tag:blogger.com,1999:blog-3952650129277563592024-03-13T13:11:06.055+02:00Huldan höpinöitäHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.comBlogger107125tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-33318489536493446082020-04-18T23:59:00.001+03:002022-01-19T22:53:00.746+02:00Lauantaipuuhia - kakkujen nimeämisistäAika ihana lauantai takana.<br />
Nukuin pitkään aamulla, puhuin pitkän puhelun äidin kanssa, ja myöhäisen aamiaisen jälkeen uppouduin kirjaan, jonka korkkasin viime viikonloppuna. Kirja oli Sophie Kinsellan Remember Me?, joka oli ihan viihdyttävää hömppää. Loppu oli jokseenkin lajityypillinen, mutta oli kiva päästä taas lukuhommiin.<br />
<br />
Kirjaa lueskellessa nappasin evääksi siivun perjantai-iltana leipomaani banaanileipää ja lasillisen maitoa. Banaanileivän maku oli vielä parempi kuin vastaleivottuna, rakenne oli hiukan tiivistynyt ja kostunut.<br />
Tämän leivonnaisen nimestä vaan tuli Pupulle valtava ongelma. Hän kun oli sitä mieltä että banaani ei kuulu leipään. Keskustelumme aiheesta sai hieman kiivaita sävyjä - tosin meidän kesken "kiivaat sävyt" tarkoittaa lähinnä sitä, että keskustelua käydään ihan normaalilla puheäänellä <u>mutta olemme tiukasti eri mieltä</u>. Neuvottelun lopputuloksena banaanileipää ei kutsuta banaanileiväksi jos puhutaan tästä leivonnaisesta Pupulle, ainakin jos haluaa, että Pupu syö banaanileipää. Silloin se on banaanikakkua.<br />
<br />
Jostain syystä joskus tuntuu että meistä kumpikaan ei ole oikein vakavasti otettava hahmo...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-zviHtEX8KX4/XptWRaSdBUI/AAAAAAAAB2w/1s6y7oRLiWgheWGj8xh_7gOybeED6U_OQCLcBGAsYHQ/s1600/image.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1035" data-original-width="1600" height="256" src="https://1.bp.blogspot.com/-zviHtEX8KX4/XptWRaSdBUI/AAAAAAAAB2w/1s6y7oRLiWgheWGj8xh_7gOybeED6U_OQCLcBGAsYHQ/s400/image.png" width="400" /></a></div>
<br />
...mutta se banaanileipä! Idea lähti siitä, että meillä oli pari halkeillutta hyvin kypsää banaania. Toinen banaani oli istunut työpöydälläni pari päivää ja perjantaina kesken työpäivän sain päähäni, että tänään leivotaan! Työkaverini oli asiasta samaa mieltä, joten suunnitelma piti.<br />
<br />
Katselin reseptejä, mutta en oikein löytänyt mieluista. Tuntui, että ne olivat aika raskaanoloisia. Otin pohjaa yhdestä perusreseptistä ja lisäsin taikinaan desin rasvatonta jugurttia. Tuloksena oli täyteläinen banaanileipä, joka ei ollut liian tymäkkä rakenteeltaan.<br />
Koska mielestäni paras banaanileipä on hiukan mausteista, käytin taikinaan fariinisokerin ja kanelin lisäksi myös muskottipähkinää, joka toi oman säväyksensä lopputulokseen. Rapsuttelin hienoteräisellä raastimella maustemitallisen verran muskottia taikinaan, mutta muskotin voi myös jättää pois tai korvata vaikka jauhetulla inkiväärillä.<br />
Jos sinulla on itsetehdyn vaniljasokerin sijasta kaupan versiota, käytä tavallista sokeria ja lisää 1 tl vaniljasokeria taikinaan.<br />
<br />
Jos sinulla ei ole silikonista vuokaa, voit käyttää myös metalliversiota. Tällöin vuoka kannattaa voidella ja jos vuoka ei ole nonstick-pintainen, kannattaa laittaa lisäksi pohjalle leivinpaperia; leikkaa leivinpaperi vuuan levyiseksi, ja niin pitkäksi että se ylettyy viitisen senttiä yli vuuan laidan molemmilta puolilta. Leipä on helppo irroittaa vuuasta paperin avulla.<br />
<br />
Resepti on nopea ja helppo. Se sopii myös lasten kanssa puuhattavaksi, taikinan valmistukseen menee kymmenisen minuuttia aikaa.<br />
<br />
Tarvitset:<br />
<br />
Taikinakulhon, sekoituslastan tai -kauhan, pitkulaisen leipävuuan, haarukan<br />
<br />
2 isoa tai 3 pientä hyvin kypsää banaania<br />
80 g sulatettua voita<br />
1 dl jugurttia, mielellään rasvatonta<br />
1 dl fariinisokeria<br />
0,8 dl tavallista tai vaniljarouheella/vaniljatangolla maustettua sokeria<br />
1/2 tl suolaa<br />
1 kananmuna<br />
1 tl kanelia<br />
1 maustemitallinen muskottia<br />
1 tl soodaa<br />
3,6 dl vehnäjauhoja<br />
<br />
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.<br />
<br />
Muussaa banaanit, soseeseen kannattaa jättää hiukan sattumia. Lisää voi, sokerit, suola, mausteet, kananmuna ja jugurtti, sekoita hyvin. Lisää jauhot ja sooda, sekoita nopeasti ettei taikinaan muodostu sitkoa.<br />
Kaada taikina vuokaan, paista uunin keskiosassa 50-60 min kunnes leivän keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu taikinaa.<br />
Anna leivän levätä kymmenisen minuuttia, sitten kumoa se pois vuuasta ja anna jäähtyä mielellään ritilän päällä pyyhkeellä peitettynä. Leipä murenee helposti jos sitä yrittää verottaa lämpimänä, joten koeta olla kärsivällinen...lopputulos on sen arvoinen!<br />
Leipää on helpoin leikata siististi terävällä leipäveitsellä.<br />
<br />
Lauantai-ilta jatkuu täällä Star Wreck-leffan parissa.<br />
<br />
Tri Hulda määrää eristysahdistukseen lääkkeeksi leivontaa ja pitkiä puheluita rakkaitten kanssa.<br />
<br />
Leppoisaa viikonlopun jatkoa!<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-70440808647061319722020-04-13T10:52:00.001+03:002020-04-13T11:08:20.687+03:00Hybridiaikaa - ruokalajien yhdistelystäNoniin, noniin, siinä se sitten meni kevät vähän eri merkeissä kuin mitä meinattiin.<br />
<br />
Tarkoitus oli huolehtia lapsista viikko-viikko-mallilla kuten ennenkin, touhuta, tutustua uuteen ympäristöön helmikuun lopun muuttourakan jälkeen ja nautiskella keväästä.<br />
Tässä sitä nyt ollaan, suurin osa aikaa neljän porukalla kotona; kolmasluokkalainen käy etäkoulua, eskarilainen koettaa saada ajan kulumaan ja me vanhemmat olemme vallanneet makkarin ja keittiön etätyötiloiksi.<br />
Nyt ruokaa menee aivan eri tavalla kuin ennen, ja luovuus on koetuksella koska toisto on aika usein menestyksen este. Ne tutut perusruuat kuten makaronilaatikko, kasvislasagne, possunlihakastike pottumuusilla ja siskonmakkarakeitto onneksi pitävät pintansa.<br />
<br />
Etätyö on kiva juttu, meillä saatiin muutama viikko sitten etätyömahdollisuus taiottua koko henkilökunnalle ja mikäpä siinä kun kaffepaussilla voi lähteä jaloittelemaan tai heittäytyä sängylle pötköttämään.<br />
Kun muu viriketoiminta on rajoitettua, leivonta on tullut takaisin elämääni. Olen parissa viikossa onnistunut taikomaan kauraleipää, mantelikorvapuusteja, sämpylöitä, suklaa-maapähkinävoi-kaurakeksejä, ja viimeisimpänä neronleimauksenani nykäisin vaihteeksi kasaan 10 pisteen hybridiruuan; pullanmakuisen pannukakun.<br />
<br />
Kyllä, aivan näin - pullanmakuinen pannukakku sai jopa Pupun toteamaan, että olen ylittänyt itseni. Salaisuus on kokonaisessa kardemummassa ja vaniljasokerissa, jotka tuovat pannukakkuun aivan ihanan maun!<br />
<br />
Olen aina suhtautunut kardemummaan varauksella, koska aiemman elämäni kokemukset olivat ne isot ja terävät palaset joita pullasta jäi hampaisiin ja jotka saivat vatsan närästämään. Itämaisessa kaupassa näin muutama vuosi sitten kokonaista kardemummaa, kokeilin, ja mielipiteet muuttuivat hetkessä. Itse kuorittu ja jauhettu kardemumma on maukasta ja raikasta, ja siitä voi erottaa jopa hiukan sitrusaromia. Kardemummaa varten pyysin Pupulta morttelin 40-vuotislahjaksi ja sillä sutaisen kardemummat jauhoksi hetkessä.<br />
Kardemumman kotia täytyy hiukan painaa veitsellä, lautasen tai lasin pohjalla tai morttelin survimella että ne saa helposti kuorittua. Kun kota on pitänyt pienen narahduksen, sen saa auki sormin ja siemenet on helppo tiputella mortteliin.<br />
Koska lapset olivat mukana herkuttelemassa, käytin tällä kertaa vain 10 kardemummankotaa mutta aikuisversioon menee 12-15 kappaletta.<br />
<br />
Paistaminen on pientä kikkailua, koska paisto tehdään kolmella lämpötilalla mutta olen todennut tämän tavan itselleni toimivimmaksi. Jokainen voi paistaa pannukakkunsa ihan omalla tavallaan vaikka isomummolta perityllä paisto-ohjeella, ja varmasti tulee hyvää!<br />
<br />
Tämä ohje on meidän sekaaniperhettä varten, mutta ohjeessa on mainittu myös vaihtoehdot joilla tästä saa helposti vegaanisen herkun.<br />
<br />
Pullanmakuista pannaria varten tarvitset:<br />
<br />
8 dl maitoa tai kasvimaitoa<br />
3 kananmunaa tai vastaavan määrän kananmunankorviketta<br />
100 g sulatettua voita tai vegaanista margariinia hieman jäähtyneenä<br />
<br />
4 dl vehnäjauhoja, mieluiten täysjyvää, tai hiivaleipäjauhoja<br />
1 tl suolaa<br />
1,5 dl kotitekoista vaniljasokeria TAI 1,5 dl sokeria + 1 rkl vaniljasokeria<br />
10-15 kardemummankodan siemenet hienoksi jauhettuna<br />
1 tl leivinjauhetta<br />
<br />
Vispaa kananmunat rikki tai laita kananmunankorvike taikinakulhooon, lisää maito ja rasva.<br />
Lisää kuivat aineet, vispaa tasaisehkoksi ja jätä puoleksi tunniksi turpoamaan huoneenlämpöön.<br />
Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen.<br />
<br />
Sekoita taikinaa pari sekuntia, kaada se syvälle uunipellille leivinpaperin päälle ja laita uunin keskiosaan. Anna kypsyä 10 minuuttia, laske uunin lämpötilaa 225 asteeseen ja jatka kypsennystä 15 minuuttia. Pannarin pitäisi tässä kohtaa olla jo hyvänvärinen. Laske lämpötilaa 200 asteeseen ja kypsennä vielä 15-20 minuuttia. Testaa kypsyys pannarin keskeltä kun se on ollut 10 minuuttia 200 asteessa ja katso jatkot sen mukaan.<br />
<br />
Pannari maistuu ihan timanttiselta vaniljaisen kermavaahdon tai vaniljarahkan ja hillon kanssa, mutta tällä pannarilla voi korvata myös laskiaispullan - raasta mantelimassaa kermavaahdon joukkoon, kasaa pannarille ja laske miten monta sekuntia menee kunnes koko pannari on kadonnut!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-QJ6CeEyCvUg/XpQaJegHR6I/AAAAAAAAB1k/fVOal5m9fmYML8Z3CqZfSkKxakoxwjxAgCLcBGAsYHQ/s1600/CAE60C82-7C48-48A4-B806-8399595D0F9B.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-QJ6CeEyCvUg/XpQaJegHR6I/AAAAAAAAB1k/fVOal5m9fmYML8Z3CqZfSkKxakoxwjxAgCLcBGAsYHQ/s320/CAE60C82-7C48-48A4-B806-8399595D0F9B.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
Tässä alkaa olla pääsiäinen pikku hiljaa vietetty ja arki koittaa - pikkujutuilla arjestakin saa pikkuisen juhlavampaa.<br />
Oikein hyvää arkea sinulle ja rakkaillesi, pysykää terveinä ja nauttikaa läheisyydestä!<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-10910155131622184372020-01-01T18:59:00.001+02:002020-01-01T23:38:56.168+02:00Uutta kokeilemassa - ruuanlaiton ajatuksellisuudesta<br />
<br />
Hei muruskat ja hyvää uutta vuotta!<br />
<br />
Se oli sellainen vuosikymmen. Viimeinen reilu vuosi on ollut rankka ja olen iloinen että se loppui. Uusi vuosi, uudet kujeet, eikös näin vallan sanota?<br />
<br />
Meillä nämä uudet kujeet tarkoittavat elämäntapauudistusta joka ei lopu tammikuun loppuun. Me teemme Pupun kanssa kvartaalin mittaista ruokakokeilua ja katsotaan miten asiat muuttuu. Jos muutoksia tulee ja ne ovat hyviä, koetetaan jatkaa tätä pitempään.<br />
<br />
Ideana on lisätä ajatuksellisuutta siihen, mitä syömme ja milloin.<br />
Tarkoitus on, että jatkossa meillä prepataan ruuat pari kertaa viikossa, keskitytään käsittelemättöminä ostetuista raaka-aineista itse tehtyyn ruokaan ja silloin kun lapset eivät ole meillä, kotona on lähinnä vain kasvisruokaa. Pupu syö lähes joka arkipäivä lounaan ravintolassa, joten hän katsoo itse että lihan määrä lautasella ei ole tavaton (paitsi joka toisen viikon torstaisin jolloin Salon kantapaikassa on possunniskapäivä), kalaa ja keittoa tulee valittua useammin ja värikkäitten kasvisten määrä on mahdollisimman suuri. <br />
Omassa työpaikassani on usein tapana perjantaisin vähän hurvitella ja käydä ulkona syömässä, enkä sen enempää aio kytätä mitä syön sen kerran viikossa. Kasvisruokaa joka tapauksessa, mutta joskus pizzaa, joskus meksikolaista, toisinaan burgeria tai nepalilaista. <br />
Karkkipäivätkin löytyvät edelleen lauantaipäiviltä, mutta yrityksenä on pitää karkin tai muitten herkkujen määrä maksimissaan 100 grammassa.<br />
<br />
Omana suurimpana ongelmanani on ollut arkisin huonot yöunet, jonka lisäksi työn kuormittavuus, koko ajan paheneva krooninen väsymys ja toisten ruokahuollon priorisointi vievät minulta energian hoitaa omaa ruokahuoltoani mallikkaasti. Kaikki tämä kostautuu niin että iltaisin kun tulen kotiin, minulla on just silloin nälkä ja jotta saisin ihan oikeata ruokaa, pitäisi ensin käydä kaupassa ja sitten vielä jaksaa tehdä sapuska valmiiksi. <br />
Aika usein raaka-aineita on stashit täynnä mutta eipä löydy virtaa tehdä niille aineksille mitään. Tämän takia kotiruoka on tätä nykyä minulle usein muroja tai proteiinirahkaa. Se kostautuu ajan myötä kun ruokailutottumuksia ei ole vaan lähinnä napostelutottumuksia... <br />
<br />
Pelkän ravinnon laadun parantamisen lisäksi kokeilussa olisi tarkoitus katsoa voiko ruokahävikki pienentyä kun ruuan esivalmistelee; kun ruoka on valmiiksi annosteltuna jääkaapissa ja vanhenemassa olevat raaka-aineet tulee käytettyä, tämä on hyvinkin mahdollista.<br />
<br />
Hävikin välttäminen on usein melko helppoa ja tulos maukas kuten tänään - pari vajaata purkkia miniluumutomaatteja muuttui uunissa oliiviöljytilkan, suolan ja timjamin kanssa puolikuivatuiksi tomaateiksi jotka maistuivat vallan loistavalta soijapyöryköitten kastikkeen seassa. <br />
Kastike oli muuten vain desi Pirkan kaurakermaa, kolme tippaa srirachaa, suolaa ja pippuria. Aikaa meni kokonaiset 3½ minuuttia, kun kuumensin jäiset pyörykät ja kastikkeen samassa kipossa 75% teholla mikrossa. <br />
Lisäksi lautaseltani löytyi herne-pinaattisosetta ja paahdettuja pinjansiemeniä. Pupu söi lapsiviikolta jäänyttä broilerinjauhelihakastiketta ja täysjyväcouscousia.<br />
<br />
Huomiseksi onkin työpaikalla nautittavaksi aamiaiseksi (sen tavanomaiseksi muodostuneen, ylihintaisen proteiinirahkan tai -vanukkaan sijasta) jotain proteiinijäätelön tapaista, eli tein toffeenmakuisesta proteiinivanukasaineksesta vanukkaan, maustoin sen teelusikallisella maapähkinävoita ja iskin pakkaseen.<br />
<div>
Huomenna olemme paljon viisaampia sen suhteen, onnistuiko vaiko eikö! Lounaaksi listalla on hernesosetta, soijapyöryköitä, paahdettua punajuurta ja pestolla sipaistua uuniperunaa. Pihistelin soijapyöryköissä, koska herneet sisältävät myös yli 5 prosenttia proteiinia. Meillä on Pupun kanssa melko sama proteiinintarve josta kasvissyöjänä yritän jatkossa pitää paremmin kiinni. Pupun punttisalipäivinä hän hoitaa lisäproteiinit itse ruokavalioonsa.<br />
<div>
<br />
Teen huomenna todennäköisesti 9-tuntisen työpäivän joten nälkä tulee ennen kuin lähden kotiin; iltapäivällä, puoli tuntia tai tunnin ennen kuin lopetan työt, syön salaatin jossa on sydänsalaattia, tuoretta pinaattia, puolikuivattua tomaattia, paahdettua punajuurta, porkkanaa, paprikaa, pinjansiemeniä ja punajuuren makua korostamassa hiukan raastettua tilsitjuustoa joka oli kovettunut jääkaapissa. Mitäpä sitä tuollaistakaan hukkaan heittää, joten otin Cuisipron raastimen kätöseen ja nyt juustonrahtusella kruunattu mestariteos odottaa nälkäistä työläistä. </div>
<div>
Olen iltavuoroviikoilla aiemminkin testannut tätä kahdesti ruokailemista työpäivän aikana, ja se toimii. Eipähän ole sitten sudennälkä kun pääsee kotiin, vaan iltapala riittää. Ja yllättäen olen muuten paljon kivempi seuralainen kun en ole kotiin tultuani nälkäinen!</div>
<div>
<br />
Teitkö sinä jonkin uudenvuodenlupauksen? Onko sinun uudenvuodenlupauksillasi taipumus pitää vai oletko niin kuin suurin osa meistä, joilla lupaukset unohtuvat suht sukkelasti..?<br />
