohlsonilta, Nekalan Löytöliiteristä tai Hong Kongista kotia kaunistamaan.

 Olohuoneen ikkunalasien väliin tulee joko "jääpuikkovalot" tai valoverkko vastavaloa antamaan, jotta voin laittaa ikkunoihin valoverhot. Talvella luonnonvalo on kortilla ja se pitää kaikki päästää sisään. Kesäaikaan ikkunoissa on vaaleanvihreät verhot, jotka nyt joko lähtevät tai jäävät - paksummatkin verhot pitää ikkunoissa olla talvella mutta mieli tekis jotain valkoista tai vaaleanharmaata.

Kuva pöllitty k-rauta.fi

Keittiön ikkunaan mieleni tekevi jotain yksinkertaista koristetta - ei sitä perinteistä pahvitähteä vaan vaikka korutonta kranssia joka toimii myös tunnelmavalaisimena.

Kuva nyysitty valohuone.fi

Makuuhuoneen verhopaneeliin tekisi mieli lykätä metalliverkko johon on kiinnitettu LED-valot. Se pitää ehkä näperrellä itse, koska markkinoilla ei tunnu olevan moisia. Jos ei Löytöliiteri piilota sisäänsä arvaamattomia aarteita...

Pöydillä ja hyllyillä saattaa hyvinkin oleilla lasipurkkeja joihin on tupattu patterilla toimivia valosarjoja. Olen tässä silmäillyt pariakin purnukkaa ja miettinyt, minne ihmeeseen olen tuupannut ne useat valosarjat jotka omistan. Eiköhän nekin tuolta löydy - pitääkin tonkia joulutavaralaatikko kellarista ja kurkata josko sieltä löytyisi. Koristeita tai punaisia tuikkukuppeja en vielä ota esiin, vaan pitäydyn toistaiseksi sinisissä ja kirkkaissa. 

Ja sitte se tärkein juttu; Prosenttikakku. Leipomisen kanssa mennään vähän viime tingassa, koska kakku vaatii vähintään pari kuukautta juopottelua ollakseen täydellinen. Kuukausikin riittää kyllä kohtalaiseen lopputulokseen. 

Tällä kertaa kävin Punnitse ja Säästä-kaupassa ostoksilla. Ostin pistaaseja, pecanpähkinöitä sekä manteleita ja hedelmiksi omenakarpaloita (kuivattuja karpaloita jotka on uitettu omenamehussa), tavan karpaloita, sokeroitua inkivääriä, mangoa, luumuja, sulttaanirusinoita, taateleita, omenaa, ja mansikoita. Kaapin perältä löysin vielä pikkuisen korintteja Yhtä sorttia ei tarvitse paljon, reilu puolisen desiä per laatu riittää kun sortteja on kymmenkunta. 

Kotona oli kaneliviskiä, metsämansikkalikööriä ja Jim Beam omenamehu-bourbonsekoitusta. Dyykkasin kaapin perältä myös kirschiä ja rommia. Lisäksi lykkäsin hedelmiin hiukan rommi- ja manteliaromia makumaailmoja nostelemaan.
Melkein kaikki liköörit ja väkevät sopivat Prosenttikakkuun, mutta viinit kannattaa unohtaa. Samoin raki, ouzo, kahvi- ja kermaliköörit sekä se kamalista kamalin; Vana Tallinn. Sillä saa kyllä helposti tuloksia aikaan, eli pilattua kakun kertaheitolla.

Mutta laitettaaskos puuhasteluhattua päähän ja tehhään hetelmätaikoja?

Tästä se lähtee: 

Kuvassa näkyy myös viikunoita, mutta ne olivat niin kamalanmakuisia että niitten ei tarvinnut liittyä bileisiin. Oli muuten eka kerta i-ki-nä, kun P&S-kaupasta sain kehnoa tavaraa. Annamme tämän kerran armon käydä oikeudesta. Eiköhän tuosta syötävää tule ilman viikunaakin...

Pilkoin hedelmät noin sentin kuutioiksi ja rusinat sekä karpalot suurin piirtein puoliksi. Ei ole niin millin päälle. Seuraava askel oli lykätä koko ihana hedelmäkonfetti kannelliseen kippoon ja läträtä alkoholia niin paljon päälle että hedelmät peittyvät.

Näin.  Kaikkiaan tarvitset 7 desiä juoppohedelmäksiä. Sitten kantta päälle ja jääkaappiin. Parin päivän liotusaika riittää, mutta omassa jääkaapissani bileet jatkuvat noin viikon verran.

Ensi kerralla sitte leivotaan ihan oikeasti. Nyt tämä täti keräilee ihtensä lakanoitten väliin. Aamulla kiusanhenki pärähtää elämöimään puoli neljältä. Jippii. Onneks tykkään työstäni ja asiakkaistani ihan mahottomasti, koska ei kukaan siihen aikaan herää tekemään työtä jota vihaa.

Muissa uutisissa: joulunodotus on virallisesti karkaamassa käsistä, olen ihan aikuisten oikeasti tehnyt joululahjan omin käsin ja myös lahjaostoksia olen suorittanut jonkin verran. En tosin riittävästi, tulee vielä kiire...

