maanantai 28. joulukuuta 2015

Nopsat näläntaittajat - valmisruokasuosikeista

Hellurei!

Täällä sitä koko ajan pukkaa uutta reissua ja muuta puuhaa. Ei huono. Saisivat levittäytyä vähän tasaisemmin nää miun menot mutta en valita, koska saan mennä ja töhätä ympäriinsä minulle tärkeiden ihmisten kanssa. =)

Kun on kiire, ruoka-asiat menevät helposti rempalleen. Väsyneenä tulee vetäistyä nopeita hiilareita ja kaikkea hölmöä naamariin, vaikka tietäisi sen tekevän vain hallaa. Ja tekee muuten hallaa kaikelle, vireystilasta ihoon asti!
Suosin pääasiallisesti puhtaita raaka-aineita ja kotiruokaa, mutta joskus on pakko tinkiä. Kaupasta löytyy valmiina aivan kelpo einehiä, niitä ei ole paljon mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia. Paljon joukkoon mahtuu pakasteosaston asukkeja, sillä niihin yleisesti tungetaan vähemmän lisä- ja säilöntäaineita.
Tässä siis muutamia suosikkejani, jotka ovat niin terveellisiä kuin maukkaitakin.

Hummus. Viimeisin löytö Lidlin kylmähyllystä on supermaukas ja edullinen hummus. Tämä on liioittelematta paras valmishummus jota olen ikinä maistanut. Siinä on käytännössä pelkästään aitoja asioita, ainoa "kauneusvirhe" valmistusainelistassa on 2 säilöntäainetta. Kaikki muu on luonnollista.
Yhdessä sweet chili-ruislastujen kanssa räjäyttää tajunnan!

Apetit Hernepihvit ja Punajuuripihvit. Kotimaista, herkullista, terveellistä ja nopeaa. Hernepihvit katosivat jokin aika sitten kauppojen hyllyiltä, ja tässä oottelen kiihkeästi vastausta Apetitin kuluttajapalvelusta, jotta joko kyseessä on vain hetkellinen hairahdus. Jos lukijoitten joukossa on muitakin hernepihvifaneja, laittakaapa palautetta ja kyselyä osoitteessa http://www.apetit.fi/fi/kuluttajapalvelu/palautelomake.

Rainbow Ruokaisat Pannukasvikset. Mielettömän hyvää ja nopeaa kasvislisäkettä tai -ateriaa kaipaaville. Sisältää siemeniä, soijapapuja ja muuta terveellistä, jättää hyvän olon. Maistuu miedosti valkosipulille, nam!

Froosh appelsiini-porkkana-inkiväärismoothie. Olen vasta viimeisen vuoden aikana todella hurahtanut inkivääriin ja huomannut sen hyväätekevät ominaisuudet (muutenkin kuin vain matkapahoinvoinnin torjujana). Frooshin smoothiet ovat raikkaita, hyvänmakuisia ja erityisesti tämä versio on todella piristävä. Siirtää nälkää sujuvasti tunnin verran eteenpäin.

Lidlin siemenseokset. Näitä löytyy mm. omena-karpalo-manteli-siemensekoituksena ja hedelmä-pellava-seesaminsiemensekoituksena. Lisäävät makua, kuitua ja ravintoaineita vaikka puuroon, rahkaan tai jugurttiin. Helppoa ja herkullista, ei maksa paljon eikä sisällä juurikaan sokeria.

Puljongin kastikkeet ja liemet. Maku aidoista asioista; jos purkin päällä lukee "lihaliemi", se tarkoittaa että ensin on paahdettu luita, sitten keitelty niitä ja sitten tiivistelty ja mausteltu liemi kaikessa rauhassa. Kastikkeet ovat sellaisenaan täydellisiä. Lämmitys, pöytään, taatusti toimii! Helpoin nuudelikeitto ikinä - kuumenna vettä ja kasvislientä, lisää currytahnaa ja kookosmaitoa, wokkivihanneksia pakkasesta tai tuoreenansa ynnä parin minuutin hauduttelun jälkeen niitä litteitä leveitä nuudeleita. Keitä muutama minuutti, älä nielaise kieltä sopan mukana vaikka onkin hyvvää...

Pakasteherneet. Ei varsinaisesti valmisruoka, mutta loistava raaka-aine joka säilyy, sisältää runsaasti kaikkea hyvää ja taipuu moneen; soseeksi, keitoksi, hummukseksi, wokkiin, salaatteihin, kasvispihveihin...ja kaikki tämä nopeasti ja helposti. Herneet kypsyvät muutamassa minuutissa ja ne on helppo maustaa vaikka vihreällä currytahnalla, valkosipulilla tai pestolla. Pestolla terästetty hernesosekeitto on ihana, terveellinen ja nopsa lounasruoka joka matkustaa termoksessa oikein sujuvasti ja piristää päivää.





Kuva pöllitty Telegraph UK


Tässä ne tuotteet, jotka yleisimmin keittiööni eksyvät. Lisäksi ajoittain satunnaisia hairahduksia, lähinnä Murun puolelta. Se juutas ostaa ylisuolattuja, piilorasvaisia, hyperkuumennettuja eineksiä MINUN jääkaappiin! Onneksi tapa on lähes kokonaan kadonnut, ja miun tekemät eväkset maistuvat paremmin kuin ne kamalat moninkertaiseen muoviin pakatut mössöt. Muuten olis onni vähissä ja Murulla verenpaine taivaissa kuulkaas! Ei sillä, kyllä se varmaan miun kanssa muutenkin vähän väliä huitelee huippulukemissa mutta ei tartte lähtiä kohtaloansa härkkimään tieten tahtoen.

Muissa uutisissa: joulusta on toivuttu noin enimmäkseen, pukki toi mieluisat lahjat ja meikäläinen ronttaakin sit jatkossa kamppeitaan tällaisessa ihanassa supertoimivassa megatilavassa Ju-Ju-Be Right Back-repussa! Katto ny, eikö oo ihana?!