Seuraavassa postauksessani tuleekin sitten reseptejä. Tämä ei ollut uudenvuodenlupaus joten se pitää.</div>
<div>
<br />
- Hulta</div>
</div>
Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-6984655632934742952018-08-11T21:30:00.000+03:002018-09-07T19:58:16.177+03:00Lehmän lepopäivä - vegaaniherkuttelua helpon kaavan mukaanNå men jotta! Se on kuulkaas kesä onneksi kääntymässä loppusuoralle, harvakseltaan sitä on näin pahasti helteen takia kärsitty koko perhe. Itse vetäisin kunnon helleuupumuksenkin kehiin, oli nimittäin aika herkät tunnelmat siinä.<br />
<br />
Muutto kangastelee horisontissa, huomenna lähtee ensimmäiset tavarat maan tasalle säilöön. Kolme viikkoa ennen varsinaista muuttoa siksi, että talon hissi menee maanantaina remonttiin. Neljäs kerros ja hissiremppa olikin juuri sitä, mitä toivottiin...onneksi toisessa päässä meitä odottaa iso, toimiva hissi ja 14,5 lisäneliötä! Ja luojan kiitos Pupun kanssa hoksattiin tilata muuttofirma auttamaan, ettei tartte ihtiään tappaa ihan täysin kampetta raijatessa.<br />
<br />
Mutta! Kuulkaapas. Se on niin, että maapallo hukkuu sontaan ja kasvihuoneilmiö ei ainakaan tällä menolla ole hidastumassa. Sen takia olen pikku hiljaa fiilannut omia ruokailutottumuksiani vegaanisempaan suuntaan ja myös muita valintoja on mietitty; kierrätellään, ostetaan enemmän pakkaamattomia elintarvikkeita, koetetaan muistaa se kirottu, aina hukassa/kotona oleva kauppakassi ja pidetään kasvisruokapäiviä.<br />
<br />
Tänään oli karkkipäivä, ja sen kunniaksi päätin kokeilla vegaanista nachojuustoa värkätä ihan omin kätösin. Olin varautunut siihen, että homma menee turaamiseksi ja tulos ei todellakaan ole sitä mitä netin ja Youtuben perusteella voisi kuvitella.<br />
Ylläri, <i>se toimi sittenkin</i>! Parista desistä cashew-pähkinöitä tuli puolisen litraa juustokastiketta.<br />
Hintakaan ei huimaa päätä, satsin hinnaksi jäi ehkä pari euroa.<br />
<br />
Raaka-ainelista sisältää ravintohiivahiutaleita, joka on vähän eksoottiselta kuulostava raaka-aine, mutta ravintohiivaa löytyy mm. Tokmannilta ja lähes kaikista tavarataloista. Sitä myydään myös oluthiivan nimellä. Kyseinen hiiva on inaktiivista, eli siitä ei turpoa maha tai ala kaasuja pukkaamaan mistään reiästä. Ravintohiiva on luonnon arominvahvenne ja superfood; se sisältää runsaasti proteiinia sekä B- vitamiineja ja se korostaa makuja luonnollisesti. Lisäsin ravintohiivaa myös lasagnen juustokastikkeeseen juustoista makua korostamaan, toimi siinäkin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-nEz4suj5waM/W28otaSuaRI/AAAAAAAABWg/EGz0-U6go_kWIXigZyC07rqb58aFVVU8gCLcBGAs/s1600/hiiva.webp" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="800" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-nEz4suj5waM/W28otaSuaRI/AAAAAAAABWg/EGz0-U6go_kWIXigZyC07rqb58aFVVU8gCLcBGAs/s320/hiiva.webp" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;">Kuva: Tokmanni</span></div>
<br />
Muuten raaka-ainelistalla on aika tavanomaista kampetta; mausteita, sitruunanmehua, sipulia ja valkosipulia. Jos käytät sipuli- tai valkosipulijauhetta, suosittelen että lisäät kaikki ainekset blenderiin ja annat liota pari minuuttia. Maut irtoavat paremmin. Jos aiot tarjota juustokastiketta myös lapsille tai muille herkkätunteisille, voit huoletta jättää srirachan pois ja vähentää tarvittaessa myös jalapenojen määrää.<br />
<br />
Pähkinöitä pitää liottaa jääkaapissa yön yli. Jos kuitenkin hätä on suuri ja kroppa vaatii juustua NYT, niin homma hoituu vartissa kiehuvan veden kanssa. Siis kippaa kiehuvaa vettä pähkinöitten päälle, peitä astia ja anna tekeytyä vartin verran.<br />
<br />
Aletaankos hommiin?<br />
<br />
Tarvitset:<br />
<br />
Blenderin, veitsen ja leikkuulaudan, raastinraudan, teesiivilän sipulin mehustamiseen, astian pähkinöitten liottamiseen, nuolijan ja pienen kattilan.<br />
<div>
<br /></div>
2 dl cashew-pähkinöitä, suolaamattomia ja paahtamattomia<br />
vettä liotukseen<br />
<br />
1 valkosipulinkynnen muutamaan palaan pilkottuna tai 1 tl valkosipulijauhetta<br />
½ keskikokoista sipulia hienoksi raastettuna tai 1 tl sipulijauhetta<br />
1 dl ravintohiivahiutaleita<br />
½ tl suolaa<br />
1 tl savupaprikaa<br />
1 tl paprikajauhetta<br />
2 rkl sitruunanmehua<br />
4 jalapenosiivua<br />
1-2 tl srirachaa<br />
mustapippuria<br />
2-2,5 dl vettä<br />
<br />
Valuta pähkinöistä liotusvesi pois. Raasta sipuli hienoksi ja puristele siitä teesiivilän läpi mehu blenderiin. Tällää blenderiin pähkinät, pari desiä vettä ja loput raaka-aineet. Pöristele täysteholla pari minuuttia, kunnes seos on täysin sileää. Maista ja lisäile mausteita varovasti, koska erityisesti tuliset maut voimistuvat seosta lämmitettäessä.<br />
<br />
Siirrä seos kattilaan ja lämmitä va-ro-vas-ti hyvin pienellä teholla, samalla koko ajan nuolijalla pohjaa myöten sekoitellen. Seos palaa todella helposti pohjaan.<br />
Lämmitä viitisen minuuttia, kunnes juustokastike on paksuuntunut. Lisää tarvittaessa vielä tilkka vettä, jos soosi käy liian paksuksi.<br />
<br />
Juustokastikkeen voi tarjoilla lämpimänä tai kylmänä, herkkua se on joka tapauksessa...<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-736bMcKVMmo/W3LzOoNjZ-I/AAAAAAAABX0/rPjGdmQ4D0wjLrPWnJ7Ov_wGlm3hiV39ACLcBGAs/s1600/Nachojuusto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1175" data-original-width="1175" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-736bMcKVMmo/W3LzOoNjZ-I/AAAAAAAABX0/rPjGdmQ4D0wjLrPWnJ7Ov_wGlm3hiV39ACLcBGAs/s320/Nachojuusto.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Oi kyllä!</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
Ihanaista elokuuta, muistakaa nauttia loppukesän pimenevistä, tuoksuvista illoista!<br />
<br />
- Hulda<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-3535361177022276372018-05-28T19:53:00.000+03:002018-05-28T19:53:45.992+03:00 Uudelleenkeksimys - yrteistä ja näkemysten muuttamisestaNå mutta! Vahinkoko lie, tai sitten ei, mutta tässä sitä taas ollaan. Hiukan yllytettynä tosin, DeliVerde pyysi minua jakamaan béarnaisereseptini ja sen sijaan että lykkäisin sen pelkästään heidän Facebook-sivuilleen, päätin jakaa sen myös teidän kanssanne. DeliVerden IHANA ranskalainen rakuunaruukku muutti meille viikko sitten, ja viikonloppuna käytin ensimmäistä kertaa ikinä pelkkää tuoretta rakuunaa bearnaisen tekoon. Useimmat kilpailijat nimittäin maistuvat lähinnä rairuoholta (eli ei juuri millekään) tähän ihanaan maukkaaseen rakuunaan verrattuna ja tarvitsevat tuekseen myös roppakaupalla kuivattua rakuunaa.<br />
<br />
Jotain muutakin tässä nyt on tapahtunut.<br />
Olen nimittäin hiukan muuttanut näkemyksiäni muun muassa bearnaisen valmistustavan suhteen.<br />
<br />
Aiemminhan ainoa oikea bertsa oli se vesihauteessa vatkattu ihanuus. Päätin kuitenkin, Keith Floydin inspiroimana, testata toista tapaa - sulatin voin ja vatkasin sen keltuaiseen. Käytin sitruunamehun lisäksi myös hiukan omenaviinietikkaa. Tuloksena olikin varsin ihana, hiukan paksumpi bearnaise!<br />
<br />
Työvälineiksi riittää sulatusastia jossa on kaatonokka, vispilä (sähköinen tai käsikäyttöinen, itse käytän joko käsikäyttöis-mallia tai sauvasekoittimen vispilää) ja sekoituskulho.<br />
<br />
Mutta mitäpä tässä horisemaan, aletaas keräillä raaka-aineita.<br />
2 henkilön (tai yhden ahneen mokoman) soosiin tarvitset:<br />
<br />
1 keltuaisen<br />
n. 100 g voita<br />
1-3 rkl sitruunanmehua<br />
½-1 tl omenaviinietikkaa<br />
n. 15-20 isoa rakuunanlehteä<br />
<br />
Sulata paloiteltu voi mikrossa. Sekoita voita sulattamisen aikana jotta se ei livistä kiposta vaikkapa mikron seinille.<br />
Revi rakuunanlehdet suurinpiirtein sentin silpuksi.<br />
Laita sekoitusastiaan keltuainen ja rakuuna. Lurauta päälle parin teelusikallisen verran voisulaa ja vispaa. Kun seos on tasaista, lisää taas saman verran voita ja vispaa. Sitten voitkin alkaa lisäämään voita parin ruokalusikallisen verran kerrallaan vispailun välillä tai vaihtoehtoisesti kaataa voin ohuena nauhana samalla kun vispaat. Kun kaikki voi on käytetty, lisää ½ tl etikkaa ja ruokalusikallisen verran sitruunanmehua. Sekoita reippaasti 10-20 sekuntia ja maista. Lisää tarvittaessa rakuunaa, etikkaa tai sitruunaa.<br />
Mitä enemmän kastiketta vatkaat etikan ja sitruunan lisäämisen jälkeen, sen paksumpaa siitä tulee.<br />
Tarjoile kastike huoneenlämpöisenä.<br />
<br />
Toinen asia josta olen muuttanut näkemystäni on se, että lankkuperunat ovat paras kaveri bertsalle. Tämän päivän mielipide on se, että ehdottomasti paras kumppani näin ihanalle bearnaiselle on korillinen rouskuvan rapeita bataattiranskalaisia. Ja ehkä briossisämpylään väsätty tuplajuustovegeburgeri.<br />
<br />
Kolmas asia josta olen muuttanut näkemystäni on se, etten osaa pitää mitään ruukussa kasvavaa hengissä. yli 2 kuukautta sitten ostetut yrtit ovat edelleen hengissä ja voivat hyvin! Kun keittiön ikkunalla on pieni tuoreyrttitarha, yrttien kulutus on meillä moninkertaistunut. Viimeksi eilen napsin tomaattikastikkeeseen tuoretta rosmariinia, sitruunatimjamia ja ruohosipulia.<br />
Olen hieman kuohuksissa tästä keski-ikäistymisen aiheuttamasta viherpiperrysgeenin aktivoitumisesta jonka seurauksena huomaan jo kaipaavani yrttien kaveriksi jotain isompaa, kuten puutarhaa hoidettavaksi. Somebody call for help.<br />
<br />
Seuraavaksi aion järisyttää maailmaani lisäämällä bearnaiseen myös hiukan sitruunatimjamia. Mutta siitä sitten toisella kertaa...<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-21231256026487403052017-03-27T21:39:00.001+03:002017-03-27T21:43:38.429+03:00Talletuksia aarreaittaan - säilönnästä pt.IKesä tulee ja luonto alkaa tarjoilla hyvyyksiä. Koska Suomessa ei sitrukset kovasti menesty, joskus täytyy turvautua myös kaupan hedelmäosastoon. Siinä ei ole mitään pahaa - itse tehden tiedät tarkkaan, mitä purkissa on ja voit myös heittäytyä luovaksi.<br />
Kokeile tehdä marmeladia kumkvateista, säilö raparperin hennot ensivarret hilloksi ja kerää talteen pienet vihreät aarteet.<br />
<br />
Kumkvatti se on lystikäs hetelmä. Minisitrus, joka on munanmallinen ja noin 3 cm mittainen. Se käytetään kuorineen! Siitä syntyy oivallista likööriä, mutta sen paras käyttötapa on marmelaati.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-SDfF48WlQo4/WNlb53lM1CI/AAAAAAAAA0M/b9A3pjaNE-UsiubGhMnXigCTwZPQ8sQswCLcB/s1600/200px-Kumquat.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://1.bp.blogspot.com/-SDfF48WlQo4/WNlb53lM1CI/AAAAAAAAA0M/b9A3pjaNE-UsiubGhMnXigCTwZPQ8sQswCLcB/s1600/200px-Kumquat.jpeg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;">Kuva lainattu Wikipediasta</span></div>
<br />
Tästä satsista saat puolisen litraa eli yhden <a href="http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/70213545/" target="_blank">Ikean pienen Korken-patenttikorkkipurkin</a> täyteen, herkkua saattaa jäädä hiukan ylikin.<br />
<br />
Kumkvattimarmelaatiin tarvitset:<br />
<br />
500 g kumkvatteja<br />
1 dl sitruunan- tai limenmehua<br />
2 dl hillosokeria<br />
½ dl vettä<br />
1 rkl appelsiininkukkavettä<br />
<br />
Leikkaa kumkvateista kannat pois ja halkaise ne pitkittäin. Poista siemenet ja leikkaa 2-3 mm suikaleiksi poikittain. Laita kasariin kumkvatit ja sokeri, loiskauta päälle vesi sekä sitruksenmehu. Anna mehustua vartin verran.<br />
Laita kasari levylle ja iske se puoliteholle. Kun kasarissa alkaa kuplia, laske lämpö ykköselle ja laita kasariin kansi päälle. Anna kiehua hiljakseen 15-20 minuuttia, kunnes kumkvattien kuoret ovat läpikuultavia. Pari minuuttia ennen kuin lopetat keittelyn, lisää appelsiininkukkavesi.<br />
<br />
Kippaa marmelaati purkkiin, sulje kansi ja anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä. Nosta purkki tunnin tai parin päästä jääkaappiin.<br />
<br />
Neitsytraparperihillo<br />
<br />
Kaikki meistä tietävät neitsytraparperin; ne hennot, syvänpunaiset varret jotka ensimmäisinä kypsyvät ja jotka ovat maukkaita, pehmeitä ja herkullisia. Niitten väri on todella upea, joka pääsee erityisen hyvin oikeuksiinsa kun raperperisista keittelee hillon. Tästä satsista tulee reilu puolisen litraa valmista hilloa.<br />
<br />
<br />
30 neitsytraparperinvartta<br />
3 dl hillosokeria<br />
1 rkl vaniljasokeria<br />
puolikas kanelitanko<br />
<br />
Kuori raparperit (säästä kuoret) ja pilko varret sentin pätkiksi. Laita ne kattilaan ja ropsauta sokerit ylle. Anna mehustua vartin verran. Heitä kanelitanko ja kourallinen kuoria kattilaan, laita kansi päälle ja levy kolmosteholle. Kun kattilassa kuplii, laske lämpö ykköselle ja keitä kunnes raparperi on hajoamispisteessä. Ota kattila levyltä, onko kanelitanko sekä kuoret pois ja anna jäähtyä hetki ennen purkittamista. Purkita hillo, sulje kansi noin vartin päästä ja jäähdytä huoneenlämmössä. Nosta purkki tunnin tai parin päästä jääkaappiin.<br />
<br />
<br />
Nokkoset, maitohorsmat ja voikukat ovat vielä pieniä, hentoja ja maukkaita. Kannattaa siis pitää silmät auki ja napsia talteen nämäkin luonnon ilmaiset tarjoomukset!<br />
Nokkoset ovat namia kuivattuna leipätaikinoissa ja pinaatin tapaan letuiksi, keitoksi tai muhennokseksi jalostettuna, voikukka toimii rucolan tapaan salaateissa ja maitohorsma taas tykkää kun se ensin nopsasti ryöpätään (himmee sana!) suolavedessä ja sitten pyöräytetään voin kanssa pannulla. Kokeile vaikka <a href="http://huldanhopinoita.blogspot.fi/2015/03/pikaiset-iltasella-herkkua-lehtikaalista.html" target="_blank">lehtikaalisalaatin</a> ohjetta, ja korvaa osa tai kaikki kaalista horsmalla.<br />
<br />
Täällä on jo bongattu ekat leskenlehdet, mikä tarkoittaa että todennäköisesti samaisia kukkia on bongattu Lappia myöten jo viikkoja sitten en ymmärrä miten olen aina se joka viimeisenä bongaa ensimmäisen leskenlehden! Ehkä tämä ADD-oravan keskittymiskyky hiukan häiritsee keskittymistä oleelliseen - kuka nyt jaksaa jotain rehuja ku pelloilla on eläimiä ja ojanreunoilla muoviroskat on niin kauniin värikkäitä?!<br />
<br />
Haluaisin tässä samalla esittää pyynnön kaikille lukijoilleni.<br />
Miettikää, miten voisitte vähentää muovinkäyttöä. Voisiko ainakin osan tavallisista muovipusseista korvata biohajoavilla pusseilla? Vaihtaa paperiin? Tai jopa jättää kokonaan pois?<br />
Itse pakkaan nykyään evääni joko paperiin tai Clas Ohlsonilta ostamiini biohajoaviin pakastepusseihin. Vessan pikkuroskiksessa ja keittiön bioskassa käytetään pelkästään kaupasta vihanneksien mulana tulleita biohajoavia pusseja.<br />
Olen järkeillyt asian niin, että vaikka käytän muovipusseja, ainakaan ne eivät päädy ravintoketjuun vaan vaikka tuuli riepottelisi pussit repaleiksi kaatopaikalla - ne repaleet hajoavat itsestään vaarattomiksi aineiksi. Pääosin otan kotoa kassin mukaan kun lähden kauppaan, mutta aika usein käyn ostoksilla kotimatkalla jolloin survon tavarat (valtavaan) käsilaukkuuni ja eväksiä varten mukana heiluvaan pieneen kylmälaukkuun.<br />
<br />
Miten sinä voisit pelastaa pienen palan planeettaa? Muistaisitko sittenkin ottaa kauppakassin mukaan? Voisivatko ne pari tomaattia ja omppua reissata kaupasta kotiin samassa biopussissa?<br />
<br />
<br />
Leppoisia, aurinkoisia kevätpäiviä kaikillen!<br />
- Hulda<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-18615229481718804542017-03-05T21:16:00.001+02:002017-03-05T21:24:35.558+02:00Klassikon uudelleenlämmittelyä - kevätlinnuista ja löytöretkistäKerrankos sitä laiska bloggaaja kaivelee arkistojen kätköistä wanhan mutta hyvän reseptin. Niin kävi nytkin. Olen tämän luvannut postata, koska menin möläyttämään reseptistä muutamalle ihmiselle.<br />