- Hulda

Joulukalenteri - stressinhallinnasta ja laatikkoleikeistä

Joululaatikot. Nuo ihanat juhlan tuojat, jotka aiheuttavat niin kovasti harmaita hiuksia, kriisejä ja ahdistusta useimmille joulukokeille. Jos haluat päästä helpolla, aloita nyt. Juurekset ovat parhaimmillaan, halvimmillaan ja nyt on vielä hyvin aikaa ennen varsinaisen jouluajan alkua. Kun joulu kolkuttelee ovella, ei kannata kasata turhaa stressiä ja kiirettä.

 Kuva lainattu huffingtonpost.com

Monta kertaa jouluun liittyy yllätyksiä. Aikataulut elävät, vieraslistat muuttuvat, ideoita putkahtelee ja erilaisia kokeiluja pälkähtää mieleen tehdä. Hyvin valmistellut perusasiat antavat tilaa kaikelle muulle. Tähän paras apurini ja neuvoni on Joulukirja. Muistiinpanoja, ideoita ja joko jo ostettuja tai suunniteltuja lahjoja alkaa olla jo jonkin verran tämän vuoden sivuilla. Stressillä ei ole enää sijaa minun jouluissani, riittää kun kerran aatto meni suurin piirtein näin:

Kuva lainattu mpwproperties.com

Mieti, miten koristelet ja milloin, koska on aika leipoa, mitä kukakin lahjakseen saa...ja anna asioiden tapahtua. Käytä joulunaluspyhiä hyväksesi leivontapuuhissa - meillä on perinteisesti leivottu pipareita itsenäisyyspäivänä. Kun leipoo hitonmoisen määrän, niitä riittää aattoon asti ja niitä ehtii myös koristelemaan moneen otteeseen. Mikäpä sen mukavampaa, kuin viettää leppoisa ilta vaikka lasten tai kavereiden kanssa pipareiden koristeluun? =)

Vuosi sitten tein sarjan postauksia laatikkoresepteistäni.
Osassa 1 tehtiin porkkanalaatikkoa,
osassa 2 tekaistiin lanttulooraa
ja osassa 3 perunalaatikkoa.
Vain pari on joukosta poissa; punajuuri- sekä lanttu-bataattilaatikot.

Lanttu-bataattilaatikko syntyy lanttulaatikon reseptillä, mutta vaihtamalla puolet lantusta bataattiin. Mausteiden määrää voi myös hieman karsia, koska bataatti tuo laatikkoon paljon lisämakua.
Tämä maistuu kaikille, varsinkin niille jotka eivät lantusta sellaisenaan hullun tavalla tykkää. Joskus lykkään sekaan vähän porkkanaa, ihan vain piruuttani ja pahaa-aavistamattomia hämätäkseni.

Punajuurilaatikko on myös helppo tehdä, ja sitä voi myös tuunailla vaikka aurajuustolla tai vuohenjuustolla. Viitisentoista vuotta sitten sitä ensimmäisen kerran tehtiin, ja sen jälkeen ei ole ollut paluuta entiseen. Ei tule joulu ilman punajuurilaatikkoa, eikä muuten ilman haudutettua punakaaliakaan!

Punajuurilaatikkoon pätee samat säännöt kuin muihinkin laatikkoresepteihini; suosittelen lämpimästi tekemään laatikon puolivalmiiksi ja pakastamaan uunivuuassa. Tällöin laatikon voi ottaa aatonaattoiltana jääkaappiin sulamaan ja lykätä aattona kylmään uuniin, nostaa lämmön 180 asteeseen ja paistella sen ihanaksi. Maistuu aivan samalta - jos ei jopa paremmalta - kuin aatonaattoyönä itku kurkussa raataen väkerretyt laatikot.

Tässä siis nuo puuttuvat lenkin jouluruokien ketjuun. Pitemmittä puheitta siis asiaan!

Punajuurilaatikkoon tarvitset:

1,5-2 kg punajuuria
2 punasipulia
0,5 kg jauhoista perunaa
1 dl punaista maitoa
1 dl kuohukermaa
50 g voita
0,5 dl korppujauhoa
0,5 dl siirappia
1 kananmuna
1 tl suolaa
0,5 tl jauhettua mustapippuria
0,5 tl maustepippuria
0,5 tl muskottia

vettä

Keitä kokonaiset punajuuret kuorineen kypsiksi, tämä vie juurien koosta riippuen 45-75 minuuttia. Keitä myös perunat. Anna jäähtyä sen verran, että ne saa kuorittua. Silppua sipulit hienoksi ja kuumenna kattilassa tai mikrossa voin kanssa kunnes sipuli muuttuu hiukan läpikuultavaksi, älä ruskista.
Hienonna sipuli, kuoritut punajuuret ja peruna kutterissa tai sosemyllyllä, lisää muut ainekset ja tarkista maku. Lisää mausteita, kermaa tai maitoa mikäli se on tarpeen.
Lykkää vuokaan, jäähdytä ja pakasta.
Jos haluat, voit lisätä jäähdytettyyn massaan yhden paketin Aurajuustoa murennettuna. Ajoittain teen näitä pakkaseen 2-3 kappaletta ja paistelen parit jo reilusti ennen joulua.