Näitä löytyy Lauran Pikku Putiikista

Lisäksi tuli Murulta ihana musta Pure hobo-laukku, käsipainot ja Twist-karkkia (jouluperinne, parhaita karkkeja niinku ever). Ja Sannalta vaikka mitä ihkua, erityiskiitokset Gunryn piparkakku- ja appelsiini-neilikkasaippuoista. Ite en niitä taaskaan onnistunut mistään metsästämään. Ehkä ens vuonna...
Toiko pukki just siulle jotain ihanaa?

Lupsakkaa maanantaita ja ihanaista uuden vuoden odotusta!
 - Kassialma Hulta

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Atsteekkien jäljillä - chilin ja suklaan liitosta

 Tällä kertaa vuorossa on toiveresepti. Nää on miun lemppareita, reseptitoiveet on ihan parasta! Niitä saa laittaa tulemaan jos on joku juttu mitä on minun pöydässäni tai muualla maistellut mutta ohje on jäänyt kysymättä. Ilahduttaa tällaiset kuulkaas. =)

Sattuipa kerran niin, että nuori Hulda oli työharjoittelussa isossa ketjuravintolassa, joka myös kahvilatuotteistaan on tunnettu. Ketju päätti laittaa kuukausittaiset teemat joiden mukaan keittiöt tekivät erilaisia ruokia ja leivonnaisia. Osuipa eteen sitten mausteinen kuukausi, ja kuukauden teemareseptinä oli chilisuklaakakku. Chilisuklaajuustokakku tarkemmin sanottuna. Kakun tiimoilta käytiin aika tarkkaan tällainen sananvaihto:
- Tekisiksää sen chilisuklaakakun? Resepti on kirjassa siinä pöydällä.
- Joo. Onksmeillä keksejä? Tässä pitäis olla Digestivejä.
- Ei oo. Dominoita on puol pakettia.
- Jassoo. Onksmeillä tuorejuustoo? Tähän tarvittais puoli kiloa.
- On täällä valkosipuli- ja ruohosipulituorejuustoja.
- Täähän alkoi hyvin.

Lopulta päädyttiin tonkimaan kokkien kotoaan tuomia reseptejä kansion kätköistä. Löytyi kesäkurppasuklaakakun ohje. Ei ollu kurppaa, mutta oli pottuja. Löytyi sambal oelek-tahnaa. Sain luvan alkaa luovaksi. Tuloksena oli tumma, pehmeä ja täyteläinen kakku joka sai sitä maistaneen ravintolapäällikön hiljenemään pariksi minuutiksi ja asiakkaat villiintymään. Kakkuja myytiin pari päivässä, ja kyseessä oli kuitenkin opiskelijaravintola jossa ruokaili pääosin vähissä rahoissa olevia ihmisiä, joista useat tarkkailivat painoaan haukan lailla. Sitä taustaa vasten jopa 24 kakkupalaa päivää kohti oli valtaisa menestys.

Resepti oli päässäni vuosikaudet, ja lopulta kirjoitin sen muistiin tietokoneelleni. Se juutas sitten vähän ajan päästä päätti heittää henkensä. Pitkään meni, ennen kuin sain aikaiseksi kaivella ohjeen muistini syövereistä - pientä patistamista siinä tarvittiin, kiitos Marja siitä! =)

Ohje ei ole aivan täysin se, mikä silloin hätäpäissään tuli alun perin kyhättyä, mutta lopputulos on hyvin lähelle sama. Kakku on monivaiheinen mutta helppo tehdä ja saada onnistumaan.

Virallinen valvoja. Tämän tyypin villit esi-isät ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Siis melkein atsteekkien kavereita. Tai ainakin olivat lähinaapureita. Tai sinne päin.
Toisella siipiveikolla oli liikaa tekemistä tukan ilmavoittamisen kanssa, ei ehtiny poseeraamaan.
Näiden tyyppien kanssa eläessä ei tartte paljon tehdä yksin, aina on paikalla joku jonka pitää päästä osallistumaan...

Perunan käyttäminen suklaakakkutaikinassa saattaa tuntua ensi alkuun aika seinähullulta. Se on kuitenkin osoittautunut erinomaiseksi tavaksi saada aikaan pehmeä, täyteläinen ja suussasulava rakenne pientä tahmeutta unohtamatta. Mielestäni hyvä suklaakakku on hiukan tahmea, niin kuin brownie. Perunamuusiakin voit käyttää, kunhan se ei ole kovin ronskisti suolattua. Älä kuitenkaan häpäise perunaa JA kakkua perunamuusihiutaleita käyttämällä - perunan saa kypsennettyä mikrossa 5 minuutissa, kunhan sen kuorii ja pilkkoo pieneksi. Peitä vain perunat vedellä ja anna palaa. Tai siis älä. Siis joo. Ei.

 Koska en ole kovin tulisten makuelämysten perään vieläkään - vaikkakin makuni on paljon chilisuklaakakun syntyajoista kehittynyt sallivampaan suuntaan - kakkuun tulee vain sen verran chiliä että se puraisee hiukan kielen päätä muttei aiheuta suurempia lieskojensyleksimisiä herkimmiltäkään sieluilta.

Gluteeniton versio kakusta syntyy, kun korvaat vehnäjauhon 2 desillä perunajauhoa tai 2,25 desillä gluteenitonta jauhoseosta. Maidottomaksi se muuntuu, kun käytät maidotonta tummaa suklaata, kasvirasvapohjaista leivontamargariinia ja kasvikermaa. Kakku on todella anteeksiantavainen ja allergiaystävällinen, se rakastaa kaikkia. <3

Kakku joka sisältää 3 eri seosta kuten tämä, sisältää myös monenmoisia koukkuja ja kommervenkkejä. Koska taikinanteko on jo muutenkin riittävän monimutkaista,  en jaksa ryhtyä enää mihinkään "lusikallinen suklaata ja toinen jauhoja munavaahtoon ja sotketaan ja sitten taas lusikallinen sitä ja tätä"-operaatioon, joten suosittelen käyttämään suoraviivaisempaa menetelmää, joka meillä tuntee nimen "Plunk-metodi". Eli plunk, kaikki sekaisin samaan kippoon ja sitte sekoitetaan varovasti mutta huolellisesti. Joku päivä vielä patentoin tämänkin metodin, heti kun olen ensin ehtinyt Mummodieetin patenttihakemuksen jättää.