<br />
Täällä Tampereen pöpelikössä kuuluu jo keväistä linnunlaulua aina välillä. Aina kun pakkanen hellittää, pikkulinnut alkavat varovaisesti laulelemaan ja merkkailemaan reviiriä. Kotona taas rääkyvät idiootit (=maaman kullannuput jotka taas tänä iltana kävivät vähän hermoille) ihkuttelevat pidentyneitä, kirkkaita päiviä kovaan ääneen. Lenni kovin yrittää pesiä kylppäriin kaapin päällä olevan pesuvadin taakse ja Domino taas ei edelleenkään tajua yhtään mistään pesimishommista. Tyyppi on jo 7-vuotias eli sukukypsä, mutta sen verran apuluokkalainen etten ole yhtään ihmeissäni vaikka ei ihan ole kaikki luontoäidin opit menneet perille. :D<br />
<br />
Kun kevät alkaa herätellä meitä vannoutuneimpiakin talviunien nukkujia, tekee mieli koko ajan puuhata jotain. Vaikkei nyt välttämättä kovin työläitä reseptejä tulekaan värkättyä, niin herkkuja silti.<br />
<br />
Tänään unohdetaan minuuttipihvit ja filesuikaleet, sillä nyt tehdään mehevää ja aromikasta paistia. Ei kannata säikähtää työlään oloista reseptiä, tämä on oikeasti helppo ja yksinkertainen juttu eikä loppuviimeks muuten ees vie paljon aikaa. Kalkkunan kypsennyksessä menee vajaa pari tuntia, mutta eipä ole ruoka ennenkään uunista karkaillut vaikka sen antais siellä olla ihan omia aikojaan...voit vetää vaikka nokkaunet, kun tipu hikoilee.<br />
<br />
Tiput tykkää hedelmistä, kaikkihan sen tietää. Sitruuna on linturuokien pomminvarma mureuttaja-maustaja joka toimii aina. Sitruunan lisäksi myös lime, appelsiini ja klementiini ovat ihan käypiä ratkaisuja; pelkkä lime tosin antaa ehkä liiankin terävän maun. Kannattaa siis käyttää sitä jonkin toisen, miedomman sitruksen kanssa. Jos et löydä luomuhedelmiä, niin pese kuoret huolellisesti kuumalla vedellä (itse käytän fairya ja tiskiharjaa).<br />
Öljyksi kannattaa valita jotain muuta kuin extra virgin-oliiviöljyä. Valkosipulilla maustettu oliiviöljy svengaa kuin hirvi, mutta ihan tavallinen rypsiöljykin tekee tehtävänsä. Sipulia ja valkosipulia ei kannata kuoria. Valkosipuli kypsyy omassa kuoressaan ihanan pehmeäksi ja makeaksi, ja sipulin kuoret antavat paistinliemelle väriä.<br />
Olen käyttänyt Korpelan suolattua kalkkunanrintafileetä, jota olen liottanut kylmässä vedessä tunnin verran ennen marinointia. Näin suola ei tunge läpi ja muille mauille jää enemmän tilaa ilakoida makunystyillä. Jos löydät suolaamatonta kalkkunaa, lisää marinointivaiheessa ½ tl sormisuolaa tai 1/4 tl tavallista suolaa. Jos kalkkunassa on paistomittari, se kannattaa joko pestä huolellisesti tai liottaa samalla kun kalkkunakin kylpee; jos mittarin väliin jää töhnää, se ei toimi kunnolla. Lykkää mittari kalkkunan paksuimpaan kohtaan keskelle lihaa.<br />
Taivaallinen ja vaivaton kastike syntyy uunivuuan huuhdeliemestä ja parista muusta aineosasta muutamassa minuutissa. Tongi kaapin perältä suuremmanpuoleinen vuoka, koska kalkkunan täytyy mahtua sen keskelle niin että reunoille jää 2-5 cm tilaa. Näin tipu kypsyy tasaisesti ja paistinliemi ruskistuu kauniisti ja saa lisämakua.<br />
<br />
...ja sitte riviin järjesty, nyt alkaa tapahtua!<br />
<br />
Tarvitset:<br />
n. 1½ kg kalkkunan rintafileen<br />
1 sitruunan<br />
1 sipulin<br />
3-5 valkosipulinkynttä<br />
n. 10-15 kpl kokonaisia mustapippureita<br />
n. 2 rkl öljyä<br />
(½ dl vettä paiston aikana)<br />
<br />
Laita tipu isoon pussiin ja kaada päälle kunnon loraus öljyä. Leikkaa sipuli sentin paksuisiksi siivuiksi ja puolita sitruuna. Leikkaa toinen puolikas kahtia ja toinen reilun puolen sentin siivuiksi, laita siivut syrjään odottamaan. Kuori sitruunanneljännekset raastimella tai vaikka perunankuorimaveitsellä, purista mehu kalkkunan kaveriksi pussiin ja nakkaa kuoret+rönät sekaan. Laita kaikki muutkin ainekset pussiin, sulje pussin suu ja pyörittele kevyesti hieroen muutama sekunti kunnes kaikki on hiukan sekaisin. Anna marinoitua huoneenlämmössä ½-2 tuntia.<br />
<br />
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Hieraise hiukan öljyä uunivuuan pohjalle ja ongi valkosipulit ja sipulit kalkkunapussista. Lado ne sitruunasiivujen kanssa uunivuuan pohjalle niin että ne peittyvät, jos ei nyt kokonaan niin ainakin suurimmaksi osaksi kun kalkkunan lätkäisee vuokaan niiden päälle. Ravistele enimmät pippurit ja sitruksenkuoret kalkkunasta ensin. Laita koko komeus uuniin ainakin tunniksi, jos ei kahdeksi. Jos pinta ruskistuu liikaa, laita päälle leivinpaperinpala ja sitten folio (sitruunan happo irrottaa alumiinia foliosta, siksi ei suoraa kontaktia!). Jos vuuan pohjalla meno näyttää kovin kuivalta ja paistinmehut uhkaavat palaa hiileksi, lisää ½ dl vettä ja pyörittele sitä vuuan pohjalla.<br />
Kun paistomittari pomppaa ylös, pelasta tipu uunista ja nosta tarjoiluvadille lepäämään peitettynä. Ongi sipulit ja valkosipulinkynnet talteen. Ota paistinliemi käsittelyyn.<br />
<br />
Kastikkeeseen tarvitset:<br />
<br />
2 rkl _voita_<br />
3 rkl vehnäjauhoja<br />
kalkkunan paistinliemen (todennäköisimmin erittäin tiivistä tavaraa vuuan pohjalla ja nurkissa)<br />
n. 2 dl vettä<br />
1-2 rkl punaherukka- tai karpalohyytelöä<br />
lorauksen oikeaa kermaa<br />
lorauksen valkoviiniä<br />
1 tl punaviinisiirappia tai tummaa siirappia<br />
(mustapippuria)<br />
<br />
Kaada uunivuokaan desin verran vettä. Pyörittele puuhaarukalla tai vispilällä varovasti kaikki tumma liemi ja nurkkiin tiivistynyt tavara irti. Laita voi kattilaan ja kuumenna ei-ihan-täysillä kunnes voi sulaa ja kuplii. Lisää jauhot, pyörittele vispilällä puolisen minuuttia. Jauhot saavat ruskistua, mutta se ei ole oleellista. Kun paakkuja ei näy ja seos on tasaista, kaada uunivuuasta liemi sekaan, lisää marjahyytelö ja sekoita pikkuinen hetki kunnes kaikki on sileää. Lisää siirappi ja vielä vähän vettä. Korkkaa valkkari ja uhraa kunnon loiskaus (puolisen desiä) kastikkeeseen, myös kerma saa liittyä seuraan tässä kohtaa. Anna kiehua pari kolme minuuttia hiljalleen sekoitellen ja maista. Jos jotain puuttuu, lisää sitä. Todennäköisimmin se on mustapippuria. Jos maku on mielestäsi liian hapan, lisää hyytelöä. Jos kastike on liian juoksevaa, keitä sitä hetki lisää tai tee pikasuurus tilkasta kylmää vettä ja ripauksesta perunajauhoja, kaada ohuena nauhana kastikkeen joukkoon, kiehauta sekoittaen.<br />
<br />
Leikkaa levännyt kalkkuna siivuiksi, tarjoa sipulin ja valkosipulin saattelemana kastikkeen ja vaikka keitettyjen pottuloiden kanssa. Ei muuten ollenkaan huonompi tapa nauttia elämän helpoista herkuista.<br />
<br />
Täällä on nautiskeltu tänään broilerin rintapaistista, tofupihveistä, mausteisista lohkoperunoista ja Halvan salmiakista. Tuli pyörähdettyä Suodenniemelläkin, Pirulanvuoden näkötornilla. Upeita maisemia, kirkas aurinkoinen päivä, kaakaota ja eväsleipiä ja Pupu. Mitäpä sitä muuta kaipaa. Pirulanvuori on spesiaali paikka meille; siellä käytiin viimeksi piknikillä heinäkuussa, kolmansilla treffeillä. Päivä alkoi vierailulla Riutan highland-karjatilalla ja jatkui Pirulanvuorella. Siinä iltapäivä suorastaan lensi ohitse, kun makoiltiin pikniklounaan jälkeen vierekkäin kalliolla ja nautiskeltiin auringonpaisteesta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-OtuO9jiYuho/WLxlUMgRqcI/AAAAAAAAAzw/ZoaKcMNhrE8V0ngI5Vq1Y4VrvGnmnyGcwCEw/s1600/WP_20170305_14_39_10_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://1.bp.blogspot.com/-OtuO9jiYuho/WLxlUMgRqcI/AAAAAAAAAzw/ZoaKcMNhrE8V0ngI5Vq1Y4VrvGnmnyGcwCEw/s320/WP_20170305_14_39_10_Rich.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-MhLRN_TcJJg/WLxlQ_0lg4I/AAAAAAAAAzs/WRrnBY1rTW0ULHKfBcB95MSVTrxCTnSFwCEw/s1600/WP_20170305_14_39_19_Rich.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://4.bp.blogspot.com/-MhLRN_TcJJg/WLxlQ_0lg4I/AAAAAAAAAzs/WRrnBY1rTW0ULHKfBcB95MSVTrxCTnSFwCEw/s320/WP_20170305_14_39_19_Rich.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
Eväsretkiä ja hauskoja hetkiä ei kannata jättää siihen sitku-elämään. Elämä on tässä ja nyt. Kannattaa tähyillä vähän ympärille ja miettiä, mikä huomaamatta jäänyt upea paikka lähistöltä löytyy. Suomi on täynnä hienoja maisemia, jännittäviä nähtävyyksiä ja aina ei tarvitse kovin kummoista syytäkään lähteä retkelle. Eväät ja huopa kassiin, vaatteet niskaan ja menoksi!<br />
<br />
Leppoisaa pyhäiltaa kaikillen,<br />
- Hulda<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-63712266577927655742017-03-01T22:03:00.002+02:002017-03-02T11:56:53.604+02:00Hultan paluu - pullasta ja taidepausseistaNonni. Johan sitä taukoa tulikin pidettyä, nopeimmat ehtii viedä lapsiprojektin suunnittelusta maaliin saakka siinä ajassa joka minulta meni inspiraation löytämiseen! Nyt tuntuu, että pää on taas täynnä ideoita ja kynä terävänä. Tai ainakin näppis vireessä.<br />
<br />
Tauko tuli todellakin tarpeeseen. Viime kevään jälkeen niin moni asia on mennyt päälaelleen ja muuttunut, että lista on todella pitkä. Parisuhde, työ, koti, paljon on uutta hyvää tullut elämään. Ensimmäistä kertaa asun asunnossa joka on mielestäni todella kaunis, riittävän valoisa, käytännöllinen ja loistavalla paikalla. Hintakin on kyllä sen mukainen, mutta elämä on valintoja...<br />
<br />
Työpaikan vaihtaminen oli viime vuosien paras urapäätös. 18 vuotta vuorotyötä jäi taakse ja tilalle tuli päivätyö, jossa yhdistyy asiakaspalvelu, riittävä haasteellisuus ja hyvä tiimi joka tukee toisiaan täysillä. On ollut hienoa huomata, että Suomesta löytyy vieläkin hyviä työnantajia jotka haluavat pitää työntekijöistään huolta ja pyytävät vain sellaista työpanosta mikä on resurssien tarjoamilla edellytyksillä inhimillisesti mahdollista päivästä toiseen antaa. Uskomatonta. Ei meillä paljoa laiskotella, mutta ihmisiä ei myöskään ajeta loppuun. Sopivasti haastetta ja vaatimuksia riittävän taustatuen kanssa on yhdistelmä, joka pitää työmotivaation pilvissä!<br />
<br />
Uusi kulta, Pupu, tuli elämääni pian Murusta erottuani ja hitaasti mutta varmasti asiat ovat edenneet. Pupun lapsukaisetkin ovat käyneet jo tutuksi ja mikäpä siinä, mainioita vesseleitähän nuo ovat. Täytyy myöntää, että 3- ja 6-vuotiaat pojat osaa kyllä olla melkoisia touhuiivareita sille päälle sattuessaan! On ollut aikamoista seikkailua yrittää päästä selville tyyppien päänsisäisistä liikkeistä, kun toinen on menevä taiteilijaluonteinen sähläri ja toinen uhmaiästään huolimatta pikkutarkka, rauhallinen ja humoristinen tarkkailijatyyppi. Isäänsä tullut tuo hitaampi noista kahdesta, eikä se ole kyllä huono juttu. Pupun rauhallisuus on tarttuvaa sorttia, eipä ole haitannut yhtään vaan päin vastoin; tuntuu tasoittavan meikämimmin levottomuutta ihan passelisti.<br />
Pupu on myös luonnetestattu syksyllä.<br />
Se tapahtui seuraavasti: ystäväni A järjesti kullalleen J:lle yllärisynttärit ja otin Pupun mukaan bileisiin. Ensin suoritettiin Nata-testi eli tuupattiin Pupu ovesta sisään ja katsottiin syökö koirat Pupun vai ei. Eivät syöneet. Testin ensimmäinen osa suoritettu hyvillä arvosanoilla, sillä Nata ihastui suin päin ja jopa viileä Vilppu lämpeni. Toinen osio olikin sitten ehkä se vaativin, ainakin jos Pupulta kysyttäisiin; viileä lounaissuomalainen heivattiin vieraitten ihmisten keskelle. Nämä ihmiset olivat vielä hyvin puheliasta sorttia. Siinäpä tuo sitten sanaili muitten inssien kanssa ja vain vähän järkytyksestä tönkkönä. Toinen osio läpäisty. Kolmas osio oli lainattu suoraan Hilun Parisuhdeoppaan luvusta "Näin tunnistat kusipään" - siinä illan myötä tuli juotua itsensä nätiksi ja Pupukin maisteli J:n tarjoilemia erilaisia oluita hyvällä halulla. Somassa huppelissa sitten yritin haastaa riitaa Pupun kanssa, sillee hienostuneesti v*ttuillen. Ei tarttunut Pupu syöttiin. Ei sitte millään. Kolmas osio läpi puhtaasti! En kyllä etukäteen epäillytkään etteikö luonnetestin tulos olis ollut erinomainen. On se kivaa olla oikeassa! :D Ja tiedoksi teille jotka ette ole vielä uutta kultaanne luonnetestanneet; Hilun Parisuhdeoppaassa kusipäätestin päätesanat ovat "Älä toista koetta". Kerta riittää.<br />
<br />
Mutta eikös tässä sitte mennäkin pikkuhiljaa asiaan? Pullaa. Sitä leivottiin Pupun ipanoitten kanssa viime viikonloppuna. En muista koska olisin nauttinut hiivataikinaleivonnaisten väkertämisestä yhtä paljon. Päätin ottaa helpoimman kautta ja tehdä laiskan leipurin pullataikinan. Laiska leipurihan ei juurikaan viitsi vaivautua vaivaamaan taikinaa, vaan valmistaa sen hyvissä ajoin kylmään tekeytymään ja antaa gluteenisäikeiden kehittyä taikinaan itsestään ajan kanssa. Toimii myös leipätaikinaan!<br />
Tästä taikinasta saat tehtyä vaikka 20 reilunkokoista voisilmäpullaa, joihin vaniljahullut leipurit (kuten minä ja vanhempi ipana) lykkäävät vaniljasokeria päälle.<br />
<br />
Tarvitset:<br />
5 dl täysmaitoa<br />
150 g voita<br />
2 pss kuivahiivaa tai puoli palaa tuorehiivaa<br />
2 dl sokeria<br />
1 rkl vaniljasokeria tai 1 tl vaniljarouhetta<br />
1 tl kanelia<br />
12 dl vehnäjauhoja + 3-4 dl vaivaamiseen<br />
<br />
Päälle:<br />
1 muna<br />
2 rkl täysmaitoa<br />
20 voipalaa, noin 1,5 cm kanttiinsa<br />
n. 1 dl vaniljasokeria<br />
<br />
Laita puolet maidosta ja voi mikronkestävään astiaan ja lämmitä hitaasti kunnes voi sulaa. Voit lämmittää seoksen myös kattilassa, mutta mikrossa tulee nopeammin ja vähemmällä pohjaanpalamisen riskillä. Kun voi on sulanut, tarkista maidon lämpötila hiivaa varten; jos käytät kuivahiivaa, neste saa olla reilusti lämpöistä - noin 40-asteista - ja tuorehiivaa varten riittää laimeahko kädenlämpö. Jos maito lämpenee liikaa, lisää hiukan kylmää maitoa sekaan. Lisää astiaan myös puolet sokerista sekä hiiva ja anna tekeytyä viitisen minuuttia. Kun hiiva on heräillyt, hulauta taikinakulhoon loppu maito, kananmuna, sokeri, vaniljasokeri, kaneli ja maito-voi-hiivaseos. Lisää jauhot muutamassa erässä ja sekoita kunnes enimmät paakut katoavat. Taikina jää hyvin löysäksi eikä sitä ole tarpeen minuuttia enempää sekoitella; pienemmät paakut katoavat lepuutuksen aikana ja sitkokin muodostuu itsestään.<br />
Jos sinulla ei ole valtavan isoa taikinakulhoa tai kattilaa, jaa taikina kahteen osaan niihin isoimpiin kippoihin jotka omistat, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin 12-18 tunniksi.<br />
<br />
Aamulla ota taikina huoneenlämpöön 1-2 tuntia ennen leipomista. Leikkaa voista kuutioita ja laita jääkaappiin odottamaan. Vispaa muna ja maito sekaisin tasaiseksi.<br />
Kumoa taikina (tai ainakin puolet siitä, helpompaa käsitellä pientä määrää) pöydälle reilun - noin sentin paksuisen - jauhokerroksen päälle ja vaivaa puolisen minuuttia. Lisää jauhoja jos taikina vieläkin tarttuu käsiin ja vaivaa hetki lisää. Jaa puolet taikinasta 10 suurinpiirtein tasakokoiseen palaan, pyöritä palloiksi ja laita pellille. Peitä leivinliinalla. Toista harjoitesarja toisen taikinapuolikkaan kanssa. Laita uuni lämpiämään 50 asteeseen ja lykkää pellit uuniin, ota virta pois ja kohota pullia 10 minuuttia. Iske uuni lämpiämään 225 asteeseen ja anna pullien kohota loppuun huoneenlämmössä kunnes ne ovat reilusti kohonneet mutta yhä kimmoisia kun niitä varovasti sormella tuikkaa.<br />