Punakaalilaatikko taas syntyy näin:

2 kg punakaalia
2 pientä tai 3 isoa punasipulia
50 g voita
1-1,5 dl kermaa
0,5-1 dl siirappia
1 tl fenkolinsiemeniä
0,5 tl maustepippuria
5 kokonaista neilikkaa
laakerinlehti
1 tl suolaa

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Leikkaa kaali ja sipuli noin puolen sentin suikaleiksi. Lykkää uunivuokaan, lisää mausteet ja puoli desiä siirappia. Leikkaa voipalasia päälle ja peitä foliolla. Hauduta uunissa noin tunti puolen tunnin välein sekoitellen, kunnes kaali pehmenee. Lisää desi kermaa ja palauta folion alle uuniin vielä tunniksi, lisää paiston aikana kermaa ja siirappia jos maku ja kosteustilanne sitä vaatii. Koostumus saa olla sellainen, että vuuan pohjalle ei jää lillumaan nestekerrosta vaan kaikki on tasaisen kosteaa. Nypi neilikat ja laakerinlehti pois ennen tarjoamista!
Haudutetun punakaalin voi tehdä pari päivää etukäteen ja lämmittää jouluaattona. Sen voi myös pakastaa, mutta rakenne saattaa kärsiä. Itse teen punakaalin aina jouluaattona samalla kun paistelen laatikoita.

Kohta ollaan jo alle 2 kuukauden päässä jouluaatosta, JIIHAA! Huomenna painun Punnitse&Säästä-kauppaan kuivahedelmäostoksille, lähtee meinaan Prosenttikakku työn alle. Khihihii!

=) Hulta

Joulukalenteri - kaukaa viisaista puuhista

Tässä kohtaa vuotta Joulukirjassa alkaa olla jo merkintöjä usealla sivulla. Lahjalista pitenee sitä mukaa kun ideoita, bongauksia ja ostoksia kertyy. Ruokalista on nyt vielä todella pitkä, mutta yleensä lyhenee kun realismi viimein iskee.

Ruokalistassa ei ole vielä yhtään ruksia, mikä tarkoittaa sitä että en ole vielä valmistanut mitään. Kohta sekin korjaantuu - Prosenttikakku täytyy laittaa tekeytymään ja laatikotkin aion saada pakkaseen pian. Kaupoissa on sellainen kavalkadi kotimaisia tuoreita vihanneksia ja juureksia, että mielikuvitus alkaa väkisinkin lennellä. Ja ei, en nyt viittaa pelkkiin porkkanoihin. Tuhma.

Joululaatikot toimivat myös loistavana hätävarana, jos pitää saada nopeasti hyvää ruokaa pöytään. Mikä estää tekemästä muutamaa ylimääräistä pakkaseen jo syksyllä syötäväksi, laatikot ovat perinteisesti juhlaruokaa ja olen kuullut jopa juhannushäistä joissa oli tarjolla kinkkua, joka sortin laatikoita ja sen päälle ne perinteiset lihapullat...

Sipulihillokin on hyvä pahan (tai loistava hyvän) päivän vara. Se sopii liha- ja kasvisruokien - varsinkin paistin tai grilliruuan - lisäkkeeksi ja nostaa pöydän antimet helposti juhlavan puolelle. Sipulihillo säilyy pitkään ja sitä on helppo tehdä lisää. 

Kaukaa viisas tekee jouluksi paljon ruokalahjoiksi soveltuvia säilykkeitä ja leivonnaisia. Punaherukka- tai karpalohyytelö, sipulihillo, karamellisoitu sipuli, sinappi, hedelmäkompotti, rommiruukku, maustettu votka...kaikki juurikin mainioita tuliaisia ja ystäville tai naapureille annettavia ei-lahjoja. Tuo sana on ehkä paras minkä keksin, koska yleensä noita juttuja annan ihmisille joille en anna varsinaisesti lahjoja, mutta joita haluan muistaa jollakin tavalla.

Mikäpä ilahduttaa kiireistä emäntää tai isäntää paremmin kuin pieni, kaunis paperikassi tai kori täynnä jouluisia herkkuja? Meillä moisiin pussukoihin ja koreihin on päätynyt omena- tai viskisinappia, omena- ja viinimarjamehua, sipulihilloa, pipareita, pieniä joululimppuja, hedelmäleipää, minikokoisia prosenttikakkuja ja silliä.

Ruokalahjoihin kannattaa hakea vaikutteita myös ulkomailta. Italialainen Insalata di Rinforzo eli etikkaan ja öljyyn säilötyt kasvikset, karamellisoitu sipuli, puutarhan antimista tehty Rumtopf-ruukku, brittiläiset sitruscurdit ynnä muut herkut ovat oivia ruokalahjoja ja -tuliaisia.