Mutta jokos isketään taas käpälät jauhoihin? Kas näin se menee, tarvitset:

150 g taloussuklaata
3 munaa
3 dl sokeria
150g voita
2 isoa tai 3 keskikokoista keitettyä jauhoista perunaa, n. 1-1,2 dl soseutettuna
½ dl täysmaitoa tai kermamaitoa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhoa
1 tl vaniljarouhetta/1 rkl vaniljasokeria/2 tl vaniljauutetta (lisää uute perunasoseeseen)
1 tl leivinjauhoa
1,5-2 tl sambal oelekia

Lämmitä uuni 180 asteeseen.
Sulata suklaa ja voi mikrossa (puoliteho) tai vesihauteessa. Sekoittele välillä, jotta lämpö tasaantuu eikä suklaa leikkaudu.
Kypsennä perunat esim. mikrossa pienessä vesimäärässä, soseuta haarukalla. Jos käytät muusia, lämmitä sitä hiukan.
Sekoita maito perunasoseen kanssa, lisää sitten sambal sekä suklaa-voiseos. Sekoita huolella jotta seos jäähtyy hiukan.
Siivilöi kuivat aineet keskenään sekaisin.
Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi paksuksi vaahdoksi.
Kippaa kuivat aineet ja suklaa-perunaseos munavaahdon päälle kulhoon, kääntele esim. nuolijalla suht hyvin tasaiseksi. Älä vaivaa ettei kakusta tule sitkeää ja munavaahto lässähdä kokonaan.
Kaada taikina voideltuun, kaakaojauholla puuteroituun irtopohjavuokaan ja paista uunissa 30-45 minuuttia - aika riippuu täysin uunista ja vuuasta.
Kokeile kypsyyttä tuikkaamalla kakkuun tikku. Oikea tökkäämispaikka on noin tuuman sisäänpäin kakun ulkoreunasta - kun tikkuun ei tartu taikinaa (joitain murusia saattaa tarttua), kakku on riittävän kypsä. Keskusta saakin jäädä aika pehmeäksi. Kakku ei kohoa valtavasti, ja sen rakenne jää melko tiiviiksi.
Anna kakun jäähtyä rauhassa ensin vuuassa, puolen tunnin kuluttua poista vuuan reunus ja anna jäähtyä kokonaan. Jos kakku on noussut epätasaisesti, voit tasoitella ja suoristella pintaa hiukan veitsellä.  Pienet epätasaisuudet tai vinous ei haittaa, sillä kakku tarjoillaan ylösalaisin. Irrota kakku varovasti pitkällä ohuella veitsellä, esim. filetillä tai palettilastalla alustastaan ja kumoa tarjoilua varten.
Oma tekeleeni päätti tällä kertaa kohota reunoilta jonkin verran keskustaa korkeammaksi, mutta kumoamisen jälkeen ne hiukan haperot reunukset irtosivat itsestään. Näppärää.

Siin hää sit o. Vielä oikein päin. 

Täysin jäähtyneen kakun voit koristella tai kuorruttaa haluamallasi tavalla. Yksinkertainen suklaakuorrutus syntyy näin:

150 g taloussuklaata
1,2 dl kermaa
1 rkl voita
1 tl öljyä, esim. rypsi- tai auringonkukkasellaista
1 tl pikakahvijauhetta

Sulata kaikki ainekset yhdessä mikrossa tai vesihauteessa. Käytä puolitehoa ja sekoittele usein. Anna jäähtyä minuutti ja valuta varovasti katolleen käännetyn kakun päälle. Levitä myös kakun reunoille tasareunaisella veitsellä.
Jos kuorrute tuntuu jähmettyvän liian nopeasti kakun päälle, voit lämmittää sitä uudestaan hiustenkuivaajalla jolloin levittäminen helpottuu ja kuorrute tasoittuu kauniisti.
Voit viimeistellä kakun vaikka suklaarouheella, marsipaanikoristeilla tai karkeilla.


Siin hää o kipattuna, suklaakuorrutteen ja suklaarouheen alla. Kauniimpiakin on nähty, mutta tänään tälläinen. Aluspaperi on sotkuinen mutta kakku nostetaan tarjolle ilman sitä.

Päivän uutisissa: tonttu Tomera on ollut touhutossut jalassa ja keittiössä on tapahtunut yhtä sun toista, viimeisetkin lahjat päätyvät kääröihin M-tontun ahertaessa, ulkona sataa vettä (ja tonttua harmittaa), linnuilla on puheripuli ja jouluun on enää 4 yötä! Wääääy!

Tästä se kuulkaa lähtee joulukelkka mäkeä alas niin että hippulat vinkuu, olkaapa valmiina... =)

- Hulta-tonttu

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulukalenteri: Yäk ku on ihanaa - joulun kalaherkuista

Hei taasen, mussukkaiseni!

Kyllä se nyt on liekeissä, jouluhysteria alkaa nousta uskomattomiin sfääreihin ja reseptiä pukkaa. Nämä aarteet kaivoin Facebookin kätköistä muistiinpanoistani.

Kala on meillä aikamoinen vedenjakaja, niin sanoakseni. Ihhihi. Miesväki rakastaa, naisväki kammoaa. Koska kalakin kuuluu joulupöytään, jopa meillä vaikka maaman kanssa ei moisia suuhumme lykätäkään vaikka ois henki tai hiustenlähtö siittä kiinni, päätin laittaa myös kalareseptini jakoon.

Jouluna olen pruukannut tehdä sekä silliä että graavilohta.   
Viskisilli on miehekkään aromikas ja helppo juhlava silli, joka syntyy nopsasti ja maistuu mahtavalta. Viskin voit korvata sherryllä, konjakilla tai vaikka vermutilla. Kannattaa tällöin suosia niitä kuivempia vaihtoehtoja tai vähentää sokerin määrää.