Voitele pullat munamaitoseoksella, tunkaise voipalaset pullien sisään sillai niinkun tarkoituksella eli niin syvälle kuin ilman rajua väkivaltaa voit. Kaada jokaisen voipalan päälle 1 tl vaniljasokeria nättiin kekoon. Paista pullat pelti kerrallaan uunissa 10-15 minuuttia kunnes ne ovat hyvin ruskettuneet. Anna jäähtyä ritilällä liinan alla niin pitkään kuin luonne antaa periksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-30UchMpxAqI/WLci5_h1oCI/AAAAAAAAAzM/wCotThGiZPUOy6mMti60vi7vMiKTGhW0gCLcB/s1600/pullat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-30UchMpxAqI/WLci5_h1oCI/AAAAAAAAAzM/wCotThGiZPUOy6mMti60vi7vMiKTGhW0gCLcB/s320/pullat.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
Tässäpä tämä pelinavaus. Blogin 101.postaus ja siirtyminen uudelle sivulle monella tavoin.<br />
Mukavaa, kun eksyit tänne pitkästä aikaa. Tervetuloa toistekin!<br />
<br />
Lämpimiä kevätpäiviä odotellen,<br />
Hulda<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-47369377695375290562016-11-27T20:18:00.002+02:002016-11-27T20:18:49.432+02:00Blogin tauko jatkuuHei muruset!<br />
Kuten varmasti olette huomanneet, blogi on elänyt hiljaiseloa aika pitkään. Tauko jatkuu vielä jonkin aikaa. Blogi on ollut minulle henkireikä ja tarpeellinen tuuletustapa kun elämä oli muuten vaikeaa, Nyt elämä on vienyt hyvään suuntaan, mutta kiire ja menneen elämän muistot ovat vieneet kynästäni terän. Terotin on toistaiseksi hukassa, mutta ilmoitan välittömästi kun se löytyy.<br />
Sitä odotellessa toivon että vanhoista postauksista löytyy jouluun ja muihin juhliin iloa ja hyödyllisiä niksejä.<br />
Lämmintä joulunalusaikaa itse kullekin!<br />
- HultaHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-21465279441031404482016-05-26T00:19:00.000+03:002016-05-26T00:19:21.335+03:00Onnen ja hädän hetkellä - kevätjuhlien helpoista herkuistaMeikäläinen on sitte viimein operoitu viikko sitte ja melkein jo ehjässä kunnossa. Pankki- ja kauppareissut kyllä imevät mehut ja kävelyvauhti on edelleen noin kolmanneksen normaalista, mutta viikonloppuna tapahtuu silti muutto, oli kroppa samaa mieltä tai ei.<br />
<br />
Viime kesän häissä sain jo buukkauksen yo-juhlaviikonlopulle. Sattuneesta syystä keittiössä huusaaminen ei nyt onnistu, joten jouduin tuottamaan pettymyksen tälle ihanalle naiselle.<br />
Monella muullakin on edessä samanlainen tilanne; yllättäen perheessä vietetäänkin valmistujaisia, päättäjäisiä tai lakkiaisia ja pitopalvelua ei olekaan käytettävissä. Iik!<br />
<br />
Vai onko sittenkään syytä huoleen? Ei oikeastaan. Pienellä huseeraamisella saa helposti tehtyä tarjottavat isommallekin joukolle. Oikeastaan ainoa mihin kannattaa palkata apua, on kahvinkeitto ja tiskihommat. Siihen sopii mainiosti vaikka naapurin teini tai mummo, kumpaa sorttia nyt seinän takaa sattuukaan löytymään.<br />
<br />
Voileipäkakkuihin olen kieltäytynyt sekaantumasta. Moisen tekeleen sijasta suosittelen lämpimästi kolmioleipiä ja wrappeja. Ne on helppoa väsätä edellisenä päivänä sarjatyönä sekä leikata ja vadittaa juhlapäivää varten. Näihin kannattaa käyttää neliskanttista, isoviipaleista paahtoleipää. Jos teet useampaa täytettä, leivät erottaa helposti kun tekee toiset vaaleaan ja toiset täysjyväleipään. Jos haluat hifistellä, voit leikata leivästä kuoret pois ennen täyttämistä.<br />
<br />
Kun teet kolmioleipiä ja wrappeja, tee ne mahdollisimman nopeasti valmiiksi, leikkaa (leivät 2 tai 4 osaan halusi mukaan, wrapit 3-4 osaan) ja lado vadeille. Laita päälle kostutettua, hyvin kuivaksi puristettua talouspaperia ja lopuksi kelmua.<br />
<br />
Seuraavassa lempitäytteitäni, ohjeet 10 leivälle:<br />
<br />
Katkarapumajoneesi, katkaraputuorejuusto, avokado, salaatti<br />
- sulata 300 g katkarapuja, valuta huolella<br />
- sekoita ravut 2 desiin majoneesia<br />
- poista 2 avokadosta kivet, viipaloi sisus puolen sentin siivuiksi ja koverra irti lusikalla. Laita kulhoon ja lisää 0,5 dl limenmehua. Pyörittele avokadot mehussa, jotta ne eivät mustu.<br />
- suikaloi puolikas jäävuorisalaatti hienoksi<br />
- jaa rapumajoneesi 10 leipäviipaleelle, laita päälle ohut kerros salaattia ja lado päälle mehusta nostettuja avokadosiivuja vieretysten. Voitele 10 leipäsiivua tuorejuustolla ja nostele kansiksi.<br />
<br />
Surimisuikale, sitruunamajoneesi<br />
- sekoita 200 grammaa surimisuikaletta, 2,5 desiä majoneesia, puolikkaan sitruunan kuori ja mehu, 1 tl rouhittua mustapippuria ja tuoretta tilliä<br />
- levitä täyte 10 leipäsiivulle ja nosta toiset 10 kansiksi.<br />
<br />
Currybroileri, salaatti, ananastartarmajoneesi<br />
- laita uunivuokaan 400 g broilersuikaleita, 1 rkl öljyä, ½ tl suolaa, 2 tl suolatonta curryjauhetta (jos sinulla on vain suolaa sisältävää currya, jätä suolalisä pois) tai mietoa currytahnaa, 2 tl sitruunanmehua ja 1 tl hunajaa. Pyörittele sekaisin ja kypsennä uunissa 180 asteessa folion alla noin 25-45 minuuttia kunnes broileri on kypsää. Jäähdytä huolellisesti ja nopeasti. Nypi tai leikkaa vajaan sentin paloiksi.<br />
- sekoita broileri, 2 dl majoneesia, ½ purkkia ananasmurskaa, 1/4 pieni sipuli (hakkaa hienoksi) ja 5 pientä minimaustekurkkua (näille sama käsittely kuin sipulille).<br />
- levitä täyte 10 leipäsiivulle, laita päälle tasainen ohut kerros hienoksi suikaloitua jäävuorisalaattia ja laita toiset 10 leipäsiivua kansiksi.<br />
<br />
Grillattu halloumi, chilimajoneesi, salaatti, aurinkokuivattu tomaatti<br />
- viipaloi 2 pakettia halloumia puolen sentin siivuiksi ja paista kuivalla pannulla. Jäähdytä nopeasti ja huolella. <br />
- sekoita 2 desiä majoneesia, 1-2 tl chilitahnaa tai tabascoa, 2 tl ketsuppia ja ½ tl rouhittua mustapippuria. Levitä majoneesia 20 leipäsiivulle, laita puolet siivuista syrjään. Täytä 10 siivua; ripottele majoneesin päälle 1 dl aurinkokuivattua tomaattia suikaleina, lado halloumisiivut päälle ja peitä ne ohuella salaattisuikalekerroksella. Lado loput leipäviipaleet kansiksi.<br />
<br />
Lohituorejuusto, kylmäsavu- tai graavilohi, sitruunamajoneesi, maustekurkku<br />
- valmista sitruunamajoneesi kuin surimileipäohjeessa, viipaloi 2 maustekurkkua pituussuunnassa (tai ole näppärä ja osta purkki voileipäkurkkua). Painele kurkkusiivuista talouspaperilla enimmät etikkaliemet.<br />
- voitele 10 leipäsiivua majoneesilla ja toiset 10 lohituorejuustolla, lado tuorejuuston päälle lohta ja peitä kurkkusiivuilla. Päälle majoneesilla voidellut leipäsiivut.<br />
<br />
Savuporo, puolukkamajoneesi, savuporo- tai kanttarellituorejuusto, salaatti<br />
- sekoita 2 dl majoneesia, ja ½ dl jäisiä pakastepuolukoita<br />
- voitele 10 leipäsiivua majoneesilla ja toiset 10 tuorejuustolla. Lado tuorejuuston päälle kylmäsavuporosiivuja, peitä ohuella kerroksella salaattisuikaleita ja laita loput leipäsiivut kansiksi.<br />
<br />
Wrappeihin toimii samat makuyhdistelmät. Täytä wrapit näin:<br />
- lado tortillat leikkuulaudalle tai työtasolle<br />
- levitä (majoneesi tai) tuorejuusto itseäsi lähinnä olevalle puoliskalle<br />
- laita salaattia tortillan leveimpään kohtaan reunasta reunaan. Salaattia saa olla reippaasti.<br />
- seuraavaksi liha, kala tai juusto salaatin päälle<br />
- hiukan majoneesia näiden päälle, jos et ole sekoittanut sitä jo täytteeseen<br />
- kurkku, avokado yms trimmingit päällimmäiseksi<br />
- taita tortillan lähin reuna täyteraidan yli, paina kevyesti tiiviimmäksi ja rullaa niin, että ulommaiseksi tulee "kuiva" kerros.<br />
- leikkaa paloiksi, asettele vadille "päät" alapuolelle jotta rulla eivät aukea"<br />
- muista peittää wrapit heti, tortilla kuivuu todella nopeasti.<br />
<br />
<br />
Jos haluat oikein tosissasi brassailla ja revitellä, tee mätimoussekakku! Tämä on yksinkertainen ja helppo, mutta näyttävä herkku. Sen täyte on kuohkeaa, täyteläistä smetanavaahtoa, jota täplittää syvän oranssi mäti ja tuore tilli. Sitruuna tuo kakkuun raikkautta. <br />
<br />
Mätimoussekakkuun tarvitset:<br />
<br />
3 dl hienonnettua näkkileipää, hapankorppua tai täysjyvävoileipäkeksejä<br />
50 g voita<br />
<br />
500 grammaa kirjolohenmätiä<br />
600 g smetanaa<br />
1 prk kermaviiliä<br />
1 dl tuoretta tilliä<br />
2 tl rouhittua mustapippuria<br />
1 sitruunan kuori<br />
½ dl sitruunanmehua<br />
5 liivatelehteä<br />
<br />
Koristeeksi mätiä, tilliä, limeä, sitruunaa (jopa ihan vallan lohiruusukkeenkin voit taiteilla kylmäsavusta!)<br />
<br />Sekoita sulatettu voi ja näkkärimurut, painele leivinpaperilla vuoratulle irtopohjavuuan pohjalle. Paista uunissa kymmenisen minuuttia, laita jääkaappiin jäähtymään.<br />
<br />
Ota syrjään 100 g mätiä koristelua varten.<br />
<br />
Liota liivatelehdet pehmeäksi kylmässä vedessä. Kiehauta sitruunanmehu ja ota pois levyltä. Purista liivatteet ja sulata mehuun. Anna jäähtyä täytteen sekoittamisen ajan. Jos mehu menee hyytelöksi, lämmitä sitä varovasti uudelleen, älä kuitenkaan yhtään enempää kuin on aivan pakko.<br />
<br />
Vaahdota smetana. Lisää pippuri, hienoksi revitty tilli, hienoksiraastettu sitruunankuori ja mäti. Sekoita nopeasti keskenään kermaviili ja liivateseos, sekoita smetanatäytteeseen. Kaada täyte vuokaan ja tasoita pinta.<br />
Laita jääkaappiin ja anna asettua vähintään 6 tuntia, mielellään yön yli. Koristele tasaisella mätikerroksella, tillitupsulla ja lime- sekä sitruunasiivuilla.<br />
Ennen vuuan avaamista pyöräytä palettiveitsellä (tai muulla tylsällä ja ohuella veitsellä) kakun ja vuuan reunan välistä täyden kierroksen, jolloin kakku irtoaa nätisti. Nosta tarjoiluvadille esim. kahta leveää, ohutta paistinlastaa käyttäen.<br />
<br />
<br />
Jos ei näillä eväillä saa juhlaa aikaan, niin eipä sitte juur millään. Jos tuntuu, että haluat jotain erilaista, tee salaatteja ja paistia tai suolattua possunfilettä. Niihin sekä makeisiin leivonnaisiin löytyy jo monta ohjetta blogista hakutoimintoa tai sivun reunan sanavalikkoa käyttämällä. =)<br />
<br />
Hulta toivottelee onnea kaikille valmistuneille/ylioppilaille/koulunsa päättäville!<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-76409145023392588152016-05-16T13:47:00.002+03:002016-05-16T23:12:53.228+03:00Hyvinvointivaltio - terveydenhuollon ongelmistaMinäpä se oon kippeenä.<br />
Olen viettänyt nyt neljä päivää TAYSin gastroenterologian osastolla leikkausta odotellen. Tämä tarkoittaa sitä, että aamulla puoli kahdeksalta palaan osastolle kotoa (koska kieltäydyn enää pilaamasta yöuniani huonossa, nitisevässä sängyssä pyörien, vähän väliä heräillen) ja kädessäni olevaan kanyyliin isketään taas kerran kiinni suolaliuos- ja antibioottitipat. Istun, luen, katselen videoita tabletilta, juttelen huonetovereitteni kanssa ja otan päiväunia. Ihan mukavaa ajanvietettä, joku voisi ajatella. Mutta.<br />
<br />
Tässä samalla hiljaa toivon, että sappirakkoni ei repeä kun kello tikittää eteenpäin. Lasken minuuttihintaa sille, kun istun täällä epämukavassa punkassani. Tämä lysti maksaa minulle 38,80 euroa päivässä. Yhteiskunnalle hinta on vieläkin korkeampi; sairaalavuorokauden hinnalla ei kateta paljon mitään. Ei, vaikka en saa syödä täällä muruakaan - olen leikkausjonossa ja silloin paastotaan jos vaikka vahingossa sattuisikin olemaan aikaa operoida. Joten syön ja juon yhden kerran päivässä, kotona yhdentoista maissa illalla. Sen jälkeen en saa enää syödä, koska aamulla palaan taas osastolle. Ihan vain istumaan ja odottamaan.<br />
Lisäksi työnantajani, molemmat niistä, saavat pulittaa sairasajan palkkaa ja päälle vielä tuuraajani palkkakuluja. Eli persnetoksi menee heilläkin.<br />
Minulla on kaksi vuokratyösuhdetta, ja sitä myötä kaksi nollasopimusta. Koska sairastuin juuri hyvään aikaan eli juuri ennen vuorolistojen julkaisemista, kaksiviikkoisen sairaslomani jälkimmäiselle viikolle heidän ei tarvitse merkitä ollenkaan tunteja. Kuukausiansioni kutistuu siinä tapauksessa 25%. Ja sairaalamaksut sen kun juoksevat.<br />
<br />
Tulin tänne ensiapupolin, Acutan kautta. Olin ensimmäistä kertaa Acutassa viikko sitten tiistain ja keskiviikon välisen yön. Silloin lääkäri säästi sairaalan varoja jättämällä ultraäänitutkimuksen tekemättä. Minut kotiutettiin kipulääkkeen kanssa.<br />
Seuraavana yönä kuumeeni nousi pilviin, ja painuin aamulla sairaanhoitajan luo terveyskeskukseen. - "Ei tarvetta lääkärikäynnille tänään, noudatat nyt vaan oireenmukaista erikoisruokavaliota". Perjantaina pääsin viimein lääkärille. Minut passitettiin välittömästi takaisin Acutaan.<br />
Acutassa lojuin taas sen seitsemän tuntia, kunnes ultraäänitutkimuksen jälkeen ilmoitettiin että minulla on puolentoista sentin sappikivi, sappirakontulehdus ja tarve leikkaukselle heti.<br />
Oho. Se ultraäänen skippaaminen keskiviikkona maksoikin nyt sairaanhoitopiirille sairaanhoitajakäynnin, lääkärikäynnin ja Acuta-visiitin verran enemmän. Lisäksi arkisin leikkaukset pyörivät paremmin kuin viikonloppuisin, eli jos minut olisi tutkittu kunnolla ja passitettu osastolle jo keskiviikkoaamuna, olisin mahdollisesti päässyt nopeammin leikkaukseen ja tässä kohtaa, maanantaipäivällä, olisin ollut jo monta päivää kotona toipumassa.<br />
<br />
Ja sitte osastolle. Hoitaja kertoi, että minut leikataan kun ehditään ja leikkaussalin tilanne on kaaoksessa potilasmäärien takia. No, odotellaan sitten. Kävi ilmi, että en ole yksin. Ikkunanpuoleisessa punkassa makasi nainen saman vaivan kanssa. Hänellä oli kovia kipuja ja tulehdusarvot huitelivat antibiooteista huolimatta lähellä sataa. Häntä makuutettiin osastolla tippapullon jatkeena keskiviikosta sunnuntaihin asti kunnes se ainoa leikkaussali EI ollut täynnä mustuneita ja vuotavia suolia tai revenneitä sisäelimiä.<br />
Minun odotukseni jatkuu. Kuulin juuri, että ykköspaikkani jonossa on vaihtunut toiseen sijaan. Ja aina jonkun kiireellisemmän tullessa ovesta sisään, leikkausaikaani arvotaan taas kauemmaksi ja kauemmaksi. Ja minä pulitan kiltisti taas 38,80 € lisää ja yhteiskunta maksaa loput.<br />
Kahden potilaan, minun ja ikkunapunkan naisen, kesken olemme nyt odottaneet leikkausta kahdeksan päivää. Kahdeksan turhaa sairaalavuorokautta! Tilanne on sama koko osastolla, ihmiset makaavat odottamassa leikkaukseen pääsyä, hoitajat hoitavat ja lääkitsevät kipuja, keittiö ruokkii ne jotka nyt ylipäätään saavat syödä, osasto pursuaa potilaita ja se ainut leikkaussali on aina varattu.<br />
Pahimmassa tapauksessa jonkun odottajan kunto romahtaa ja taas menee leikkaussalin ohjelma uusiksi.<br />
<br />
Näin ne sairaanhoitopiirin rahat katoavat. Säästetään, mutta tuloksetta. Siirretään rahaa taskusta toiseen, vaikka kummassakin taskussa on reikä.<br />
<br />
Mitä tapahtuisikaan, jos tämäkin osasto saisi toisen leikkaussalin? Kovin kallista se on, salin varusteleminen ja henkilökunta ja ties mikä, joten siihen ei ryhdytä koska nyt säästetään! Säästetään Suomi kuntoon ja kansalaiset terveeksi! Voi tätä säästämisen riemua!<br />
Ei. Säästön nimissä pitäisi ensin käyttää vähän rahaa. Pitäisi olla tarkkana, että leikkauksiin ei tarvitsisi osastolla jonottaa. Että päivän aikana saataisiin aina pöytä puhtaaksi, että kenenkään sairaus ei pitkittyisi ja jopa pahenisi odotellessa. Että hoitohenkilökunta - joka täällä on huippuluokkaa - ei joutuisi hukkaamaan ammattitaitoaan antibiootti- ja kipulääkeransuunoita jonottajille jaellessaan. Ettei lääkäreiden aika menisi päivästä toiseen potilaille selittäessä, miksi heitä ei tänäänkään ehditä leikata.<br />
Ettei osasto olisi täynnä niitä odottelijoita. Että saataisiin sänkyihin potilaita, jotka on jo autettu tielle kohti paranemista.<br />
Nyt rahat menevät aivan väärään paikkaan. Sen sijaan, että leikkaussali- ja hoitolaitoskapasiteetin minimointi (tätä kutsutaan tietyissä piireissä uudistamiseksi, säästämiseksi ja hoitoketjun tiivistämiseksi) toisi säästöjä, se on itse asiassa hirvittävän kallista. Kaikille.<br />
<br />