Mutta jos kokattais välillä? Edellisestä kerrasta on kovin pitkä aika.

Kas tässä tuon ihanaisen sipulihillon resepti teille. Viinietikkaa kannattaa vaihtaa sipulin värin mukaan; punasipulille punaviinietikkaa, keltasipulille valkoviinietikkaa. Tällöin sipulin väri pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Mausteeksi voit lisätä vaikka kokonaisen tähtianiksen tai hiukan sinapinsiemeniä ja kuivattua timjamia, jos vaihtelu on sinun juttusi.
Sipulihillo on parhaimmillaan makeahkoa, hiukan kirpakkaa ja suussasulavaa. Sen voi valmistaa mistä sipulista tahansa, mutta oma suosikkini varsinkin jouluksi tai juhlaan on punasipuli.

1 kg (puna)sipulia
1 dl vettä
2 dl hillosokeria
1 tl suolaa
1 dl viinietikkaa

Kuori ja suikaloi sipulit ohuiksi siivuiksi, laita kaikki ainekset kattilaan. Keitä 15-30 minuuttia keskilämmöllä, kunnes sipuli on läpikuultavaa ja kypsää. Maista, lisää sokeria/suolaa/etikkaa tarpeen mukaan. Laita puhtaisiin purkkeihin ja säilytä jääkaapissa. Jos haluat säilöä pitkäksi aikaa - vaikka joulun ylikin - käsittele purkit ja kannet ensin säilöntäaineliuoksella.

Jokeri! Bonusresepti! Extra!

Maustettu viina on helppo tehdä. Tallinnanreissulta kannattaa laahata muutama pullo hyvää kirkasta viinaa ja tuunata ne joulukuntoon. Kun vielä liotat pulloista etiketit pois ja liimaat jouluisia tarroja tai jopa maalaat pullot kauniiksi, tuloksena on täyskymppi!

Tarvitset:
1 l kirkasta viinaa
6 kokonaista neilikkaa
1 tähtianis
1 kanelitanko
2 kokonaista kardemummaa
3 maustepippuria
(1 kuivattu chilipalko ja pikkuruinen pala muskottipähkinää)

Laita viinapulloon kokonaiset mausteet, anna maustua vähintään viikko, mielellään pitempään. Sopii esim. teen tai glögin terästämiseen, jälkiruokien liekittämiseen, snapsiksi ja Prosenttikakun juottamiseen.

Näin helppoa on aloittaa jouluvalmistelut! Ei käy kalliiksi, ei ole vaikeaa eikä vie paljon aikaa.

Muita uutisia; aika hiljaista on. Ruotsinmatkaa odotellessa, töitä riittää ja hevospuuhatkin edistyvät pikku hiljaa. Hiljalleen eteenpäin, vaikka kuviot muuttuvat.

Leppoisaa sadeiltaa!
=) Hulta

Joulukalenteri - joulu(lahja)ostoksista

Olen ihan avoimesti shoppaholisti ja mestariostostelija. Tämä taito on osin geenien - kiitosta vaan äitee - sekä myös tiukan treenin tulosta. En käytännössä ikinä maksa mistään täyttä hintaa, ja jaksan kytätä haluamaani tuotetta vaikka vuosia kunnes löydän sen hintaan jonka olen valmis maksamaan. Joka on korkeintaan 60% normaalihinnasta, yleensä alle puolen.
Joskus harvakseltaan haaskaan rahaa normaalihintaisiin tuotteisiin, mutta silloin on kyse jutusta joka on jo sellaisenaan silmissäni arvokkaampi kuin mitä siitä pitäisi pulittaa. Olen oppinut arvostamaan myös hyväkuntoista käytettyä merkkitavaraa, esimerkiksi laukuistani suurin osa on tätä nykyä käytettynä ostettuja kuten myös 2 Murun minulle synttärilahjaksi antamaa laukkua.

Vuosien varrella löytöjen tekeminen on käynyt entistä helpommaksi, ensin kivijalkakirppisbuumin, sitten Huuto.netin ja myöhemminTori.fin ansiosta. Tänä päivänä myös Facebook on täynnä kirppisryhmiä, joista voi löytää todellisia aarteita - uudenveroista tai uutta tavaraa, jonka hinnasta on jo petäjäiset tippuneet pois. Olen jo pitkään hyödyntänyt näitä kaikkia tahoja ja säästänyt hirveät määrät rahaa!

Kuva lainattu intentionalbygrace.com

Jouluostoksia tehdessä kannattaa hyödyntää samoja periaatteita. Jos tuote on uusi, alkuperäisessä pakkauksessaan ja laput kiinni, miksei sitä voisi ostaa yksityishenkilöltä liikeyrityksen sijaan ja antaa lahjaksi? Jos olet tehnyt mahtavan löydön, mikään ei estä sinua antamasta sitä lahjaksi ihmiselle jonka tiedät arvostavan.
Äitini sai viime jouluna lahjaksi kalliin merkkilaukun, joka on edellisessä elämässään palvellut mallikappaleena. Suoraan pakasta vetäistynä en olisi ikinä pystynyt laukkua ostamaan. Nyt äidillä on tyylikäs, laadukas laukku joka kestää vuosia ja vuosia ja jollaiseen hän tuskin olisi itse käynyt rahaa lykkäämään. Samoin minulla on 2 ihanaa laukkua, malleja ja värejä joita olen pitkään himoinnut (eikä niitä enää valmisteta), ja olen saanut ne lahjaksi rakkaimmaltani. What's not to like?