Ohje on melko suurelle määrälle, itse olen tehnyt neljä purkillista tästä satsista. Tähän kannattaa käyttää vähemmän savuista viskiä, itse olen uhrannut Chivas Regal-viskipulloni sisältöä hyvään tarkoitukseen. 
Voit käyttää joko tavallista Islanninsilliä tai kevytsuolattua versiota. Kevytsuolatulle riittää vartin liotus ja huolellinen huuhtelu, tavallista silliä kannattaa liottaa muutama tunti ja huuhtoa hyvin. 
Viskisilli kannattaa valmistaa päivä tai pari ennen H-hetkeä, niin maut ehtivät tasaantua. 

Säilyvyys: pari viikkoa, säilytys jääkaapissa. 

Ja nyt siis tuumasta toimeen..! 

Tarvitset: 

8-10 kevytsuolattuasillifilettä 
sipuli ohuina suikaleina 
~10-15 kokonaista mustapippuria 

Liemi: 
6 dl väkiviinaetikkaa 
9 dl vettä 
1-1,1 dl sokeria 
1 rkl suolaa
2 dl viskiä 
(½ tl kuivattua tilliä tai rakuunaa)

Kiehauta vesi, etikka ja sokeri. Anna jäähtyä hyvin, lisää viski. Paloittele liotetut, huuhdellut sillifileet reilun sentin viipaleiksi ja laita purkkeihin sipulin ja pippureitten kanssa. Kaada päälle lientä lähes piripintaan, sulje purkit tiiviisti ja säilytä jääkaapissa. 

Toinen joulupöytään päätyvä kala on savugraavattu lohi. Käytän yleensä puolikkaan kirjolohifileen, koska syöjiä on vain pari kolme. Kala menee yleensä loppuun jo aattoillan aterialla. Jos siis sinulla on mielihaluja tai isompi porukka ruokittavana, suosittelen hommaamaan puolikkaan norjanlohifileen.

Homman idea on siinä, että kala laitetaan suolaantumaan useampi päivä ennen joulua ja siihen käytetään savusuolaa, jolloin saadaan hiukan kuin kylmäsavu- ja graavilohen hybridi. Kannattaa hommata siis kalafileen etupää, jolloin file on tasaisemman paksuinen ja levyinen ja suolaantuu tasaisemmin. Pyrstö on niin kapea ja litteä, että se todennäköisesti ylisuolaantuu jos pidät kalaa yli 2 päivää suolassa. Kalaa ostaessasi pyydä myyjää poistamaan siitä nahka, pääset paljon helpommalla ja vähemmällä sotkulla. 

Kalaan tuo upeaa lisämakua pari ruokalusikallista konjakkia, tervasnapsia tai viskiä. Erityisesti terva sopii savun kanssa hyvin yhteen!

Puolikkaalle kirjolohifileelle (n. 250-300 g) tarvitset:
1/2 tl sokeria
1/2 tl murskattua/karkeaksirouhittua musta- tai valkopippuria
1 tl kuivaa tai tuoretta tilliä
savusuolaa niin että fileen päälle tulee tasainen kerros

Ripsottele mausteet ohjeen mukaisessa järjestyksessä kalalle. Laita päälle voipaperia, sitten kelmua ja sujauta koko komeus pussiin. Jos suolaat 2 filettä, laita ne vastakkain ja kietaise kelmuun ja sitten pussiin.
Laita pussi jääkaapin kylmimmälle hyllylle takaosaan ja käännä kerran päivässä.
Anna suolaantua 4-7 päivää. 
Tarjolle pannessasi kaavi mausteet pois kalan päältä ja kuivaa se. Leikkaa pystysuoraan noin 3-5 mm paksuja siivuja. Kovin ohuet siivut ovat raivostuttavia leikata ja uuden gastronomiaopin mukaan kalan maku ei tule esille kaikessa ihanuudessaan liian ohuina siivuina. Hei, mahtavaa - laiskottelu on ihan sallittua!
Valmiit siivut kaunistuvat reilulla ropsauksella nypittyä tilliä. Vadin reunoille voit laittaa koristeeksi vaikka tillinoksia, sitruunansiivuja ja karkeaa merisuolaa.

 Jouluaattoon on enää 6 päivää, itse asiassa tämän jälkeen 3 arkipäivää, ja tässä alkaa hauskin osa olla edessä: loput lahjat päätyvät pakettiin ja ruuat alkavat valmistua pikkuhiljaa.
Ainoa pilvi taivaalla on Matkahuollon ja Markantalon sählääminen Murun lahjan kanssa; paketti on jo kuukauden seilannut edestakaisin ja jouduin ihan tosissani polttamaan hihani että alkoi tapahtua. Nyt jännätään, ehtiikö tavara tänne jouluksi vai ei...ei hyvä. Ollenkaan. Mur. 

Siitä viis, nyt nautitaan jouluvalmisteluista!

- Hulda

PS. Pahoittelen kökköä ulkoasua, jos joku tietää miten Bloggerin saa räjäytettyä niin kertokaa mullekin...meneepi hermo! MUR.

Little Italy Cheesecake - työvoitoista

Mää sit rakastanrakastan juustokakkua. Ihan siinä määrin, että voisin ihan surutta elää pelkästään sillä. Ikävä kyllä hammaslääkärini ja kroppani eivät ole samaa mieltä. Mutta aina kun ystäviä tulee kylään, käytän tilaisuuden hyväkseni ja tekaisen jotain herkkua. Ystäväni A tuli käymään Tampereella Ikea-reissun merkeissä, joten pöytään iskettiin valtava juustokakku (ja mahdollisesti myös kasvispihvejä sekä homejuusto-valkosipuliperunoita).