Hyvinvointivaltion käsite on viime vuosina muuttunut radikaalisti; nyt on vaan pakko voida hyvin, koska huonovointisista ei pystytä enää huolehtimaan. Suomi säästetään kuoliaaksi. Kuka päättäjistä uskaltaa viimein sanoa tämän ääneen?<br />
<br />
Alan kasailla kamppeitani ja valmistautua taas kotiinlähtöön. Arpa ei suosinut tänäänkään. Mutta ehkä jo huomenna on minun vuoroni. Kunpa sappeni jaksaisi odottaa vielä hetken...Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-41955239302998307912016-04-29T00:12:00.000+03:002016-04-29T00:29:32.533+03:00Uutta ja vanhaa - elämästä ja leivontapuuhistaBlogi on elänyt jonkin aikaa hiljaiseloa. Kotona on ollut sen verran vaikeaa, että voimat eivät yksinkertaisesti ole riittäneet rivinkään kirjoittamiseen. Enkä usko että siitä mitä miun päässä on viime viikkoina liikkunut, olisi irronnut mitään ilahduttavaa ajatusta kelleen.<br />
<br />
Minulla ja Murulla menee lusikat jakoon. Jäämme Murun kanssa kuitenkin samaan rappuun asumaan, mitään suurta draamaa tähän tragediaan ei liity, eipä vaan sovita toisillemme. Vaikka sitä miten yrittää, onnistuminen ei siltikään ole taattu. Ei rakkaudessa eikä leivonnassa. Kummatkin ovat luovia, energiaakysyviä elämäntapoja ja intohimon ajamia. Ja kummassakin on tärkeää oppia virheistä, ja mikä tärkeintä, uskaltaa yrittää uudelleen.<br />
<br />
Koska en ole viime viikkoina jaksanut ajatella luovasti, ajattelin kertoa teillen että VAPPU ON KOHTA! Ja koska vappuna kuuluu myös syödä hyvin ja vapunpäivän piknikille pitää keksiä jotain tosi helppoa ja hyvää, tässä pari helppoa ohjetta joitten tulokset kulkevat kätsysti mukana piknikkorissa ja maistuvat herkulta.<br />
<br />
Lehtitaikina ja voitaikina on ystäviä. Ihmisen parahin ystävä on valmis voitaikina. <br />
Ehkä vielä joku kaunis päivä ihan oikeasti alan tekemään voitaikinani
itse. EHKÄ. Toistaiseksi luotan ammattilaisten ja heidän masiinoidensa
tuotoksiin. <br />
Jos omaa urheiluhenkeä, voi käydä vaikka <a href="http://www.valio.fi/reseptit/rahkavoitaikina-1/" target="_blank">Valion sivuilta</a> katsomassa rahkavoitaikinan ohjeen ja sötköttää oman taikinan. Rahkavoitaikina on edullista, helppoa ja maultaan loistavaa. Itse kuitenkin uskon lehtevään pakastetaikinaan, ja 99% kerroista tartun voitaikinapakettiin. Lehtitaikina on melkein sama asia, mutta se tehdään laktoosittomaan margariiniin jolloin tulos ei ole yhtä maukas.<br />
<br />
Myös muunlaisiin taikinoihin sopii tämän reseptin kanssa sekaantua; esim. ruis-perunataikinaa kannattaa kokeilla. Siitä pasteijat saavat lisämakua, kuitua ja mureampaa suutuntumaa.<br />
<br />
Kasvissyöjän hommia opetellessani reilu 20 vuotta sitten aloin kaipaamaan täyttävää ja maukasta suuhunpantavaa juhlapöytään. Pasteijoissa oli lähes aina joko lihaa tai kalaa täytteenä, ja munariisipasteijat olivat suutuntumaltaan lähinnä soraa muistuttavia mauttomia tekeleitä. Siispä tartuin toimeen ja tekaisin juhliin näitä helppoja, maukkaita ja mehukkaita kasvispasteijoita. Ohje on ollut käytännössä samanlainen koko olemassaoloaikansa, ehjää ei tarvitse korjata.<br />
Jos ei pasteijoiden nyhertäminen maistu, kokeilepa tekaista iso piirakka. Sellaisen saat käyttämällä leikkaamatonta voitaikinaa, jonka voit kaulita hiukan ohuemmaksi ja leikata kahtia. Kasaa täyte pellillä makaavan pohjalevyn päälle. voitele reunat ja lätkäise toinen taikinalevy päälle. Painele reunoista kiinni ja voitele. Päällilevyn voit koristella vaikka leikkaamalla pikkuruisella muotilla - lehti, sydän tai tähti on oikein soma - muutaman reiän siihen. Jos et halua haaskata taikinaa, tuikkaa irtileikatut palaset voidellun päällilevyn pintaan kiinni. Tuloo komia!<br />
<br />
Siispä sikäli mikäli herrasväjelle sopii, aletaan hommiin.<br />
<br />
Kasvispasteijoihin tarvitset:<br />
<br />
1 kg (voi)taikinalevyjä<br />
2 dl riisiä<br />
4 dl vettä<br />
kasvisliemikuutio tai 1 rkl kasvisfondia<br />
1 iso sipuli<br />
2 valkosipulinkynttä<br />
400 g tuoreita herkkusieniä<br />
200 g kesäkurpitsaa<br />
2 keskikokoista porkkanaa<br />
1 rkl voita<br />
öljyä<br />
suolaa<br />
pippuria<br />
paprikajauhetta<br />
2-3 kananmunaa<br />
<br />
voiteluun:<br />
1 kananmuna<br />
1 rkl vettä<br />
<br />
Ota taikina sulamaan, laita uuni lämpiämään 220 asteeseen. <br />
Keitä riisi vedessä kasvisliemikuution tai -fondin kanssa kypsäksi. Älä ylikeitä! Valuta riisi. Keitä kananmunat n.6 minuuttia, säikäytä kylmässä vedessä ja kuori. Hienonna munat haarukalla ronskisti kulhossa ja nakkaa riisi mukaan.<br />
Siivuta sienet ohueksi, leikkaa kurppa pituussuunnassa 4 osaan ja siivuta ohuelti. Raasta porkkanat karkeaksi, hakkaa sipuli ja valkosipuli hienoksi. <br />
Kuumenna voi ja öljy paistinpannulla. Laita kurppa ja sienet sekä ½ tl suolaa hikoilemaan pannulle 4/6-teholla. Kun neste on haihtunut ja kasvikset alkavat ottaa väriä, lisää sipuli. Kun sipuli on kuullottunut, heitä sekaan porkkana ja valkosipuli, kypsennä pari minuuttia sekoitellen, mausta pippurilla ja paprikalla. Sekoita kasvikset riisin ja keitettyjen munien kanssa. Maista ja lisää mausteita jos on tarvis.<br />
<br />
Vatkaa voitelua varten muna vesitilkan kanssa. Leikkaa taikina neliöiksi, laita pari ruokalusikallista täytettä neliöiden keskelle ja sipaise munaa neliöiden reunoille. Painele reunat kiinni huolella, älä lytistä taikinaa enempää kuin on tarvis että se kohoaa paistuessaan.<br />
Voitele pasteijat päältä, vältä leikattuja reunoja etteivät taikinan kerrokset liimaannu toisiinsa ja pasteijat kohoavat kauniisti.<br />
Paista uunissa kunnes pasteijat ovat tumman kullankeltaisia. Tarjoile mielellään lämpiminä.<br />
<br />
<br />
Suolattu possunfile on helppo ja juhlava ruoka, joka sopii loistavasti piknikkorin täytteeksi. Jäähtynyt file on helppo leikata ohuiksi siivuiksi ja se täydentää salaatteja ja muita kevyitä ruokia. Myös kesäiseen juhlapöytään kylmät paistit ja fileet istuvat sujuvasti, ne on helppo valmistaa parikin päivää etukäteen ja tarjoilla kylmänä salaattien kera. Naudanpaistia tehtiinkin jo aiemmin, <a href="http://huldanhopinoita.blogspot.fi/2015/12/paistia-salaattia-sipulia-kesahaiden.html" target="_blank">häämenun merkeissä.</a><br />
<br />
Lihan suolaaminen ei ole kovin vaikea nakki. Siihen tarvitaan hyvälaatuista, kotimaista lihaa, vettä, suolaa, itse käytän myös hiukan sitruunaa raikkautta ja mureutta tuomaan. Vappuiselle piknikille possun ulkofile sopii kuin nenä päähän!<br />
<br />
Kevytsuolattuun possunfileeseen tarvitset:<br />
<br />
2 kg possun ulkofilettä siistittynä<br />
3 l kiehuvaa vettä<br />
1 dl merisuolaa<br />
1 rkl sokeria<br />
1 rkl viherpippuria<br />
1 tl kuivattua timjamia<br />
2 valkosipulinkynttä veitsellä liiskattuna<br />
1 pieni sipuli 4 osassa<br />
2 laakerinlehteä <br />
1 iso luomusitruuna<br />
<br />
Liuota suola ja sokeri veteen. Lisää muut mausteet ja sipulit, purista sitruunasta mehu suolaveteen, leikkaa kuorenrönät 2-3 palaan ja nakkaa mukaan. Kun vesi on jäähtynyt, laita file veteen ja peitä. Anna suolaantua yön yli kylmässä. Seuraavana päivänä nosta file vedestä, kuivaa pinta ja anna lämmetä huoneenlämpöön. Kuumenna uuni 150 asteeseen, <br />
Kypsennä filettä uunissa n. 2-3 tuntia, kunnes ohuella tikulla lihan keskelle tökätystä reiästä tulee ulos kirkasta nestettä. Voit myös käyttää paistomittaria, tavoitteena on 75 asteen sisälämpö lihapalan keskeltä.<br />
<br />
Anna fileen jäähtyä peitettynä folion alla. Siirrä jäähtynyt file jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai seuraavaan päivään. Leikkaa terävällä veitsellä hyvin ohuiksi siivuiksi.<br />
<br />
Höpinöitten muista postauksista voit napsia maistuvat salaattiohjeet korin tarjontaa täydentämään - kuskussalaatti, punajuuri-vuohenjuustosalaatti, hummukset ja muut herkut pitävät darran loitolla ja nostattavat tunnelmaa vielä vapunpäivänäkin.<br />
<br />
Omasta ja tiimini puolesta toivon kaikille iloista ja railakasta vappua!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-O4LiY7d1csU/VyJziDCrTVI/AAAAAAAAAws/J230hn2UOhMjF8LVZ_N0ljcGa6pO8Ud5wCLcB/s1600/wagner.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-O4LiY7d1csU/VyJziDCrTVI/AAAAAAAAAws/J230hn2UOhMjF8LVZ_N0ljcGa6pO8Ud5wCLcB/s320/wagner.jpg" width="287" /></a></div>
<br />
<br />
- HultaHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-73382954767722635832016-03-26T22:52:00.000+02:002016-03-26T22:52:18.909+02:00Pintakiiltoa - ihonhoitopuuhistaHellöy!<br />
<br />
Työpäivät lyhenee, päivät pitenee, elämä paranee. Vaikka tuntuu olevan ikuisuusprojekti päästä Murun kanssa kodin ulkopuolelle aterioimaan - milloin syynä on pääsiäispyhät, milloin miun migreeniriesa - niin ihan hyvillä fiiliksillä vedetään.<br />
<br />
Työtoverini ihanaisen T:n kanssa keskustelin ihonhoitojutuista, ja koska miun rutiiniin liittyy niin paljon rituaaleja ja reseptejä, lupasin tehdä postauksen aiheesta koska lyhyen tapaamisen aikana puheesta ainaki miun pulputuksen määrällä menee vähintään puolet ohitse tavan ihmisellä.<br />
<br />
<a href="http://huldanhopinoita.blogspot.fi/2015/02/ituhipin-paluu-simppelisti-luomumpaa_13.html" target="_blank">Viimeksi vuosi sitten kerroin mitä ihoni kanssa teen</a> jotta se pysyy edes jotenkin kuosissa; pintakuiva, herkkä sekaiho on ihan painajainen hoitaa ja kun kerran löytyy toimivat konstit ja sopivat tuotteet, ei niitä mielellään muuta tai vaihda. Ikääntyminen ja ilmastonmuutos (kyllä, rannikon ja sisämaan välillä on valtava ero!) kuitenkin ovat pakottaneet minut muuttamaan sekä tuotteita että niiden käyttötapoja.<br />
<br />Öljyt ja aloe vera muodostavat edelleen ihonhoitoni selkärangan. Tällä hetkellä käytän jojoba- ja arganöljyjä, joita ostan luomuna mm. <a href="http://kauppa.ruohonjuuri.fi/" target="_blank">Ruohonjuuresta</a>. Sekoittelen noin puolet kumpaakin pulloon. Olen lisännyt rutiiniin toisen kasvoveden ja jättänyt ainakin talven ajaksi pois Lumenen Arctic Aqua-seerumin. Myös hunaja- ja savi-levänaamioita olen naamaani turannut.<br />
<br />
Xylitolin lisääminen mukaan ihonhoitotuotteisiin on tehnyt ihmeitä; xylitol, kuten muutkin sokerit, ovat tehokkaita kosteuttajia ja xylitoli poistaa myös turvotusta. Sitä saa mm. Ruohonjuuresta, jossa sitä myydään sokerimaisina kiteinä 200 gramman pusseissa. Sopii myös erinomaisesti mm. juomien, jogurtin, rahkan ym makeuttamiseen. Paaaljon vähemmän kaloreita kuin tavan sokerissa, maistuu melkein oikealta sokerilta ja bonuksena myös hampaille hellintää!<br />
<br />
Silmänympärysvoide on nykyään hiukan tuhdimpaa tekoa. Aiemmin käytin siihen vain muutaman tipan öljyä ja aloe vera-geeliä. Nyt valmistan sen seuraavasti: 1/10 jojoba-arganöljysekoitusta, 1/10 ruusuvettä, 1/10 xylitolia ja 7/10 aloe veraa. Aloitan laittamalla pieneen rolleripulloon ruusuvettä ja xylitolia. Ravistelen, kunnes xylitolkiteet ovat sulaneet, lisään muut aineet ja ravistelen kuin järkijättöinen kunnes ainekset ovat emulgoituneet voiteeksi.<br />
<br />
Silmänympäryksille valmistan myös oman hoitoveden, jota käytän kasvoveden sijasta. Kasvovesi on usein vähän liian vahvaa tavaraa silmänympäryksien herkälle iholle, ja iän karttuessa vaikutukset huomaa entistä selkeämmin. Myös sisämaan kuiva ilmasto tekee hallaa talvisin, kuivuminen on huomattavasti rankempaa kuin rannikolla asuessa.<br />
Hoitovesi syntyy pitkälti samoista aineksista kuin silmänympärysvoide; kovin kuivakan silmänympärysihon omaavat voivat lisätä sekaan myös pari tippaa öljyä tai glyseriiniä tehokosteutusta tuomaan.<br />
Sekoitan 50-millisessä suihkupullossa 25 ml ruusuvettä, 20 ml aloe veraa ja 5 ml xylitolia. Liuotan ensin xylitolin ruusuveteen ja lisään sitten aloe vera-geelin ja ravistelen sekaisin. Pyyhkäisen silmänympärykset pesun jälkeen illalla, jolloin viimeisetkin silmämeikinrippeet katoavat, ja aamuisin käytän samaa tuotetta yön poispyyhkäisemiseen silmiltä kasvojeni saadessa hellävaraisen puhdistuksen Kiehl'sin Ultra Facial Tonerilla tai L'Occitanen Angelikankukkakasvovedellä. En siis pese kasvojani aamuisin ollenkaan.<br />
<br />
Iltapuhdistusta tehostin pitkään konjac-sienellä, mutta olen vaihtanut
sen ihan tavan lituskaan hennon pinkkiin pesusieneen, joita löytyy joka
kaupan Ibero-hyllystä monipakkauksessa muutamalla eurolla. Ei
konjac-sienessä mitään vikaa sinällään ole, oikein tehokas tuote, mutta
hinta ja saatavuus (yli 10 euroa ja aina loppu) alkoivat risoa. <br />
<br />
Yöksi sutaisen kasvoilleni öljyä. Tällä hetkellä olen ihastunut jojoba- ja arganöljyjen seokseen, jonka teen itse 50-milliseen suihkepulloon. Öljy on myös korvannut Lumenen seerumin poskieni rutikuivan ihon tehotuotteena, jota sipaisen poskipäihini aamuisin kasvovesipuhdistuksen jälkeen.<br />
Sama vanha tuttu Frantsilan Ruusuvoide on edelleen luottotuotteeni kasvojen iholle päivittäiseen hoivaan, sitä en vaihda! Hinta-laatusuhde on aivan mieletön n. 25 euron hintaisella tuubilla ja voidekin kotimaista luomua - vielä kun päälle lisää ihanan luonnollisen ruusuntuoksun ja nopean imeytyvyyden, en ymmärrä mikä voisi olla parempaa?<br />
<br />
Kaulan ihon puhdistan illalla kasvovedellä eli kun olen pyyhkinyt kasvot, käännän pumpulituposta puhtaan puolen ja pyyhkäisen myös kaulan. Illalla levitän hiukan öljyä kaulalle ja aamulla ylimääräiset kasvovoiteet käsistä. Joku käyttää kaulalle ihan omia hoitotuotteita, kaikin mokomin ja siittä vaan jos jaksaa panostaa. Minen jaksa. Toistaiseksi ei ole heltta rupsahtanut, joten kai tässä vielä näillä eväillä pärjätään... :D<br />
<br />
Muissa uutisissa: tein melko herkkuisan juustokakun jonka resepti pamahtaa blögiin heti kun saan sen viilattua täysin kohdilleen, äiteen luona visiteerattu ja suklaamuna poikineen on kohdannut tiensä pään meikäläisen käpälissä. Mignon on edelleen kuningas!<br />
<br />
- Hulta<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-58066844343824511372016-03-16T20:25:00.000+02:002016-03-16T20:25:48.509+02:00Pikaista päivitystä - keikkaduunarin arjestaNå men heijsan!<br />
<br />
Tässä sitä vaan tyhjiä kirjoitellaan, pahoittelen kun en saanut reseptiä aikaan tähän postaukseen. Elämä on ollut hieman kiireistä viime viikot, kun Murun palkaton työharjoittelu on jatkunut ja jonkun on pitänyt puskea vähän extrahommia että talouspaniikki ei ole päässyt salavihkaa iskemään. Nyt Murun työtilanne näyttää paremmalta ja lastini kevenee jatkossa sen verran että pärjään suht normaaleilla työtunneilla ja ehdin vähän tätäkin laiminlyötyä elämäni aluetta päivitellä hanakammin. Blogia on ollut oikeasti ikävä, jokainen joka tätä käy lukemassa - ja teitä on paljon useampia kuin olen uskaltanut toivoakaan - ja mahdollisesti jättää kommentin, ilahduttaa minua valtavasti. <br />
<br />
Viime viikonloppuna otin pienen hengähdyshetken vain itselleni, kävin Tukholmassa ja nautiskelin omasta ajasta pari päivää. On ihmeellistä, miten yksin reissaaminen voi rentouttaa! En tiedä, miten muuten saisin parissa päivässä niin täydellisesti stressipeikon pois niskastani ja arjen katki.<br />
Siispä ihanaa ruokaa valmiina eteen kannettuna, elävää musiikkia, hiano trinksu showta kauhistellen (oikeasti nuo Vikingin iltashowt on huonoudessaan legendaarisia) ja rauhallista kuljeksimista Tukholman sivukaduilla. Lisäksi tietysti hallittua (hallitsematonta) shoppailua mm. Biblioteksgatanin Sephorassa - tämä on kosmetiikkafriikkien taivas - ja Longchampin hassunmallisessa liikkeessä superystävällisen myyjän avustuksella.<br />
<br />