Ei näin.

Syksyllä kaupat tyhjentelevät kaikkea mahdollista varastoistaan. Kannattaa miettiä kauas eteenpäin. Onko kummilapsesi lähdössä talvella ensimmäiselle etelänmatkalleen? Hän saattaisi arvostaa uusia uikkareita ja uimaräpylöitä. Kesätavaraa, myydään pilkkahinnalla pois elokuun alessa.
Onko ystävälläsi taas vuoden vaihtuessa edessä se jokavuotinen elämänmuutos ja kuntoilun aloittaminen? Hän tuskin pahastuu saadessaan kivoja urheiluvaatteita. Kesätavaraa, myydään pilkkahinnalla pois.
Onko isäpuolesi innokas grillaaja, joka talven keskelläkin kaivaa grillin lumen keskeltä ja iskee pihvit tulille? Hänellä on taatusti tarvetta parilapannulle, savustuslaatikolle, teräsvartaille...kesätavaraa, myydään pilkkahinnalla pois.
Onko kummitätisi kova kutomaan? Rakastaako hän vahvoja, kirkkaita värejä? Varmasti ilahtuu saadessaan värikkäitä lankoja. Kesämallistoa, myydään pilkkahinnalla pois.

Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Mieti mitä lahjottavat harrastavat, mitä merkittävää heidän elämässään tapahtuu nyt tai lähitulevaisuudessa, mitä heillä on ja mitä heiltä puuttuu. Sivulauseissa voit saada selville yllättäviä asioita. Joskus tulee lipsauteltua jotain puuttuvasta lämpimästä huovasta sohvannurkassa kippuroidessa, toisinaan kalareissusta palatessa sadateltua pohjaan jäänyttä uistinta.
Seuraile myös minkätyylistä tavaraa ihmisillä on; kovin yksinkertaiseen tyyliin mieltyneelle en suosittele äärest kruusattua enkä päinvastoin.

Eikä näin.

Yksi ohje minulla on ylitse muiden; keskity laatuun, älä määrään. Yksi hyvin harkittu ja taiten valittu lahja on parempi kuin 10 sinne päin osunutta. Parempi ympäristölle, parempi lahjan saajalle ja parempi lahjan antajalle. Et tuhlaa rahaa, luonnonvaroja etkä aikaa niiden 10 melkeintarpeellisen jutun haalimiseen, kun mietit tarkkaan ja ammut suoraan napakymppiin. Vähemmän saastetta, vähemmän vaivaa, vähemmän myös yleensä rahaa haaskattuna. Win-win.

Vaan näin.

Myös joulukoristeita, kodintekstiilejä ynnä muuta kannattaa ostaa alennusmyynneistä. Tammikuussa kaikki jouluaiheinen on ongelmajätettä ja pilkkahintaista. Moni ei ajattele nenäänsä pitemmälle, vaan ostaa uusia koristeita ja muuta seuraavan joulun alla vaikka tammikuussa ostaen saisi samat tavarat vähintään puoleen hintaan. Kun ostaa harkiten, säästäen ja tarkasti valikoiden, ne uudet joulutavarat voi sitten loppiaisena tuupata muitten kamppeitten kanssa vintille odottamaan.

Monesti ainoat asiat jotka taitavan lahjanostajan löytöjä yhdistävät, ovat huokea hinta sekä se että niille tulee varmasti käyttöä saajan elämässä. Jollain tavalla ne osuvat ytimeen ja täyttävät kolon jonka olemassaoloa saaja ei ole ehkä edes tiedostanut. Miä harvemmin kyselen ihmisiltä mitä nämä tahtovat lahjaksi, vaklaan kyllä sitäkin enemmän... :D

Ensimmäinen lahjaostokseni saapunee kotiini huomenissa. Silloin pitäisi postiluukusta kolahtaa juttu, jonka ostin käyttämättömänä ja maksoin 30% oikeasta hinnasta. Tiedän ja toivon sen olevan tulevalle kantajalleen mieluinen, sillä siinä yhdistyy tämän sydäntä lähellä oleva harrastus, juuri oikea tyyli sekä materiaali jota olen hänen nähnyt usein käyttävän.

Yksi rivi Joulukirjan lahjasivulla on täytetty. Monta riviä odottaa vielä täydennystä, mutta ei ole mitään syytä stressata, tässä on vielä kuukausikaupalla aikaa. Hyvä olo kyllä iski saman tien, kun voin olla rauhassa tämän yhden tärkeän ihmisen lahjan suhteen; hoidossa on!