Jotkut asiat vaativat uskomattoman määrän ponnistelua, yrittämistä ja monet epäonnistumiset ennen kuin niistä saa selätysvoiton. Leipä, marenki, pulla...juustokakku.
Olen ollut viime aikoina todella epäonnenritari juustokakkujen suhteen. Muutama vuosi sitten, Naantalissa asuessa, juustokakkuja tuli tehtyä vähän väliä mutta Helsingissä en tainnut kertaakaan sitä touhua harrastaa. Ja kappas keppas, taito hävisi. Muutaman katastrofin ja yhden täydellisen nöyryytyksen jälkeen päätin miettiä koko homman uudestaan.
Aloin pelata varman päälle. Yhdistin vaniljakreemijauheen hyydyttävän vaikutuksen, sitruunan ja maitotuotteiden keskinäisen reaktion ja perinteiset juustokakun ainekset. Pohjana käytin Digestivekeksejä sen sijaan että yrittäisin taistella murotaikinan kanssa.
Tuloksena olikin pomminvarma resepti - herkullinen ja suussasulava New Yorkin juustokakkua muistuttava tuhti kakku. Koska käytin italialaista mascarponejuustoa, päätin nimetä rakkauslapseni Little Italy cheesecakeksi New Yorkin italialaisalueen mukaan.

Mascarpone toimii loistavasti juustokakuissa, mielestäni siitä tulee sileämpi rakenne kuin meikäläisistä juustoista. Sen maku on mieto ja täyteläinen, ja se jaksaa kantaa makuja tosi kivasti. Lisäksi sitä saa nykyään jo käytännössä jokaisesta kaupasta - itse ostan mascarponen puolen kilon rasioissa Lidlistä.

Ranskankermassa täytyy olla ainakin 30% rasvaa, että se jaksaa toimia leivonnassa. Smetana on vielä maukkaampi vaihtoehto. Juustokakku ei ole terveysruokaa eikä siitä ikinä sellaista saa, joten samalla vaivalla voit heittäytyä kalorikarnevaaleihin ja nauttia koko rahan edestä!

Kakku kannattaa tehdä irtopohjavuokaan, jolloin sen saa helposti vuuasta pois ja tarjolle. Olen tehnyt tämän kakun myös tavan silikoniseen kakkuvuokaan, mutta silloin käytin piirakkataikinapohjaa ja kakun poistaminen vuuasta oli aika hermojarepivää touhua. Onnistui, mutta aikaa siihen meni ja tuskanhikeä meinas pukata.
Koska en voi kotona käyttää teflonastioita lintujen takia (jos teflon tai muu pinnoitettu materiaali kärähtää, siitä vapautuu fluorihiukkasia jotka tappavat tirpat suorilta), olen vaihtanut rakkaan metallivuokani silikoniseen Lékuéen. 23-senttinen vuoka tulee tällä reseptillä ääriään myöten täyteen, joten meni ihan niinku Strömsössä tällä kertaa! Kiitos vielä maamalle tästä kivasta ja käytännöllisestä lahjasta, joka jaksaa ilahduttaa vuodesta toiseen.

Jouluiseksi juustokakku muuntuu lisäämällä teelusikallinen piparkakkumaustetta juustomassaan ja koristelemalla jouluisesti. Pohjaan voit käyttää puolet piparkakkuja tai Bastogne-keksejä.
Voit halutessasi valmistaa vaikka sitruunanmehusta tai glögistä ja hyytelösokerista kiilteen kakun pintaan. Myös marjamehut ja -soseet sopivat mainiosti hyytelönä kakkua päällystämään, lopputulos on aina vaan juhlavampi. Joulun kunniaksi kauniisti koristeltu piparkakku tai piparimurut tuovat ilmettä kakun pintaan.

Oltaskos mee sit lörpötelty tarppeks? Lykätäksme paakarhattu päähä ja aleta tekemä ja?

Tarvitset:
pohjaan
1 pkt LU-Digestivekeksejä
75 g voita

täytteeseen
1 kg mascarponea
200 g smetanaa tai ranskankermaa
2 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
1 dl vaniljakreemijauhetta
1 prk kondensoitua maitoa
1 tl vaniljajauhetta/vaniljatahnaa tai 1 rkl vaniljauutetta
2 isoa tai 3 pientä (luomu)sitruunaa
2 kananmunaa

Ota mascarpone huoneenlämpöön tunti-pari ennen kuin alat puuhaamaan.
Murskaa keksit, sulata voi. Yhdistä, sekoita ja painele irtopohjavuuan pohjalle ja reunoille n. 3 cm korkeudelle. Laita vuoka jääkaappiin tai pakastimeen. Lämmitä uuni 150-asteiseksi.
Raasta sitruunoiden kuori hienoksi, purista mehu. Jos et löytänyt kaupasta luomua, pese sitruunat ensin kuumalla vedellä, tiskiaineella ja harjalla.
Sekoita kaikki täytteen ainekset sekaisin tasaiseksi massaksi, Nostele täyte vuokaan, ensin reunoille niin ettei keksinmuruja pääse täytteeseen. Tasoita pinta ja laita uuniin. Paista 75-90 minuuttia, kunnes reunoihin tulee hiukan väriä ja täyte on vielä hyllyvää mutta se asettuu jäähtyessään.
Anna juustokakun jäähtyä 3 tuntia huoneenlämmössä ja nosta sitten jääkaappiin. Anna levätä ainakin yön yli.


Muissa uutisissa; joulu lähestyy, lahjoista suurin osa on maailmalla, huomenna on leivontapäivä ja tulossa onkin superherkkua, joulusuunnitelmat ovat edelleen vähän levällään ja suklaa on hyvää. Tobleronea tarttui laivalta mukaan, ja oioi!

-Hulda



torstai 10. joulukuuta 2015

Paistia, salaattia, sipulia - kesähäiden kekkeriherkuista

Noniin, paluu ruotuun. Tässä oli jonkin verran ohjelmaa ja onhan sitä edelleen, mutta en halua jättää näitä juttuja kirjoittamatta koska tätäkin reseptiä on minulta pyydetty. Nämä ohjeet ovat myös hyvin ajankohtaisia juhlapyhien aikaan, näistä voi kukin napata mieluisat omaan pitopöytäänsä kun ystäviä tulee kylään.