Kevät hiipii jo tänne Tampereellekin, paljaan maan ja valon määrä lisääntyy kohisten. Vähän kerrassaan mieli alkaa olla jo pääsiäisessä ja tulevassa kesässä. Ainakin yhteinen Tukholman-reissu ja ehkä matka jonnekin kauemmaskin uhkaa toteutua, ai kauhia. Sitä odotellessa...<br />
<br />
Leppoisia aurinkoisia kevätpäiviä kaikille, palaan pian reseptin merkeissä!<br />
- Hulta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-25641251542036558732016-02-29T23:49:00.001+02:002016-03-02T00:07:28.746+02:00Älä aina vaivaa - helpoista hiivataikinoista Phuh! Olipahan karkauspäivä. Muru eli pelossa pitkään, ja minä se totta kai otin ilon irti koko rahan edestä. Tekstiviestit "vahingossa" karkasivat kesken kirjoittamisen niin, että viestin viimeiseksi sanaksi jäi "haluatko", "tahdotko" tai "mennäänkö", ja Muru sitte tietyst ihan kauhusta tönkkönä jäi odottamaan mitä seuraaman pitää...iiihihihi! Kieltävä vastaushan sieltä sitten tuli kun noin sivulauseessa kosaisin, joten farkkuostoksille suunnataan jossain vaiheessa. Minä kun en hameita käytä saati ompele, niin enpä hamekankaalla juur mittään tee. Farkut taas ovat jalassa käytännössä aina kun kotoa poistun muualle kuin töihin tai mettään, niille on aina käyttöä. Voi kyllä olla ettei ihan halvinta Ellosta hommata tällä kertaa... :D<br />
<br />
Minä se oon laiska emäntä. Hiivataikinoitten teko ei ole koskaan ollut minulle mieluista touhua, koska ranteeni on ollut risa käytännössä kymmenvuotiaasta asti ja taikinan vaivaamiseen palaa hermo parin minuutin jälkeen. Parissa minuutissahan ei paljon sitkoa kehitellä.<br />
Koska Muru on luvannut miun unelmien megahyperyleiskoneen vasta 40-vuotislahjaksi, pitää keksiä muita tapoja hoitaa sitko-ongelmat pois päiväjärjestyksestä.<br />
<br />
Joskus laiskuus on hyve. Kuten sunnuntaiaamuisin kun ei tarvitse lähteä minnekään. Tai kun leipoo. Taikinan kannattaa antaa levätä rauhassa sekoittamisen jälkeen - gluteeni on ihmeellinen asia, se kehittää sujuvasti sitkoverkkoa taikinaan myös taikinan itsensä laiskotellessa.<br />
<br />
Hiivataikinaa tehdessä siis varaan reilusti aikaa, ison keraamisen sekoitusastian ja lämpimän uunin. Ja Tupperwaren sekoituskauhan. Olen liioittelematta vuosikausia etsinyt kauhaa, jossa olis reikä keskellä. Sillä saa hyvin taikinasta jauhoklöntit pois ja kaiken mahollisen ja melkein mahdottomankin sotkettua pikavauhtia. Erityisesti tykkään lyhytsitkoiset taikinat sillä sotkea, ja hiivataikinankin teossa se on osoittautunut kehujen arvoiseksi ässätyökaluksi!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-cMH_A3X8ROo/VpP-A7_FJZI/AAAAAAAAAtw/8zqxesijFLU/s1600/sekoituskauha.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://1.bp.blogspot.com/-cMH_A3X8ROo/VpP-A7_FJZI/AAAAAAAAAtw/8zqxesijFLU/s320/sekoituskauha.jpg" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://www.tupperware.fi/tuotteet/2861/Sekoituskauha" target="_blank">Kuva Tupperwaren sivuilta</a></div>
<div style="text-align: left;">
<br />
Astiaksi valikoituu useimmiten sininen Emile Henryn valtavan suuri lasitettu savikulho. Rrrrakastan isoja kippoja! Tämä yksilö on erityisen rakas, ostin sen muistaakseni 6-7 vuotta sitten enkä osaisi (tai haluaisi) enää elää ilman sitä. Se on niin paksua tavaraa, että se varaa lämpöä pitkän aikaa ja taikinan lämpötila pysyy tasaisempana. Iso etu muovikulhoon verrattuna, mutta paksuun pyyhkeeseen kietaistuna muovikippokin pysyy pitkään lämpöisenä.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Taikinanteossa minulla tuhisee nokka noin 10 minuuttia, jonka jälkeen taikina saa lepäillä joko yön yli jääkaapissa tai 50-asteisessa uunissa vajaan tunnin ja tarvittaessa pöydällä toisen. Jääkaapissa lepuutettavan taikinan teen kylmään nesteeseen. Silloin käytän aina tuorehiivaa, jota ei tarvitse lämpimässä vedessä kovasti herätellä. Taikina täytyy myös muistaa temperoida eli se tarvitsee pari tuntia huoneenlämmössä toipuakseen ja heräilläkseen kylmästä. Taikina kannattaa siirtää toiseen astiaan, ettei astian varaama kylmyys hidasta temperoitumista.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Vaivaaminen hoituu pienissä erissä helpoiten ja nopeiten. Otan taikinan 3-4 osassa käsittelyyn ja vaivaan ja venyttelen ja lätkin ja paiskon muutaman minuutin jokaista vuorollaan. Hirmu hyvää terapiaa, jos vähän joku ärsyttää!</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
Siispä näin meillä leivotaan pullaa:</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
5 dl maitoa, mielellään punaisesta purkista </div>
<div style="text-align: left;">
100 g voita</div>
<div style="text-align: left;">
1,5 dl vaniljasokeria tai sokeria sekä 1 tl vaniljarouhetta tai -uutetta</div>
<div style="text-align: left;">
1 pkt tuorehiivaa tai 2 pss kuivahiivaa </div>
<div style="text-align: left;">
8 dl hiivaleipäjauhoja + lisää niin paljon kuin taikina vaatii</div>
<div style="text-align: left;">
1 tl suolaa</div>
<div style="text-align: left;">
1-2 tl kanelia tai kardemummaa </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Lämmitä maito ja voi kädenlämpöiseksi, muista kuivahiivan kanssa turatessa että se vaatii 42 asteen lämmön eli vedä vähän yli. Sekoita sokeri ja hiiva maitoon ja anna levätä muutaman minuutin ajan, kunnes hiiva on hereillä ja maidon pinta vaahtoaa hiukan.</div>
<div style="text-align: left;">
Lisää ensimmäinen pläjäys jauhoja ja suola sekä kaneli tai kardemumma. Sotke hyvin sekaisin ja lisää jauhoja jos taikina jää aivan velliksi. Se saa olla reilun pehmeää vielä, sillä jauhot kostuvat ja turpoavat vasta kohoamisen aikana. Sekoita pari minuuttia, peitä kulho tuorekelmulla ja parilla leivinliinalla. Laita kulho lämpimään uuniin ja anna kohota vajaan tunnin verran, ota uunista ja laita vedottomaan paikkaan jatkamaan vielä tunniksi. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle ja jaa vähintään kahteen osaan. Laita toinen puolikas syrjään ja ota toinen käsittelyyn; vaivaa, pyörittele, venyttele ja vääntele kunnes taikina on pehmeää ja kimmoisaa. Älä lisää liikaa jauhoja, muuten pullista tulee kovia eivätkä ne kohoa. Siispä kun taikina venyy nätisti repeilemättä, se on valmista.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Lämmitä uuni 180-200 asteeseen - mitä pienempiä pullia leivot, sitä kovempi lämpö. Muotoile leivonnaiset ja kohota. Kun pullien pinta on kimmoisa, voitele ja lykkää uuniin. Paistele kunnes pullien pohja on kauniin ruskea ja pullat tuntuvat kevyemmiltä kuin uuniin mennessään (eli kun nesteestä suurin osa on niistä haihtunut).<br />
<br />
Koska olen jouluhullu, piparipulla on sopivaa joka vuodenaikaan. Piparipullakierteet syntyvät näin:<br />
<br />
puoli annosta pullataikinaa<br />
2-3 rkl pehmeää voita<br />
1,5 dl fariini- tai muscovadosokeria<br />
2 rkl peruna- tai maissitärkkelystä <br />
2 rkl piparimaustetta<br />
<br />
Kauli pullataikina neliöksi ja levitä voi tasaisesti levylle, jätä yläreunasta sentti vapaaksi. Sekoita sokeri, piparimauste ja tärkkelys ja ripottele tasaisesti taikinalle. Rullaa taikina ja leikkaa pari senttiä paksuiksi siivuiksi terävällä veitsellä. Laita pullaset kyljelleen isoihin teflonisiin tai silikonisiin muffinssivuokiin tai paperisiin pullavuokiin. Kohota, voitele ja paista 200 asteessa kypsäksi. Voit halutessasi ropsauttaa fariinia tai muscovadoa myös pullien pinnalle ennen paistamista. <br />
<br />
Leipätaikinat valmistuvat samaan tyyliin - taikinassa on silloin vettä, hiukan hunajaa, suolaa, hiivaa ja jauhoja. Usein mukaan päätyy myös tomaattipyrettä, yrttejä, paahdettua sipulia, valkosipulia, juustoa tai porkkanaa. Joskus jopa ihan vallan yhdistelen; persilja, valkosipuli ja tomaatti sopivat mainiosti yhteen! Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ja leikkiä lempimauilla.<br />
<br />
Lupsakkaa maaliskuun alkua kaikillen!<br />
- Hulta</div>
Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-40409115099301410422016-02-15T18:19:00.000+02:002016-02-15T18:19:43.020+02:00Pikasikaa - onnen oikoteistä Kun meikätyttöä laiskottaa, meillä syödään usein slow foodia. Hitaasti hauduteltavat ruuat vaativat minimaalista panostusta, koska maku jalostuu runsaaksi ajan kanssa. Aina ei kuitenkaan jaksa odotella ikuisuuksia, vaikka ruoka oliskin käytännössä itsestäänvalmistuvaa sorttia. Joskus on ihan ookoo oikoa hitaassakin ruuanlaitossa. <br />
<br />
Yleensä suosittelen käyttämään halpoja ruhonosia, kun valmistetaan ylikypsää lihaa. Ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä kypsentää kallista, hienoa ja mureaa lihapalaa tolkuttoman pitkään. Halvemmissa ruhonosissa on yleensä myös rasvaa, jolloin lopputulos on ihanan mehukas.<br />
Teenpä poikkeuksen sääntöön. Tai siis tein, kun löysin halveerauksesta ison kotimaisen possun ulkofileepalan mutta minulla ei ollut aikaa alkaa huseeraamaan sen kanssa ylettömästi. Iskin sen siis pataan, padan uuniin ja lopputulos olikin sitten aika lähellä eeppistä; mehevää, mureaa ja hajoavan pehmeää lihaa 3 tunnissa. Bonuksena herkullinen, aromikas tomaattikastike ja kasviksia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-BJDqOsVJ93c/VsF3LoGzx_I/AAAAAAAAAvc/18TDDcKtnDw/s1600/IMG_20160215_085814.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="284" src="https://3.bp.blogspot.com/-BJDqOsVJ93c/VsF3LoGzx_I/AAAAAAAAAvc/18TDDcKtnDw/s320/IMG_20160215_085814.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Käytännössä kaikki halvatkin ruhonosat sopivat näin valmistettavaksi, valmistusaikaa kannattaa lisätä lihan niin vaatiessa. Tarkista ensin 3 tunnin hauduttelun jälkeen tilanne tökkäämällä lihapalaa haarukalla; jos haarukan saa iisistis tuupattua lihaköntsään ja siitä saa helposti irti paloja, siis jos liha käytännössä hajoaa kun sitä mulkaisee pahasti, se on valmista. Jos ei, jatka kypsennystä noin tunnin verran ja kokeile uudelleen. Toista tarvittaessa.<br />
Sama resepti toimii myös muihin ruhonosiin, ne vain vaativat pitempää kypsennysaikaa. Possun kassler ja kinkku (toiselta nimeltään possun paisti), potka, naudan lapa (keittolihanakin tunnetaan), pyörö- ja ulkopaisti, häränhäntä, osso bucco, kaikkea kannattaa kokeilla. <br />
<br />
Ylikypsä liha on siitä kiva ruoka, että se on ihan salonkikelpoista tavaraa. Sen voi tarjoilla vaikka juhlapöydässä ihan ylpeästi, aina ei tarvitse olla köödefileetä tai paahtopaistia tyrkyllä. Turhan pompöösi ruokalista johtaa helposti yliyrittämiseen ja stressiin. Vietä siinä sitte kivat iltamat, kun itkettää jo ennen kuin alkupalat on saatu pöytään. <br />
<br />
Ruoka muuntuu kivan texmex-tyyliseksi, kun lisäät siihen korianteria, juustokuminaa, ripauksen kaakaota sekä tulisuutta eli cayennea, chiliä... Tällöin voit tarjoilla lihan vaikka quesadillojen kaverina (kuvassa kasvis-tomaattipata, mutta hyvällä mielikuvituksella kulhoon voisi visioida ylikypsää lihaa, tomaattisoosia ja ronskisti pilkottuja kasviksia).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-s79cvX_FdyM/VsF4wvZe5mI/AAAAAAAAAvo/w-n1CbMpJt4/s1600/IMG_20160215_090503.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="317" src="https://2.bp.blogspot.com/-s79cvX_FdyM/VsF4wvZe5mI/AAAAAAAAAvo/w-n1CbMpJt4/s320/IMG_20160215_090503.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
Uunissa lihaa hitaasti haudutellessa astian täytyy olla suhteellisen tiivis ja mieluusti laakea. Valmistusastiaksi suosittelen lämpimästi suositella jotain tämäntapaista:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-p6uCTzH8qRs/Vr4-fXosWOI/AAAAAAAAAvI/NOy8oXK5Qo0/s1600/pata.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://4.bp.blogspot.com/-p6uCTzH8qRs/Vr4-fXosWOI/AAAAAAAAAvI/NOy8oXK5Qo0/s320/pata.jpg" width="320" /></a></div>
Kyseinen, ihana, aarteeni, Emile Henryn keraaminen pata on täydellinen; laakea, paksua matskua eli se tasaa lämmön ja myös pitää sen, ja sen kansi on tiivis ja siinä on höyrynkerääjätiplut. Tiplut tiputtelevat höyrystyneen nesteen takaisin pataan tasaisesti jolloin se ei valu pisin seinämiä ja muodosta lammikoita ruuan pinnalle.<br />
Jos kaapistasi ei löydy moista maailman kahdeksatta ihmettä, laakea valurautapata, jättimäinen uunivuoka tai muu lämmönkestävä astia, kaikki käy. Jos ei kantta ole, ei sekään ole maailmanloppu. Peitä tällöin astia ensin leivinpaperilla ja sen jälkeen tiiviisti foliolla.<br />
<br />
Mutta eikös site viskata elukka pataan?<br />
<br />
Tarvitset:<br />
n. 1,5 kg possun ulkofilettä<br />
1 rkl öljyä, mielellään maustettua <br />
500 g paseerattua tomaattia <br />
1 dl punaviiniä, tummaa portviiniä tai kuivaa sherryä<br />
2 porkkanaa<br />
2 sipulia<br />
2-3 kypsää tomaattia <br />
1 valkosipuli<br />
½ kesäkurpitsa<br />
1 paprika <br />
½ tl suolaa<br />
1 tl hunajaa<br />
1 tl karkeaa dijon-sinappia<br />
1 rkl paprikajauhetta, savustettua tai ei, mietoa tai tulista <br />
1 mieto tuore tai kuivattu chilipalko tai 1 tl chilihiutaleita tai ½ tl chilijauhetta<br />
<br />
Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Lorauta kypsennysastian pohjalle öljyä. Pilko kasvikset ja puolet valkosipulista ronskeiksi paloiksi ja nakkaa astian pohjalle. Jos käytät tuoretta chiliä, hienonna se kasvisten sekaan, jos käytät kuivattua palkoa, murenna se possun pintaan muitten mausteiden kanssa.<br />
Leikkaa possun rasva-ja kalvopintaan veitsellä ruutukuvio ja laita possu vihannesten keskelle astiaan rasvapuoli ylöspäin. Hiero hienoksiraastettu valkosipulinpuolikas, hunaja, sinappi ja mausteet fileen pintaan ja kaada päälle sitten tomaattimurska ja viini. <br />
Laita astiaan kansi tai muu peitto päälle ja nosta se uuniin. Kypsennä kolmisen tuntia, kunnes liha näyttää hajoamisen merkkejä. Nosta liha kulhoon tai toiseen uunivuokaan, kaada mukaan pari desiä lientä ja anna lepäillä puolisen tuntia peitettynä. Laita uunin lämpö 200 asteeseen ja anna liemen redusoitua ainakin 15-20 minuuttia peittämättömässä uuniastiassa. Jos liemi on kovin paksua jo alkuunsa, lisää vähän vettä ja viiniä ja kuumenna.<br />
Revi liha kahdella haarukalla hienoksi, poista rasva- ja kalvomöykyt. Laita liha ja muut padassa kypsyneet jutut nätisti astiaan ja tarjoa hiilarilisäkkeen kanssa. Oma suosikkini on peruna, mutta mikäpä jottei vaikka pelkkä salaatti ja ihana, tuore leipäkin toimisi. Vaikka <a href="http://huldanhopinoita.blogspot.fi/2014/01/soda-pop-rakkaudesta-jokapaivaiseen.html" target="_blank">soodaleivän</a> tempaisisit kasaan siinä lihan lepäillessä!<br />
<br />
Hultan elämä on taas niin täynnä töitä ja niin vähän on aikaa leikkiin, että raportoitavat asiat ovat kovin vähissä. Ehkä mullistavin uutinen on, että ExpressBusseihin saa nykyään ostettua halpislippuja yli kuukautta ennen matkustuspäivää; tämä tieto mullisti maailmani. Nyt on siis plakkarissa 7 euron meno-paluulippu Helsinkiin, kun ensi kuussa lähden sitä kautta omalle reissulleni Tukholmaan. Tiedossa on lähiviikkoina laatuaikaa sekä ystävien kanssa että omin nokkineni; Muru nauttii 8-16-työpäivistään sekä kyseenalaisesta musiikkimaustaan, kun taas meikätyttö paiskii töitä hyvin omituisiin aikoihin ja harvoina vapaahetkinään hulmuaa pisin Toton konsertteja ja Tukholmaa. Ihan parasta!<br />
<br />
Reteetä alkuviikkoa!<br />
=) HuldaHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-43574308036694036322016-02-07T05:07:00.000+02:002016-02-07T16:14:51.778+02:00Kahden kerroksen väkeä - yökyöpelin paraatiherkuistaHeippan kaikki mussukkaiset!<br />