Onko lukijoissa myös supershoppailijoita? Miten te hoidatte joulun kaltaiset pakolliset kuviot? Stressaten? Löysin rantein?

Muissa uutisissa: kesänuhaa pukkaa, sukujuhlaa pukkaa, töitä pukkaa. Perusmenoa siis, ryyditettynä nessuilla ja kröhällä...

- Hulta

Joulukalenteri - suunnittelun hyveistä

Nonni, johan se oli jo aikakin tehdä ensimmäinen jouluaiheinen postaus. Joten täältä sitä nyt tulee, tuutin täydeltä kilikelloja ja tähtisadetikkuja! Tinkelitong!

Ei, en ole seonnut (ainakaan entistä pahemmin) enkä ole repinyt kalenterista 4 kuukauden verran lehtiä välistä, vaan ihan oikeasti alan suunnitella joulua heti juhannuksen jälkeen. Ihan näillä näppäimillä kaivan Joulukirjan esiin, katselen mitä viime jouluna saatiin, annettiin ja syötiin. Koska rakastan joulua ja sen valmistelemista, kyseessä on lähinnä nautinnon maksimointi ja silkka ilonpito.

Ihanan Marja-Liisa Pitkärannan joulukuvia on tuhansia, ja nämä vaan saavat juuri oikealle mielelle vaikka keskellä kesää!

Olen monelta kuullut saman virren, ettei joulua ja siitä stressaamista haluta aloittaa ennen kuin on aivan pakko. Tehostettuna tuskaisella ilmeellä ja voihkimisella. Ymmärrän tämän asenteen kyllä täysin; jos ihmisen aikuisiän kaikki joulut ovat olleet täyttä ruljanssia ja stressiä ja väentungosta ja perheelle kiukkuamista, eipä siinä paljon iloista joulua vietetä.

Miun logiikalla hyvin valmisteltu on enemmän kuin puoliksi tehty.
Jos laatikot ovat paistovalmiina pakkasessa syyskuun puolella ja joulukakku leivottuna samoihin aikoihin, ei tarvitse hikoilla tukka märkänä keittiössä koko joulunalusviikkoa.
Jos lahjat on ostettu ennen lokakuun loppua, ei tarvitse tuskailla ruuhkissa ja onpa siinä myös laskujeni mukaan melkein kaksi kuukautta aikaa pakata ne.
Jos sipulihillo ja piparit ovat tehtynä ja joulupullat pakkasessa itsenäisyyspäivän jäljiltä, ei tarvitse panikoida yllätysvieraista tai pitkäksi venähtävistä illoista uunia vahtien.
Jos sinapit ja sillit on tehty viikkoa ennen jouluaattoa, aatonaatolle jää vain muutama ruoka tehtäväksi.
Mieti, jos tämän joulun aatonaattona olisikin hommia murto-osa entisestä ja täts it. Houkuttaako?

Viksu shoppailija aloittaa joulusuunnitelmat jo tässä kohtaa vuotta. Ennen syksyn alennusmyyntien alkua kannattaa tarkkailla niitä, joita on jouluna tarkoitus lahjoa. Mistä he puhuvat, mitä tarvitsevat tai kaipaavat elämäänsä, onko jotakin mennyt rikki tai onko harrastusvälineiden päivittämiselle otollinen aika?

Kun alet sitten alkavat, on aika lähteä ihan noin muuten vain katselemaan mitä löytyy. Talous pysyy tasapainossa ja menot jakautuvat tasaisemmin vuodelle, kun ostokset hoitaa vähän kerrallaan eikä maksa täyttä hintaa tavarasta. Olen laskenut, että pääsen noin puolta halvemmalla kun siinä muitten shoppailujen ohella pidän silmät auki ja ostan joululahjat syksyn mittaan.
Säästän myös omia hermojani ja vältyn hirveiltä kriiseiltä kun paineita ei ole - käsi ylös kaikki jotka vihaavat joulua sen valmistelun ja erityisesti joululahjaostoksien aiheuttaman stressin takia?

Jouluruokiakin voi jo nyt valmistella, vaikka sato ei olekaan vielä kypsynyt. Jos teet englantilaista jouluvanukasta, laita kuivahedelmät likoamaan alkoholiin nyt. Sama juttu, jos haluat tehdä panettonea tai hedelmäkakkua. Oma prosenttikakkuni lähtee tuossa syyskuun paikkeilla työn alle enkä ole ottanut tavaksi liottaa hedelmiä etukäteen, mutta jouluvanukas olisi mielenkiintoinen kokeiltava joten saatan sitä testata. Siispä syyskuun laivareissulta nappaamme rommipulloa mukaan!

Itsenäisyyspäivä on oikein näppärä päivä kasata perhe yhteen ja leipoa. Meillä perinteisesti ainakin pipareita pyöritellään koko perheen voimin.