Kesällä pääsin ihaniin elokuisiin häihin vieraan ja kyökkikomentooran roolissa.  Ruokalistalla oli seuraavia herkkusia:
- Kylmää pippurista punaviinipaistia
- Punaviinimarinoitua punasipulia
- Vuohenjuusto-punajuurisalaattia
- Mozzarellapastasalaattia
- Kevätkeikaussalaattia
- Rucolaperunasalaattia

Lisäksi juhlan kruunasi mango-sitruunatäytekakku. Siinä oli mangomoussea, sitruunasiirapilla kostutettu vaalea kakkupohja, sitruunacurdia ja sitruunatuorejuustokuorrute vaahtokarkkimassan alla. Oli todella ihanaa, ja kesäisen raikasta. Kakku kirvoitti eksoottisemmista maisemista kotoisin olevasta häävieraasta ihastuneita kiljahduksia. Kyl miä iteki vähän ihtiäni olalle taputtelin, kaikki upposi sujuvasti vieraitten ja isäntäväen kupuihin.

Näissä juhlissa käytännössä kaikki tehtiin edeltävänä iltana ja juhlapäivänä vain kasailtiin ruuat tarjolle. Säästi mukavasti hermoja ja aikaa. Suosittelen lämpimästi, sillä bileiden tunnelma on huomattavasti mukavampi kun emäntä ei ole kireänä ja ahdistuneena keittiössä koko aikaa...

Kylmä paisti on kesällä näppärää tarjottavaa. Ohuiksi siivuiksi leikattuna ja marinoituna se säilyy paremmin ja on helppo asetella näyttävästi vadille.
Naudan paahto- tai sisäpaisti kypsyy hitaasti matalassa lämmössä todella mureaksi ja mehukkaaksi, kun sille antaa mahdollisuuden. Näissä bileissä oli paljon vieraita, joten tein 2 paistia joista toinen oli 2,5-kiloinen ja toinen nelikiloinen. Paisti tykkää, kun sen tuuppaa 200-asteiseen uuniin ja saman tien laskee lämmön 100 asteeseen. Tunti per kilo kypsentelyä ja sen jälkeen noin tunti lepuuttelua peiteltynä ennen kuin veitsellä on asiaa hommiin. Tällöin nesteet eivät karkaa paistin sisältä, ja leikkaaminen käy siistimmin.

Leikatun paistin marinoiminen pidentää sen säilyvyyttä ja parantaa makua. Kylmä paisti on myös parempi ja helpompi tarjottava varsinkin kesähelteellä ja silloin, kun vieraita on paljon, ruokailu kestää pitkään ja käytössä ei ole lämpöhaudetta. Määrä on vähän suhteellinen; joistain paisteista irtoaa enemmän nestettä kuin toisista, ja jotkut ihmiset yksinkertaisesti syövät enemmän ja toiset vähemmän. Ohjenuorana voidaan kuitenkin pitää 150-200 g raakaa naudan sisä- tai paahtopaistia/ruokailija. Kannattaa tehdä vähän enemmän kuin vähemmän - tämä maistuu juhlien jälkeen keskiyön voileivällä!

Paistin kanssa punaviinimarinoitu punasipuli on enemmän kuin kotonaan; se on helppo tehdä ja se tuo väriä ja runsaasti makua lautaselle. Se myös näyttää upealta kauniissa kristallikulhossa. Jos voit koristella ruualla, tee se. Mikään ei ole parempaa kuin kaunis ruoka jonka voi syödä aikansa ihasteltuaan.

Salaatit ovat vanhoja suosikkeja - rucolaperunasalaatti on juuri sitä miltä se kuulostaakin; keitettyä pottulaa, sipulia, isoja kapriksia tai maustekurkkua ja rucolaa. Kastikkeen virkaa toimittaa sitruuna-hunaja-dijonsinappikastike. Perunat ja sipuli marinoidaan yön yli kastikkeessa ja kaprikset/kurkut lisätään sekaan. Lopuksi, vadille asetellessa, lisätään pariin väliin rucolaa ja päälle myös. Naminami.

Punajuuri-vuohenjuustosalaatti on ammatti-instituutin ajoilta tuttu, ohjaajani Stinan resepti jota olen mukaillut. Yrttien ja voin kanssa paahdettu punajuuri ja vuohenjuustolohkot kipataan salaattipohjan päälle, tadaa! Valmis.

Kevätkeikaus taas on oma kehitelmäni erääseen entisen työnantajani tapahtumaan. Piti saada tietyt uutuusraaka-aineet esille, joten väsäsin vähäkalorisen tekeleen; paistettua pekonia, parmesaania, mitä näitä nyt on. Ai niin ja yrttirutonkeja tietysti. Ruokaisaa, upean värikästä, herkullista.

Mutta! Aletaankos me pikku hiljaa tekemään eikä vaan lätistä tässä nyt?

Punaviinimarinoitu paisti
10:lle

2,5 kg kalvottomaksi siistittyä naudan sisä- tai paahtopaistia
2 rkl rouhittua mustapippuria
2 tl kuivattuja yrttejä; salviaa, timjamia, rosmariinia
1 tl öljyä tai sulatettua voita

marinadi:
paistinliemi
3 dl punaviiniä
4 rkl punaviinietikkaa
1 rkl sokeria
suolaa
jauhettua mustapippuria

2 punasipulia

Ota paisti huoneenlämpöön temperoitumaan noin 3 tuntia ennen paistamista. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Hiero rasva ja mausteet paistin pintaan, lykkää uunivuokaan joka on sen kokoinen että paistin ja vuuan reunojen väliin jää pari senttiä tilaa.
Laita paisti kuumaan uuniin ja laske lämpötilaa 100 asteeseen. Anna kypsyä tunti per kilo. Anna valmiin paistin levätä ensin kymmenisen minuuttia vuuassa ja nosta se sitten vadille jäähtymään ja peitä foliolla.
Paisti on edelleen punertavaa sisältä, mutta se muuttaa väriään marinoinnin aikana, sillä etikka ja viini kypsyttävät sen.