Pahoittelen pitkittynyttä hiljaiseloani, joka johtui yksinkertaisesti siitä, että kiusaamisesta kertonut postaukseni oli niin raskas kirjoittaa. Tarvitsin pienen puuh-tauon. Korrektiahan olisi ollut teillekin kertoa asiasta, mutta koskapa sellaista olisin tajunnut harjoittaa..? No mutta, satulassa ollaan taas!<br />
<br />
Sähkön hintaa nostavat. Tai siis siirtelystä veloittavat törkyhintoja jo nyt, mutta eipä sekään tietysti riitä. Voisin tässä kohtaa sanoa pari valittua sanaa niistä henkilöistä jotka pakolla realisoivat valtionyhtiöiden omaisuutta, mutta ennemmin kerron teille miten ruuanlaitossa pääsee vähemmillä kuluilla.<br />
Yösähkö on halvempaa, vaikkakaan ei sekään enää halpaa. Koska pitkään haudutettavat ruuat vaativat joko leivinuunia tai sähkönkäyttöä, sähköstä riippuvaisen kannattaa tehdä ruokaa yöllä. Samalla lämmityksellä saat maksimihyödyn kun teet useampaa ruokaa kerralla.<br />
Tätä kirjoitellessani nautin ajatuksesta, että uunissa kypsyy sekä punakaalia, rosmariinipunajuuria sekä myskikurpitsaa. Lämpöä uunissa on 150 astetta, ja uuni saa helliä onnekkaita noin 4-6 tunnin ajan. (Telkkarista tulee Bones-maraton ja se on aina pakko katsoa, siksi kukun taas kummalliseen aikaan) <br />
<br />
Rakkauteni haudutettuun punakaaliin eli punakaalilaatikkoon on ruotsalaisen isoäitivainaan peruja, haudutettu kaali on hyvin ruotsalaista joulupöydän tarjottavaa ja todella herkullista. Perinteisesti siihen laitetaan siirappia, neilikkaa ja maustepippuria, mutta olen viritellyt klassikon oman makuni mukaiseksi lisäämällä punasipulia, fenkolia, muskottia ja kermaa. Näin joulusesongin ulkopuolella laitan kaaliin myös joko valkosipuliöljyä tai tuoretta valkosipulia. Ensi jouluksi testaan tuoreella inkiväärimehulla - jota saan hienoksiraastetusta inkivääristä puristamalla - kipakoitettua versiota!<br />
Reseptin jouluiseen punakaalilaatikkoon löydät <a href="http://huldanhopinoita.blogspot.fi/2015/10/joulukalenteri-stressinhallinnasta-ja.html" target="_blank">Joulukalenterista</a>.<br />
<br />
Nyt minulla on uunissa seuraavanlainen setti:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-nnbEO8cgrVk/VrasKG3QBBI/AAAAAAAAAuU/ak6Yo8mcO3M/s1600/IMG_20160207_014221.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-nnbEO8cgrVk/VrasKG3QBBI/AAAAAAAAAuU/ak6Yo8mcO3M/s320/IMG_20160207_014221.jpg" width="240" /></a></div>
1,5 kg punakaalia, ohueksi suikaloituna<br />
3 pientä punasipulia, ohueksi suikaloituna<br />
1 valkosipuli ohuina siivuina<br />
30 g voita<br />
2 tl rypsiöljyä<br />
1 tl vastarouhittua mustapippuria<br />
1 tl puolikarkeaa suolaa<br />
1 dl kuohukermaa<br />
75 ml siirappia<br />
1 tl fenkolinsiemeniä<br />
½ tl muskottia<br />
½ tl maustepippuria<br />
½ tl rosmariinia<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
sekä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-cf4LDpKga7U/VratkLaU_9I/AAAAAAAAAug/b3XpKhfVKSc/s1600/IMG_20160207_041935.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="288" src="https://1.bp.blogspot.com/-cf4LDpKga7U/VratkLaU_9I/AAAAAAAAAug/b3XpKhfVKSc/s320/IMG_20160207_041935.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: right;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ibSZ72bGqWQ/VraubMJxNdI/AAAAAAAAAus/u-fxd2QrloY/s1600/IMG_20160207_043913.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-ibSZ72bGqWQ/VraubMJxNdI/AAAAAAAAAus/u-fxd2QrloY/s320/IMG_20160207_043913.JPG" width="310" /></a></div>
<br />
1 kg pestyjä, kuorellisia punajuuria puolitettuina<br />
20 g voita<br />
1 rkl valkosipuliöljyä<br />
1 tl rosmariinia<br />
½ tl vastarouhittua mustapippuria<br />
½ tl karkeaa suolaa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ja vielä<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-GcJLI2Ez3BA/VravHwkMLPI/AAAAAAAAAu0/KWJG_2eKAec/s1600/IMG_20160207_021100.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-GcJLI2Ez3BA/VravHwkMLPI/AAAAAAAAAu0/KWJG_2eKAec/s320/IMG_20160207_021100.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
1 keskikokoinen myskikurpitsa puolitettuna ja koverrettuna <br />
2 tl valkosipuliöljyä<br />
½ tl juustokuminajauhetta<br />
½ tl korianterijauhetta<br />
½ tl vastarouhittua mustapippuria<br />
1 tl rosmariinia<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Käytän Ikean suurinta teräksistä <a href="http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/10099053/" target="_blank">Koncis-vuokaa </a>, jonka paistiritilän saa käännettyä niin, että se nousee kolmisen senttiä pohjasta irti. Punakaali hautuu pohjalla, ja ritilän päällä foliota pitämään mehut tallessa. Folion päällä on <a href="http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/90099054/#/50055863" target="_blank">pienikokoisin Koncis</a> jossa kypsyvät punajuuret. Vuuan vieressä on vielä pari myskikurpitsan puolikasta leivinpaperipalan päällä.<br />
Noin tunnin hauduttelun jälkeen pyöräytin punajuuret vuuan pohjalle kertyneessä öljyssä ja liemessä sekä kääntelin punakaalia jotta se kypsyy tasaisesti.<br />
Yöllisellä vessareissulla (ideaalisti kun uunissa on kypsytelty ajatuksia n.3-4 tunnin ajan) kannattaa poiketa kyökissä ja ottaa koko komeus uunista. Nosta punajuurivuoka ja kurpitsat suoraan ritilälle punakaalin ylle ja laita leivinpaperi ja folio tiiviisti koko vuuan yli. Lopun aikaa se pitää huolen itsestään. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-3eMITvILd8k/VravWCXSfQI/AAAAAAAAAu4/EZs6me3f_sU/s1600/IMG_20160207_042440.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-3eMITvILd8k/VravWCXSfQI/AAAAAAAAAu4/EZs6me3f_sU/s320/IMG_20160207_042440.JPG" width="256" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Koncis-vuuat ovat loistava vaihtoehto kotikokille, joka haluaa edullisen ja monikäyttöisen vuuan keittiöönsä. Käytän molempia vuokiani mm. paahtamiseen, hauduttamiseen, leivontaan...mitä nyt ikinä uunissa voi tehdä, Koncis hoitaa homman. Myös hyydytyshommat, jos vaikka hyydytettäviä leivonnaisia tekee, toimivat metallisissa (jollain vuoratuissa) vuuissa hyvin niiden loistavan lämmönjohtokyvyn ansiosta. Hinnat eivät huimaa päätä ja vuuat ovat jämäköitä ja laadukkaita. Isoimman vuuan mukana tuleva paistiritilä toimii nimensä mukaisesti paistin tai kinkun kypsennyksessä, kerrosruokia tehdessä, ja käytän sitä myös jäähdytysritilänä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-D3251xoX3_w/VrahP29A7SI/AAAAAAAAAuE/XrODoiMLIi0/s1600/isokoncis.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-D3251xoX3_w/VrahP29A7SI/AAAAAAAAAuE/XrODoiMLIi0/s320/isokoncis.JPG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;">Kuva <a href="http://www.ikea.fi/">www.ikea.fi</a></span></div>
<br />
<br />
Aamusella kun ruoka on valmista, laita uunista virta pois ja anna ruokien muhia vielä tunnin verran sillä aikaa kun tassuttelet rauhassa päämäärättömästi ja esität tekeväsi jotain järkevää. Meillä tämä on yleistä aamuhuvia viikonloppuisin. Kun herkkujen kutsu käy ylivoimaiseksi, kata pöytä nätisti, kaiva jääkaapista pala homejuustoa tai vuohenjuustoa ja kutsu katras syömään. Terävänmakuinen juusto on loistava vastapaino makeille kasviksille ja aromikkaille yrteille.<br />
<br />
Muissa uutisissa; keikkatyötä pukkaa, kuten myös Toton konserttia parin viikon (WHOOOP WHOOOOOP!=) ja Ruotsin-matkaa (Hiiohoi!) reilun kuukauden päästä. Pojat voivat hyvin ja meilläkin suunta parempaan - lauantait on pyhitetty herkuttelulle, mutta muuten pyritään pitämään järki ja harkinta kädessä ruoka-asioissa. Vähän hankalaa joskus, kun töissä on kiirettä ja tauot kortilla, mutta pääosin onnistuen. Farkut alkavat pikku hiljaa vaatimaan vyötä ylhäällä pysyäkseen... =)<br />
<br />
Nyt täällä tulee valomerkki ja hiljaisuus. Bonesit loppui (kesken, jos minulta kysytään) ja Muru kuorsaa jo kuin pikku pors...pupu. <br />
<br />
Leppoisaa pyhäpäivää!<br />
- Hulta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-90106387845877639942016-01-05T19:17:00.000+02:002016-04-29T00:30:59.456+03:00Sainpas sanottua - pöydän putsaamisesta Teille kaikille ystäville tiedoksi; tämä on avautumispostaus joka sisältää rankkoja asioita ja suoraa puhetta yli 20 vuoden takaisista asioista. Jos tarina koulukiusaamisesta ei kiinnosta, ahdistaa, saa pahalle mielelle tai muutoin pilaa päiväsi, lue vaikka arkistosta jotain. Tänään on hyvä päivä leipoa! =)<br />
<br />
Minä olin koulukiusattu. Hyvin väkivaltaisesti, ilkeästi ja häijysti koulukiusattu. Kiusaaminen alkoi esikoulussa, kesti koko ala- ja yläasteen ja jatkui vielä lukiossa. Kiusaajina oli tyttöjä, poikia ja jopa opettaja. Kiusaaminen oli järjestelmällistä ja täysin avointa, mutta opettajat eivät siihen puuttuneet. Kerran ensimmäinen opettajani Ulla moitti kiusaajia kun kerroin hänelle asiasta. Muuten kiusaajat saivat toimia täysin rauhassa niin oppi- ja välitunneilla kuin ruokailunkin aikana. Kaikki tiesivät kiusaamisesta. Yläasteen rehtorille kävin asiasta erikseen puhumassa erään poikkeuksellisen väkivaltaisen tapahtuman jälkeen. Tämä sankari puhutteli kiusaajia ja lopulta syytti minua. Tottahan sitä nyt poikaporukka saa maihareilla tytön potkia mustelmille, kun tämä kävelee kävelytiellä eikä pihahda sanan sanaa, ei edes katso päin. Mutta koska olemassaoloni ärsytti kiusaajia, heillä oli oikeus toimia kuten toimivat. Rehtorin siunauksella.<br />
<br />
Yläasteen luokanvalvojani kertoi kerran kysyneensä - minun ollessa jälleen kerran sairaana poissa koulusta - luokkalaisiltani, miksi he kiusaavat minua. Olivat kertoneet, että heitä ärsyttää kun olen usein myöhässä ja paljon poissa. Eipä ollut minulla isän luona asuessa ketään joka olisi aamulla kouluun herättänyt tai ylipäätään huolehtinut. Sairastelin, koska olin kiusaamisesta ja vanhempien avioeronjälkeisistä riidoista niin henkisesti väsynyt. Mutta eipä kukaan kysynyt minulta, että miksi en ehdi aamuisin kouluun. Mutta sillä jotkut torvet katsoivat saaneensa oikeuden kiusata.<br />
<br />
Minua on nimitelty, potkittu, hakattu, kampattu, heitelty jäisillä lumipalloilla, tökitty harpilla, kuristettu ketjulla, tavaroitani on varastettu ja rikottu, minut on jätetty syrjään ja minua on - ja tämä on kaikkein törkyisintä ja halpamaisinta sontaa - syytetty teoista, joihin minulla ei ole ollut osaa eikä arpaa.<br />
<br />
Eräs kiusaajista on jo potkaissut tyhjää. Minä en vaivaudu hänen
hautakivelleen pysähtymään. Minun silmissäni hän kuten muutkaan kiduttajani eivät ikinä tule saamaan
ihmisarvoa, eivät elävinä eivätkä kuolleina.<br />
<br />
Ala-asteella eräänä tavallisena päivänä olin ollut kiltisti välitunnilla ulkona, kuten kaikki muutkin luokkalaiseni. Vain kaksi järjestäjää oli jäänyt luokkaan pyyhkimään taulua ynnä muuta määrättyä puuhaa tekemään, kuten tapana oli. Järjestäjät olivat kavereita keskenään, ja nämä kaksi ääliötä olivat myös aktiivisimpia kiusaajia. Pojat olivat purkaneet opettajan pöydältä terottimet paloiksi, ja kun opettaja asiaa ihmetteli, pojat huusivat yhteen ääneen minun tehneen tuhotyön. Heidän mukaansa olin vaan tullut kesken välitunnin sisälle, painunut luokkaan ja ruuvannut terottimista terät irti. "Se vaan tuli eikä me voitu sille mitään!" oli selkeästi yhdessä keksitty iskulause, jolla opettaja sai taas vettä myllyynsä. Hän kun piti tiettyjä oppilaita suosikkeinaan ja tottakai, kun on suosikkeja, on myös inhokkeja. Minulle oli langennut kunnia olla yksi heistä. Vaikka kaikki, sekä oppilaat että välituntivalvonnassa olleet opettajat, olisivat voineet kertoa minun olleen ulkona koko välitunnin, heiltä ei kysytty. Kun kiusaajat jotain sanoivat, sen oli pakko olla totta.<br />
<br />
Eikä tämä ollut ainoa kerta, kun jonkun muun tuhotyöt sälytettiin porukalla minun niskaani. Yksi kiusaaja väitti, että koulun pihalla liukastuneen opettajan kaatuminen oli minun syytäni. Olin paikalla, koulussa (tosin toisella puolella pihaa kun kaatuminen tapahtui), joten olin myös sopiva ja uskottava syyllinen. Ja tämän syytöksen keksi äitini ystävän poika, joka oli minua ylemmällä luokalla. Olisi siis kuvitellut että joku järki pelaa, mutta ei. <br />
<br />
Kuitenkaan mikään, ei siis yhtään mikään, mitä nämä epäihmiset minulle tekivät, ei yltänyt kuitenkaan niihin pahan sfääreihin, joihin henkilökohtainen helvettini huipentui joskus 10 ikävuoden paikkeilla. Ajatuskin siitä saa palan nousemaan kurkkuun. Alkaa oksettaa ja huimata.<br />
<br />
Minulla on ADD, kuten olen aiemminkin maininnut. Lapsena minulla on todennäköisesti ollut ADHD, mutta hyperaktiivisuus on vuosien varrella jäänyt. AD(H)D-ihmisen kyky ja tapa reagoida asioihin on erilainen kuin neurologisesti normaaleilla. Addille on taipumus päätyä kiusatun rooliin, koska aivot eivät toimi niin kuin pitäisi. Sellainen ihminen on helppo kohde.<br />
Kun eteen tulee yllättävä, pelottava, hämmentävä ja/tai ahdistava tilanne, addi reagoi monesti vähän järjenvastaisesti. Tulee ylilyöntejä, pakorefleksi iskee, puolustautuminen karkaa käsistä, täydellinen lamaantuminenkin on mahdollista.<br />
<br />
Eräänä päivänä menin kauppaan. Kaivokadun Ruokavarastoon, karkkia teki mieli. Ei ollut viikkorahapäivä, joten käteisvarat olivat rajalliset. Tutkiskelin hyllyjen tarjontaa kaikessa rauhassa, löysin mieleiseni ja otin rahat taskusta tarkistaakseni riittikö varannot. Ei riittänyt, joten päätin mennä ärkkärille ja ostaa vähän irtokarkkia. Laitoin rahat taskuun ja lähdin kaupasta ulos.<br />
Ovelle päästyäni kuulin takaani kovan rääkäisyn: "MITÄ SULLA ON TASKUSSA??!!" Pääni lamaantui, jalat kulkivat eteenpäin. Huuto toistui, lähempää: "NÄYTÄ HETI MITÄ SULLA ON TASKUSSA!!!" Pakokauhu. Paniikki. Jatkoin kävelemistä, koska se oli ainoa asia mihin pystyin. Maailma näytti usvaiselta ja veri kohisi korvissa.<br />
Myyjä tuli ovelle huutamaan: "MITÄ SULLA ON TASKUSSA!?? NÄYTÄ HETI TAI MÄ SOITAN POLIISIN!!" Sain nipinnapin soperrettua, että taskussa ei ollut mitään. Eihän siellä ollut mitään muuta kuin minun omat rahat, ja pelästyin jo siinä sitäkin, että myyjä vie ne. Aloin perääntyä. Myyjä seisoi edelleen ovella, roikkui ovenkahvassa ja kiljui: "MITÄ SULLA ON TASKUSSA! NÄYTÄ HETI! MUUTEN SOITAN POLIISILLE!" samalla kun lähdin hoipertelemaan poispäin. Pyörrytti, oksetti, pelotti, täysi paniikki sai veren kohisemaan entistä lujempaa ja sydämeni hakkasi niin että tuntui kuin se hyppäisi kurkkuun ja sitä kautta ulos. Nurkan taakse päästyäni lähdin juoksemaan. Juoksin, juoksin, juoksin, juoksin, juoksin toista kilometriä kunnes silmissäni musteni. Tässä kirjoittaessani alkaa taas tuntua samalta. Muistan edelleen elävästi, miten sydän hakkasi, kurkussa pihisi, päätä kuumotti ja pyörrytti.<br />
<br />
Seuraavana päivänä koulussa olikin sitten helvetti valloillaan. Luokallani olleen tytön naapuri ja isosisko olivat nähneet kaupan edustan episodin, ja olivat - täysin faktoista tietämättä tai välittämättä - kertoneet sen ilmeisesti kaikille kenet tunsivat.<br />
Koulussa kiusaajat elivät elämänsä huippuhetkiä, kun he kerääntyivät ympärilleni ja huusivat solvauksia. Varas! Rikollinen! Mun naapuri on poliisi ja se sano et sun nimi on poliisinkirjoissa! - Mitä kaikkea mukavaa sitä nyt lapsi voi toiselle sanoa. Pakenin välitunneilla vessaan, mutta kiusaajat kantelivat opettajalle joka tuli komentamaan minut ulos vessasta. Eipä tullut ikinä heille mieleen kysyä, miksi piileksin vessakopissa tippa linssissä ja ulkopuolella odottaa 30 kakaraa hirveässä kiihkossa.<br />
<br />
Mutta olihan mulla isoveli samassa koulussa - sitä vois kuvitella että hän olisi pitänyt siskonsa puolia. No ei sentään, vaan hän riemuissaan ryntäsi koulusta suoraan kotiin päivän päätyttyä kerskumaan asialla vanhemmillemme. Kun tulin kotiin, veli juuri voitonriemuinen hymy naamallaan sitä retosteli. Muistan vieläkin, miten hänen kasvonsa loistivat ja naurun tukahduttaminen onnistui juuri ja juuri.<br />