Marja-Liisa Pitkäranta

Tiivistettynä meikäläisen jouluvalmistelukalenteri näyttää tältä:

ELOKUU

Lahja- ja ruokalistojen miettimistä, urkkimista ja vakoilua
Kuivahedelmät likoamaan

SYYSKUU

Laatikoiden valmistus paistovalmiiksi pakkaseen
Alennusmyyntien koluamista pieninä annoksina, ostoksia aina kun jotain sopivaa tulee eteen

LOKAKUU

Prosenttikakun leivonta, (jouluvanukkaan valmistus) (mikäli jaksan vaivautua) (ehkä) (ehkä en)
Lahjojen shoppailua ja pakkaamista


MARRASKUU

Lahjojen pakkaamista
Fiilistelyä ja glögi-kynttilänvalo-Loiri-iltoja

JOULUKUU

Itsenäisyyspäivänä/-viikolla piparien leivonta, sipulihillon valmistus sekä pullien leivonta ja pakastus

Viikko ennen aattoa sinapin ja sillin valmistus

2-3 päivää ennen aattoa joululeivän leivonta ja lohen graavaus

Aatonaattona maksalaatikon, sallatin ja sienisalaatin valmistus, kinkun keittäminen ja glaseeraaminen, laatikot jääkaappiin sulamaan pakkasesta, graavikalan leikkaus, riisivanukkaan ja glögikastikkeen valmistus aattoaamua varten

Aattona laatikoitten paisto, ruokien esillepano

Kuten huomaatte, aattona ei tarvitse paljon hikoilla tai ahistella tekemisen keskellä. Aatonaattona riittää 3-4 tunnin puristus, jonka jälkeen kaikki on käytännössä täysin valmista. Siksi joulu on meillä nautinnollinen, rento ja ennen kaikkea ihana juhla jota odotan joka vuosi aina vain suuremmalla innolla. Tänä vuonna sinäkin voisit kokeilla joulua pitkän kaavan mukaan, kerrankos sitä uusia juttuja kokeillaan. Jos vaikka oliskin rento ja helppo joulu tänä vuonna..?

Eipä kai paljon muuta mielessä - näin 14-tuntisen työvuoron, saunan ja pienen yömyssyn päälle on hyvä kiepsahtaa peiton alle ja nukkua melko lailla kellon ympäri. Jos vielä huomenna sais aikaiseks leipoa jotain hyvää, lupasivat sadepäivää eli todennäköisesti ei ole mitään menoa tiedossa.

Hilipatahei!
-Hulda

Se Alkuperäinen Prosenttijengi - NYT joulukakku tekeytymään!

Joulukakku on meillä vähän niinku sellainen pakkopulla. Miellyttävä, hyvänmakuinen ja ihanan mehevä pakkopulla, jota ilman joulu ei oikein tule. Sillä on nimikin: Prosenttikakku. Prosenttikakku sen takia, että siinä olevaa alkoholimäärää ei voi enää promilleissa mitata, ja siivun jälkeen kannattaa miettiä lähteekö auton rattiin...

Prosenttikakku syntyi eräänä jouluna toistakymmentä vuotta sitten isäni ja minun sekoilun seurauksena. Olimme eräänä lokakuisena iltana isoäidin luona tekemässä jouluruokia, ja jossain kohtaa rallia isoäiti toi eteemme lehtileikkeen jossa oli hedelmäkakun ohje. Sellainen piti tehdä. Vähän vaan vaikutti tylsältä reseptiltä - vain pari desiä hedelmiä, ei ollenkaan pähkinöitä ja 2 rkl konjakkia. Kaksi ruokalusikallista! Tämähän vaati luov(aa hull)uutta, ja pienen yllyttämisen ja riekkumisen seurauksena pian meillä oli 7 dl kuivahedelmää likoamassa sekalaisissa alkoholijuomissa. Silloin muistaakseni kävimme varkaissa isoisän konjakki- ja lakkalikööripulloilla. Tuli hyvää. 

Siitä sitten lopulta kakku muuttui joulun pakolliseksi herkuksi, ja äidin kanssa aloimme sitä yhdessä leipomaan ja juottamaan. Yleensä puheluitten lomassa aina lokakuun jälkeen tulee kysyttyä onk kakku muistettu juatta? Aika juoppo kakuksi nimittäin, parin kuukauden ajan viikon-parin välein vaatii huikat. Kakku on hiukan tavallista murokakkua työläämpi, mutta yksinkertainen tehdä. Tuloksena on mehukas, pehmeä ja tiivisrakenteinen kakku joka sulaa suussa. Hik. NIIN vaivan arvoinen!

Kakkuun sopii melkein mikä tahansa alkoholi. Kerrankin on erityisen hyvä syy tyhjennellä pullonpohjia kaapeista joutumatta tissuttelemaan. Marja- ja hedelmäliköörit, rommi, maustetut votkat, viski, bourbon, konjakki, kaikki käy. Vana Tallinnaa kakulle juottanut nimeltämainitsematon äitini tosin teki aikamoisen rikoksen hedelmäkakkuja kohtaan, joten yrtti- ja kahviliköörit kannattaa unohtaa. Kokeiltu on, ei toimi.