Valuta vuuasta paistinliemi kattilaan. Lisää muut aineet, keitä reippaasti ja kuori vaahto pinnalta kunnes sitä ei enää nouse. Redusoi noin kolmanneksella ja siirrä jäähtymään pois levyltä. Suikaloi punasipuli ja laita se liemeen. Sipuli kypsyy kevyesti.

Leikkaa jäähtynyt paisti terävällä veitsellä pari milliä paksuiksi siivuiksi. Jos paisti on kovin leveänmallinen, voit ensin halkaista sen pituussuunnassa. Lado kolmannes viipaleista kannelliseen rasiaan, nostele päälle jonkin verran sipulia marinointiliemen joukosta. Tee loput kerrokset samalla tavalla, ja kaada lopuksi päälle kaikki madinadi. Peitä tiiviisti ensin kelmulla (huom! EI foliolla sillä suola ja etikka syövyttävät alumiinia) ja sitten lautasella tai kannella.
Anna paistin maustua vähintään 6-8 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään. Käännä kerran, käsittele lihaa varovasti sillä se on todella mureaa!
Lado tarjolle laakealle vadille, hylkää enimmät sipulit ja korvaa ne ripsottelemalla pinnalle marinoitua sipulia joka on paljon nätimpää kuin yönsä paistin kanssa viettäneet sipulisuikaleet. Voit myös lisätä herneenversoja, rosmariininoksia tai muuta vihreää yrttiä antamaan värikontrastia.


Punaviinimarinoitu sipuli
10:lle

n. 700 g punasipulia
1 dl punaviinietikkaa
3 dl punaviiniä
5 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 tl jauhettua mustapippuria
2 rkl sitruunanmehua
1 rkl oliiviöljyä

Kuori ja suikaloi sipulit. Laita muut aineet kattilaan lukuunottamatta öljyä ja sitruunanmehua ja keitä reippaasti, kunnes liemi on redusoitunut noin kolmanneksella. Anna jäähtyä hetki, lisää loput ainekset ja kaada sipulisuikaleitten päälle kannelliseen astiaan. Anna maustua yön yli.


Punajuuri-vuohenjuustosalaatti
10:lle

250 g salaattia, kevyt- ja ohutlehtistä
200 g jäävuorisalaattia
500 g kypsytettyä vuohenjuustoa
500 g punajuuria
1 tl rosmariinia
1 tl fenkolinsiemeniä
1 rkl voita
1 rkl öljyä
½ tl suolaa
½ tl rouhittua mustapippuria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Huuhdo punajuuret ja tarkista ettei pintaan ole tarttunut multaa, hiekkaa tai kiviä. Poista kummastakin päästä "viikset" sun muut mitä et halua vieraillesi tarjoilla.
Lohko juuret 4-6 osaan juurien koosta riippuen. Laita lohkot uunivuokaan, nakkaa mausteet ja rasvat päälle ja pyörittele hiukan. Kypsennä uunissa puolisen tuntia, käännä kerran tai pari. Juuret saavat olla kypsiä mutta eivät muhjuisia. Anna jäähtyä täysin.
Silppua salaatit ja sekoita ne vadilla. Leikkaa vuohenjuusto sentin kiekoiksi ja kiekot 2-4 osaan juuston halkaisijasta riippuen. Laita salaattipedille ensin juusto ja sen päälle punajuuret.


Rucola-perunasalaatti
10:lle

1 kg kiinteää tai yleisperunaa
1 sipuli
2 pienehköä maustekurkkua tai 1 dl jättikapriksia varsineen
100 g rucolaa
1 dl sitruunanmehua
3 rkl juoksevaa hunajaa
2 rkl dijon-sinappia
1 rkl rouhittua mustapippuria
3 rkl öljyä

Keitä perunat kypsiksi, anna jäähtyä täysin. Leikkaa kuutioiksi tai ronskeiksi siivuiksi. Hakkaa sipuli hienoksi. Laita peruna ja sipuli kulhoon. Sekoita sitruunanmehu, öljy, hunaja, sinappi ja pippuri tasaiseksi kastikkeeksi ja kaada pottujen ja sipulin päälle, peitä kannella ja anna maustua seuraavaan päivään.
Tarjolle laitettaessa lisää pottuihin kuutioitu maustekurkku tai kaprikset ja nostele puolet seoksesta tarjoiluastiaan. Lisää päälle puolet rucolasta, sitten loput perunaseoksesta ja pinnalle loput rucolat.


Kevätkeikaus
10:lle

200 g jäävuorisalaattia
200 g ohutlehtistä, värikästä salaattia
500 g pekonia
300 g miniluumutomaatteja
150 g parmesanlastuja

krutongit:
1 paistovalmis patonki
4 rkl oliiviöljyä
valkosipulinkynsi
kourallinen tuoretta persiljaa
½ tl suolaa

Peitä 2 tarjotinta, leikkuulautaa tai muuta alustaa talouspaperilla. Kuumenna uuni 225-asteiseksi.
Paista pekoni huolellisesti rapeaksi uunissa pellille levitettynä, käännä paiston puolivälissä. Anna jäähtyä tarjottimella talouspaperin päällä.
Viipaloi patonki viistosti reilu puoli senttiä paksuiksi siivuiksi. Hakkaa persilja hienoksi ja sekoita suolan kanssa öljyyn. Lado leipäsiivut uunipellille ja tupsuttele niille molemmin puolin persiljaöljyä. Laita uuniin ja paista kunnes leipäpalat ovat reilusti rapeita ja tumman kullanruskeita. Käännä siivut ja anna taas ottaa väriä. Tupsuttele lisää öljyä jos tuntuu tarpeelliselta. Kun krutongit ovat valmiit, ota ne pois uunista ja anna niiden jäähtyä käsiteltäviksi, hieraise kaikkiin hiukan valkosipulinkynttä ja anna jäähtyä kokonaan talouspaperin päällä.