Hedelmien ja pähkinöitten kohdalla pätee sama sääntö, lähes kaikki käy. Banaanilastuja, cocktailkirsikoita, pakastekuivattuja marjoja tai maapähkinöitä en välttämättä lähtisi kakkuun lykkimään. Kovin sitkeät hedelmät ja kovat pähkinät kuten manteli kannattaa silputa pieneksi jotta suutuntuma pysyy kivana.

Karpalo, luumu, omena, päärynä, aprikoosi, mansikka, taateli, papaija, rusinat, viikuna, sukaatti, appelsiininkuori, tuossa omat suosikkini. Lisäksi sokeroituja tai kuivattuja kirsikoita kannattaa laittaa, niistä tulee kivaa väriä ja mainiota makua. Kookos, ananas ja mango sopivat myös kakkuun, mausta tulee silloin vähän eksoottisempi - liottamiseen voisi tällöin käyttää limevotkaa, Passoaa ja kookosrommia. Jos olet oikein seikkailunhaluinen, voit lisätä taikinaan teelusikallisen jauhettua inkivääriä tai kanelia. Superseikkailija metsästää Punnitse&Säästä-kaupasta sokeroitua inkivääriä ja laittaa sitä kuivahedelmien kanssa likoamaan. Suosittelen erityisesti jos lähdet Karibianmeren makuja jahtaamaan...

Tästä lähtee, seuraa ensimmäinen vaihe Operaatio Joulukakussa:

Kuivattuja hedelmiä ja marjoja

Alkoholia

Kannellinen rasia

Pilko 4-6 dl hedelmiä ja marjoja rasiaan, peitä alkoholilla ja sulje rasia. Pidä jääkaapissa päivä tai pari viikkoa, riippuen siitä miten nyt satut jaksamaan ja ehtimään leivontahommiin. Kestää kuukausienkin liottamisen jos oikein laiskottaa.

Toinen vaihe:

Iso kakkuvuoka, mielellään silikoninen ja torvimallia. Jos ei-silikoninen niin voidellaan ja jauhotetaan. Niin ja uunia 175 asteeseen.

Sit aletaan sotkea keittiötä!

Otamme esiin:

200 g voita huoneenlämpöisenä

2,5 dl sokeria

3,5 dl vehnäjauhoja

3 munaa

1 rkl vaniljasokeria tai 2 tl vaniljaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

liotetut hedelmät - säästä liotusliemi!

1-1,5 dl karkeasti rouhittuja pähkinöitä ja manteleita

mahdollisesti jopa 100 g rouhittua tummaa suklaata

Vaahdota voi ja sokerit, sekoita jauhot, leivinjauhe ja sooda keskenään. Lisää 2 munaa voi-sokerivaahtoon hyvin sekoittaen, sitten puolet jauhoista, viimeinen muna ja puolet kevyesti valutetuista hedelmistä (kevyesti valutettu=nosta esim. reikäkauhalla liotusnesteestä suoraan taikinan joukkoon). Sekoita. Sitte loput jauhot, sekoitus, loput hedelmät sekä pähkinät ja vielä hiukan pyöräytellään. 

Kipataan taikina vuokaan ja paistellaan uunissa kypsäksi - kypsä meinaa että kun tuikkaa tikun kakun paksuimpaan kohtaan, tikkuun ei tartu taikinaa. 

Taikinaa tulee hedelmämäärän ansiosta paljon, mutta se ei kohoa yhtä paljon kuin normaali kakku joten ei huolta jos tuntuu vähän täydeltä. Vuoan voi täyttää 3/4 täyteen. Jos taikinaa jää paljon yli, voit tehdä minikakun tai muffineja testitarkoituksiin. ;) Ja aikaa menee vähintään tunnin verran, joten kovin kiireessä ei kannata alkaa.

Kun kakku on jäähtynyt puolisen tuntia, kumoa se varovasti vuuasta ja anna jäähtyä täysin. Pese ja kuivaa sillä aikaa vuoka. Kippaa jäähtynyt kakku takaisin vuokaan ja valuta hedelmien liotusliemi tasaisesti kakun päälle. Anna vetäytyä pari tuntia, kumoa kakku pois vuuasta ja lykkää esim. peltirasiaan leivinpaperipalan päälle. Sulje rasia ja laita viileään paikkaan. Viileä tarkoittaa paikkaa jossa lämpö on mielellään jonkin verran huoneenlämmön alle, mutta ihan jääkaappi tai auringonvalolta suojattu paikkakin käy.

Vaihe kolme:

Juota kakkua viikon-parin välein. Yleensä kakku juo ainakin reilu puoli desiä yhdellä kulauksella. Liruta kakun päälle pikku hiljaa jotain alkoholia sen verran mitä kakku imee. Jos siitä valuu jotain, ni liikaa meni. Siinä tapauksessa seisota kakkua puolisen tuntia talouspaperin tai puhtaan keittiöpyyhkeen päällä jotta ylimääräinen neste imeytyy pois eikä tee kakun pohjasta möhjöä. 

Juota kakku viimeisen kerran viikko ennen tarjoamista. Ja muista varoittaa vieraita prosenteista!

-Hulta