Lado silputut salaatit sekaisin vadille. Päälle sopivaksi katsomassasi järjestyksessä muut ainekset; oma suosikkini on puolitetut tomaatit, parmesanlastut, pekoni ja viimeiseksi krutongit. Näin leipä ei vety tomaattien mehusta ja pekonien kaunis väri näkyy selvästi.


Mozzarellapastasalaatti
10:lle

300 g pastaa, mielellään fusillia tai muuta kierremakaronia
300 g mozzarellaa, mielellään kirsikka-tai helmimozzarellaa mutta isotkin palloset käy
1 prk pestoa, mielellään Pirkkaa
1 prk aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita
100 g kivettömiä oliiveja, mielellään kalamataa tai vihreitä jättejä
200 g miniluumutomaatteja

vettä
suolaa

Keitä pasta napakan kypsäksi suolalla ja aurinkokuivattujen tomaattien öljyllä maustetussa vedessä. Valuta, huuhdo kylmällä vedellä kunnes pasta on jäähtynyt. Valuta aurinkotomaatit ja oliivit, valuta sekä tarvittaessa paloittele mozzarella. Jos oliivit ovat valtavan suuria, voit puolittaa ne. Sekoita kaikki ainekset luumutomaatteja lukuunottamatta hyvin sekaisin. Anna maustua muutama tunti, lisää puolitetut miniluumutomaatit juuri ennen tarjoilua.


Muissa uutisissa: joulu on entistä lähempänä, Prosenttikakku on (viimein!) tekeytymässä, lahjat pitäisi vielä saada kiepautettua pakettiin ja erään ihanan ipanan perheellekin laittaa joululaatikkoa liikkeelle. Jouluna sitten olen, rötvään, homehdun soffanpohjalla, möllötän ja rellotan. Juuri tässä järjestyksessä. Koska mä voin.

- Hulta








tiistai 8. joulukuuta 2015

Haaste Sannalta - joulun kirjaimista

Sain kirjainhaasteen Sinistä Jouluksi-blogin Sannalta. Vaikka tämä ei nyt varsin joulublogi olekaan, niin jouluhulluja olemme molemmat ja meno sen mukaista ympäri vuoden...

Jouluaakkoset-haaste

1.Haasta 5 joulublogia
2. Kirjoita jokaisen aakkosen kohdalle jokin jouluinen sana/asia
3. Q,W,X,Y,Z,Å,Ä  eivät ole pakollisia


Tästä se sit lähtee.

A - Aloitus. Viimeistään syyskuun alussa joulukausi julistetaan avatuksi. Ainakin miun ja Sannan kerhossa.
B - Brunbergin tryffelit. Näitä on oltava, että joulu tulee.
C - Candy canes, piparminttukepit. Lumiukkosopan oleellinen raaka-aine ja koriste. Naminami.
D - Disney ja Samu Sirkan Joulutervehdys. Toinen niistä telkkariohjelmista joita ilman joulu ei tule.
E - Erilaiset joulut. Monenlaisia jouluja olen päässyt viettämään, ja melkeinpä jokainen niistä on ollut omalla tavallaan ihana.
F - Fenkoli. Joulukinkun keitinliemen ehdoton mauste.
G - Glögi! Mielellään haaleana ja vaaleana, mantelin kera. Kuuma ja tumma glögi polttaa kurkun.
H - Homejuusto. Mielellään sitä karseimmanhajuista stiltonia. Parhaimmillaan piparin ja omenasiivun kanssa jouluyönä.
I - Itsenäisyyspäivä. Oleellinen osa joulunaikaa. Ylpeydenaihe ja hyvä muistutus siitä, että asiat voisivat olla paljon, paljon, PALJON huonommin ilman menneiden polvien uhrauksia ja urheutta.
J - Joulukirja. Ehdoton ystävä tällaiselle lahopäälle. Kirjan kätköihin kirjoitellaan lahjat, ruuat, suunnitelmat ja reseptit.
K - Kinkku. Lihansyntiaikojeni ehdoton ykkössuosikki joulupöydässä. Punasuolattuna, mehevänä ja miedon sinapin kera.
L - Lahjat. Näiden miettiminen alkaa viimeistään heti juhannuksen jälkeen.
M - Mausteet. Kardemumma, neilikka, kaneli, inkivääri, muskotti, sahrami...joulu tuoksuu ja maistuu vahvasti näiltä.
N - Napapiirin Pikajuna, ihana jouluelokuva. Saa joka kerta itkemään.
O - Omenahyvejäätelö. Uskomattoman hyvää ja jouluista.
P - Piparit. Ruskeita siirappipipareita täytyy olla; paljon, ohuita ja rapeita.
R - Rakkaus. Joulun tärkein sanoma, jonka soisin olevan muutenkin maailman kantava arvo ja voima.
S - Sinappi. Itsetehtyä, makeaa, usein omenalla ja viskillä maustettua.
T - Tontut. Näitä on olemassa, aivan varmasti!
U - Usko. Uskon enkeleihin, joulupukkiin ja ihmisten hyvyyteen. Tosin viimeisestä olen joskus hiukan epävarma uutisia luettuani.
V - Värit. Jouluun kuuluu ehdottomasti punainen, valkoinen ja vihreä. Pienissä määrin myös sininen.
Å - Åbo. Joulurauhanjulistuksen koti, mutta itse käymme katsomassa joulurauhanjulistuksen Naantalin Vanhalla torilla.
Ä - Äitee. Joulunviettopaikkana tänä vuonna maaman talo, omat kotikulmat, Naantali <3
Ö - Överit. Näitä tulee yleensä vedettyä parit, sekä jouluruuan että suklaan kanssa.

Haasteeseen kuuluu laittaa haaste myös eteenpäin kolmelle joulubloggarille. Minä tuhma, laitan haasteen vain Vuoden Siivoojalle, joka varmasti saa aikaan mielenkiintoisemmat aakkoset kuin minä edes kolmen tuplaviskin jälkeen!

- Hulda