Ei liene ihme kellekään jos kerron, että emme ole veljeni kanssa olleet koskaan läheisiä. Hän oli yksi kiusaajista. Myös tämän tapahtuman ulkopuolella. <br />
<br />
Seuraavat viikot olivat niin kamalia, että mietin moneen kertaan, miten saisin itseni tapettua helpoiten. Mietin, ampuisinko itseni isän kiväärillä. Hirttäytyisinkö. Hyppäisinko Ukko-Pekan sillalta mereen. Juoksisinko auton alle. Kymmenvuotiaan mielikuvitus on pelottavan vilkas ja hyvä...<br />
<br />
Siinä. Nyt tiedätte, mitä oikeasti tapahtui. Ja toivon että edes joku toisia kiusaamisella kiduttanut tämän luettuaan miettii, pystyykö ikinä pyytämään niin monta kertaa uhriltaan anteeksi, että tämä oikeasti anteeksi antaa. Koska pahinta on, kun kiusaajat vuosia myöhemmin tulevat juttelemaan/halailemaan/muistelemaan vanhoja "hyviä" aikoja tai laittavat kaveripyynnön Facebookissa. Miksi? Miksei mikään logiikka- tai häveliäisyyssolu toimi sen vertaa, että ymmärtäisi miten röyhkeää sellainen on? Ilmeisesti se kiusaajissa on alun perinkin vikana.<br />
<br />
Rauhaa ja rakkautta uudelle vuodelle, rakkaat lukijat. Muistakaa, että pahantekijät ovat pahoja - eivät he joille he pahaa tekevät.<br />
<br />
<3 Hulda<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-67861683241341753642015-12-28T20:08:00.000+02:002016-02-15T19:34:08.487+02:00Nopsat näläntaittajat - valmisruokasuosikeistaHellurei!<br />
<br />
Täällä sitä koko ajan pukkaa uutta reissua ja muuta puuhaa. Ei huono. Saisivat levittäytyä vähän tasaisemmin nää miun menot mutta en valita, koska saan mennä ja töhätä ympäriinsä minulle tärkeiden ihmisten kanssa. =)<br />
<br />
Kun on kiire, ruoka-asiat menevät helposti rempalleen. Väsyneenä tulee vetäistyä nopeita hiilareita ja kaikkea hölmöä naamariin, vaikka tietäisi sen tekevän vain hallaa. Ja tekee muuten hallaa kaikelle, vireystilasta ihoon asti!<br />
Suosin pääasiallisesti puhtaita raaka-aineita ja kotiruokaa, mutta joskus on pakko tinkiä. Kaupasta löytyy valmiina aivan kelpo einehiä, niitä ei ole paljon mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia. Paljon joukkoon mahtuu pakasteosaston asukkeja, sillä niihin yleisesti tungetaan vähemmän lisä- ja säilöntäaineita.<br />
Tässä siis muutamia suosikkejani, jotka ovat niin terveellisiä kuin maukkaitakin.<br />
<br />
<u>Hummus</u>. Viimeisin löytö Lidlin kylmähyllystä on supermaukas ja edullinen hummus. Tämä on liioittelematta paras valmishummus jota olen ikinä maistanut. Siinä on käytännössä pelkästään aitoja asioita, ainoa "kauneusvirhe" valmistusainelistassa on 2 säilöntäainetta. Kaikki muu on luonnollista.<br />
Yhdessä sweet chili-ruislastujen kanssa räjäyttää tajunnan!<br />
<br />
<u>Apetit Hernepihvit ja Punajuuripihvit</u>. Kotimaista, herkullista, terveellistä ja nopeaa. Hernepihvit katosivat jokin aika sitten kauppojen hyllyiltä, ja tässä oottelen kiihkeästi vastausta Apetitin kuluttajapalvelusta, jotta joko kyseessä on vain hetkellinen hairahdus. Jos lukijoitten joukossa on muitakin hernepihvifaneja, laittakaapa palautetta ja kyselyä osoitteessa <a href="http://www.apetit.fi/fi/kuluttajapalvelu/palautelomake" target="_blank">http://www.apetit.fi/fi/kuluttajapalvelu/palautelomake</a>.<br />
<br />
<u>Rainbow Ruokaisat Pannukasvikset</u>. Mielettömän hyvää ja nopeaa kasvislisäkettä tai -ateriaa kaipaaville. Sisältää siemeniä, soijapapuja ja muuta terveellistä, jättää hyvän olon. Maistuu miedosti valkosipulille, nam!<br />
<br />
<u>Froosh appelsiini-porkkana-inkiväärismoothie</u>. Olen vasta viimeisen vuoden aikana todella hurahtanut inkivääriin ja huomannut sen hyväätekevät ominaisuudet (muutenkin kuin vain matkapahoinvoinnin torjujana). Frooshin smoothiet ovat raikkaita, hyvänmakuisia ja erityisesti tämä versio on todella piristävä. Siirtää nälkää sujuvasti tunnin verran eteenpäin.<br />
<br />
<u>Lidlin siemenseokset</u>. Näitä löytyy mm. omena-karpalo-manteli-siemensekoituksena ja hedelmä-pellava-seesaminsiemensekoituksena. Lisäävät makua, kuitua ja ravintoaineita vaikka puuroon, rahkaan tai jugurttiin. Helppoa ja herkullista, ei maksa paljon eikä sisällä juurikaan sokeria.<br />
<br />
<u>Puljongin kastikkeet ja liemet</u>. Maku aidoista asioista; jos purkin päällä lukee "lihaliemi", se tarkoittaa että ensin on paahdettu luita, sitten keitelty niitä ja sitten tiivistelty ja mausteltu liemi kaikessa rauhassa. Kastikkeet ovat sellaisenaan täydellisiä. Lämmitys, pöytään, taatusti toimii! Helpoin nuudelikeitto ikinä - kuumenna vettä ja kasvislientä, lisää currytahnaa ja kookosmaitoa, wokkivihanneksia pakkasesta tai tuoreenansa ynnä parin minuutin hauduttelun jälkeen niitä litteitä leveitä nuudeleita. Keitä muutama minuutti, älä nielaise kieltä sopan mukana vaikka onkin hyvvää...<br />
<br />
<u>Pakasteherneet</u>. Ei varsinaisesti valmisruoka, mutta loistava raaka-aine joka säilyy, sisältää runsaasti kaikkea hyvää ja taipuu moneen; soseeksi, keitoksi, hummukseksi, wokkiin, salaatteihin, kasvispihveihin...ja kaikki tämä nopeasti ja helposti. Herneet kypsyvät muutamassa minuutissa ja ne on helppo maustaa vaikka vihreällä currytahnalla, valkosipulilla tai pestolla. Pestolla terästetty hernesosekeitto on ihana, terveellinen ja nopsa lounasruoka joka matkustaa termoksessa oikein sujuvasti ja piristää päivää. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-qpiL3f5gi54/VoF8jAV-IXI/AAAAAAAAAtU/Mo2Hi2MHWLY/s1600/frozenPeas_1590681c.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://4.bp.blogspot.com/-qpiL3f5gi54/VoF8jAV-IXI/AAAAAAAAAtU/Mo2Hi2MHWLY/s320/frozenPeas_1590681c.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: x-small;">Kuva pöllitty <a href="http://www.telegraph.co.uk/foodanddrink/7865857/10-things-you-didnt-know-about-the-garden-pea.html" target="_blank">Telegraph UK</a></span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<br />
Tässä ne tuotteet, jotka yleisimmin keittiööni eksyvät. Lisäksi ajoittain satunnaisia hairahduksia, lähinnä Murun puolelta. Se juutas ostaa ylisuolattuja, piilorasvaisia, hyperkuumennettuja eineksiä MINUN jääkaappiin! Onneksi tapa on lähes kokonaan kadonnut, ja miun tekemät eväkset maistuvat paremmin kuin ne kamalat moninkertaiseen muoviin pakatut mössöt. Muuten olis onni vähissä ja Murulla verenpaine taivaissa kuulkaas! Ei sillä, kyllä se varmaan miun kanssa muutenkin vähän väliä huitelee huippulukemissa mutta ei tartte lähtiä kohtaloansa härkkimään tieten tahtoen.<br />
<br />
Muissa uutisissa: joulusta on toivuttu noin enimmäkseen, pukki toi mieluisat lahjat ja meikäläinen ronttaakin sit jatkossa kamppeitaan tällaisessa ihanassa supertoimivassa megatilavassa Ju-Ju-Be Right Back-repussa! Katto ny, eikö oo ihana?!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-yAjCIHMtk-s/VoF3HCdVWUI/AAAAAAAAAtE/YkqBG84hBkw/s1600/Jujube.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-yAjCIHMtk-s/VoF3HCdVWUI/AAAAAAAAAtE/YkqBG84hBkw/s320/Jujube.jpg" width="241" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Näitä löytyy <a href="http://www.lauranpikkuputiikki.fi/category/165/ju-ju-be-legacy-sarjan-hoitolaukut-ja-laukut" target="_blank">Lauran Pikku Putiikista</a></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://www.lauranpikkuputiikki.fi/category/165/ju-ju-be-legacy-sarjan-hoitolaukut-ja-laukut" target="_blank"></a><br /></div>
<div style="text-align: center;">
</div>
Lisäksi tuli Murulta ihana musta Pure hobo-laukku, käsipainot ja Twist-karkkia (jouluperinne, parhaita karkkeja niinku ever). Ja <a href="http://www.lauranpikkuputiikki.fi/category/165/ju-ju-be-legacy-sarjan-hoitolaukut-ja-laukut" target="_blank">Sannalta</a> vaikka mitä ihkua, erityiskiitokset Gunryn piparkakku- ja appelsiini-neilikkasaippuoista. Ite en niitä taaskaan onnistunut mistään metsästämään. Ehkä ens vuonna...<br />
Toiko pukki just siulle jotain ihanaa?<br />
<br />
Lupsakkaa maanantaita ja ihanaista uuden vuoden odotusta!<br />
- Kassialma HultaHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-21162363923782811962015-12-20T19:54:00.003+02:002015-12-21T00:03:12.748+02:00Atsteekkien jäljillä - chilin ja suklaan liitosta Tällä kertaa vuorossa on toiveresepti. Nää on miun lemppareita, reseptitoiveet on ihan parasta! Niitä saa laittaa tulemaan jos on joku juttu mitä on minun pöydässäni tai muualla maistellut mutta ohje on jäänyt kysymättä. Ilahduttaa tällaiset kuulkaas. =)<br />
<br />
Sattuipa kerran niin, että nuori Hulda oli työharjoittelussa isossa ketjuravintolassa, joka myös kahvilatuotteistaan on tunnettu. Ketju päätti laittaa kuukausittaiset teemat joiden mukaan keittiöt tekivät erilaisia ruokia ja leivonnaisia. Osuipa eteen sitten mausteinen kuukausi, ja kuukauden teemareseptinä oli chilisuklaakakku. Chilisuklaajuustokakku tarkemmin sanottuna. Kakun tiimoilta käytiin aika tarkkaan tällainen sananvaihto:<br />
- Tekisiksää sen chilisuklaakakun? Resepti on kirjassa siinä pöydällä.<br />
- Joo. Onksmeillä keksejä? Tässä pitäis olla Digestivejä.<br />
- Ei oo. Dominoita on puol pakettia.<br />
- Jassoo. Onksmeillä tuorejuustoo? Tähän tarvittais puoli kiloa.<br />
- On täällä valkosipuli- ja ruohosipulituorejuustoja.<br />
- Täähän alkoi hyvin.<br />
<br />
Lopulta päädyttiin tonkimaan kokkien kotoaan tuomia reseptejä kansion kätköistä. Löytyi kesäkurppasuklaakakun ohje. Ei ollu kurppaa, mutta oli pottuja. Löytyi sambal oelek-tahnaa. Sain luvan alkaa luovaksi. Tuloksena oli tumma, pehmeä ja täyteläinen kakku joka sai sitä maistaneen ravintolapäällikön hiljenemään pariksi minuutiksi ja asiakkaat villiintymään. Kakkuja myytiin pari päivässä, ja kyseessä oli kuitenkin opiskelijaravintola jossa ruokaili pääosin vähissä rahoissa olevia ihmisiä, joista useat tarkkailivat painoaan haukan lailla. Sitä taustaa vasten jopa 24 kakkupalaa päivää kohti oli valtaisa menestys.<br />
<br />
Resepti oli päässäni vuosikaudet, ja lopulta kirjoitin sen muistiin tietokoneelleni. Se juutas sitten vähän ajan päästä päätti heittää henkensä. Pitkään meni, ennen kuin sain aikaiseksi kaivella ohjeen muistini syövereistä - pientä patistamista siinä tarvittiin, kiitos Marja siitä! =)<br />
<br />
Ohje ei ole aivan täysin se, mikä silloin hätäpäissään tuli alun perin kyhättyä, mutta lopputulos on hyvin lähelle sama. Kakku on monivaiheinen mutta helppo tehdä ja saada onnistumaan. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-zW7Oxx3C8sc/VnbkvFApJvI/AAAAAAAAAss/jTFgYMNCY5I/s1600/IMG_20151220_190637.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-zW7Oxx3C8sc/VnbkvFApJvI/AAAAAAAAAss/jTFgYMNCY5I/s320/IMG_20151220_190637.JPG" width="170" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;">Virallinen valvoja. Tämän tyypin villit esi-isät ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Siis melkein atsteekkien kavereita. Tai ainakin olivat lähinaapureita. Tai sinne päin.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-size: small;">Toisella siipiveikolla oli liikaa tekemistä tukan ilmavoittamisen kanssa, ei ehtiny poseeraamaan.</span><br />
<span style="font-size: small;">Näiden tyyppien kanssa eläessä ei tartte paljon tehdä yksin, aina on paikalla joku jonka pitää päästä osallistumaan...</span><br />
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
</div>
Perunan käyttäminen suklaakakkutaikinassa saattaa tuntua ensi alkuun aika seinähullulta. Se on kuitenkin osoittautunut erinomaiseksi tavaksi saada aikaan pehmeä, täyteläinen ja suussasulava rakenne pientä tahmeutta unohtamatta. Mielestäni hyvä suklaakakku on hiukan tahmea, niin kuin brownie. Perunamuusiakin voit käyttää, kunhan se ei ole kovin ronskisti suolattua. Älä kuitenkaan häpäise perunaa JA kakkua perunamuusihiutaleita käyttämällä - perunan saa kypsennettyä mikrossa 5 minuutissa, kunhan sen kuorii ja pilkkoo pieneksi. Peitä vain perunat vedellä ja anna palaa. Tai siis älä. Siis joo. Ei.<br />
<br />
Koska en ole kovin tulisten makuelämysten perään vieläkään - vaikkakin makuni on paljon chilisuklaakakun syntyajoista kehittynyt sallivampaan suuntaan - kakkuun tulee vain sen verran chiliä että se puraisee hiukan kielen päätä muttei aiheuta suurempia lieskojensyleksimisiä herkimmiltäkään sieluilta.<br />
<br />
Gluteeniton versio kakusta syntyy, kun korvaat vehnäjauhon 2 desillä perunajauhoa tai 2,25 desillä gluteenitonta jauhoseosta. Maidottomaksi se muuntuu, kun käytät maidotonta tummaa suklaata, kasvirasvapohjaista leivontamargariinia ja kasvikermaa. Kakku on todella anteeksiantavainen ja allergiaystävällinen, se rakastaa kaikkia. <3<br />
<br />
Kakku joka sisältää 3 eri seosta kuten tämä, sisältää myös monenmoisia koukkuja ja kommervenkkejä. Koska taikinanteko on jo muutenkin riittävän monimutkaista, en jaksa ryhtyä enää mihinkään "lusikallinen suklaata ja toinen jauhoja munavaahtoon ja sotketaan ja sitten taas lusikallinen sitä ja tätä"-operaatioon, joten suosittelen käyttämään suoraviivaisempaa menetelmää, joka meillä tuntee nimen "Plunk-metodi". Eli plunk, kaikki sekaisin samaan kippoon ja sitte sekoitetaan varovasti mutta huolellisesti. Joku päivä vielä patentoin tämänkin metodin, heti kun olen ensin ehtinyt<a href="http://huldanhopinoita.blogspot.fi/2011/10/mummoillen-terveytta-kauneutta-ja.html" target="_blank"> Mummodieetin</a> patenttihakemuksen jättää. <br />
<br />
Mutta jokos isketään taas käpälät jauhoihin? Kas näin se menee, tarvitset:<br />
<br />
150 g taloussuklaata<br />
3 munaa<br />
3 dl sokeria<br />
150g voita<br />
2 isoa tai 3 keskikokoista keitettyä jauhoista perunaa, n. 1-1,2 dl soseutettuna<br />
½ dl täysmaitoa tai kermamaitoa<br />
2 dl vehnäjauhoja<br />
1 dl kaakaojauhoa<br />
1 tl vaniljarouhetta/1 rkl vaniljasokeria/2 tl vaniljauutetta (lisää uute perunasoseeseen)<br />
1 tl leivinjauhoa<br />
1,5-2 tl sambal oelekia<br />
<br />
Lämmitä uuni 180 asteeseen.<br />
Sulata suklaa ja voi mikrossa (puoliteho) tai vesihauteessa. Sekoittele välillä, jotta lämpö tasaantuu eikä suklaa leikkaudu.<br />
Kypsennä perunat esim. mikrossa pienessä vesimäärässä, soseuta haarukalla. Jos käytät muusia, lämmitä sitä hiukan.<br />
Sekoita maito perunasoseen kanssa, lisää sitten sambal sekä suklaa-voiseos. Sekoita huolella jotta seos jäähtyy hiukan.<br />
Siivilöi kuivat aineet keskenään sekaisin.<br />
Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi paksuksi vaahdoksi.<br />
Kippaa kuivat aineet ja suklaa-perunaseos munavaahdon päälle kulhoon, kääntele esim. nuolijalla suht hyvin tasaiseksi. Älä vaivaa ettei kakusta tule sitkeää ja munavaahto lässähdä kokonaan.<br />
Kaada taikina voideltuun, kaakaojauholla puuteroituun irtopohjavuokaan ja paista uunissa 30-45 minuuttia - aika riippuu täysin uunista ja vuuasta.<br />
Kokeile kypsyyttä tuikkaamalla kakkuun tikku. Oikea tökkäämispaikka on noin tuuman sisäänpäin kakun ulkoreunasta - kun tikkuun ei tartu taikinaa (joitain murusia saattaa tarttua), kakku on riittävän kypsä. Keskusta saakin jäädä aika pehmeäksi. Kakku ei kohoa valtavasti, ja sen rakenne jää melko tiiviiksi.<br />
Anna kakun jäähtyä rauhassa ensin vuuassa, puolen tunnin kuluttua poista vuuan reunus ja anna jäähtyä kokonaan. Jos kakku on noussut epätasaisesti, voit tasoitella ja suoristella pintaa hiukan veitsellä. Pienet epätasaisuudet tai vinous ei haittaa, sillä kakku tarjoillaan ylösalaisin. Irrota kakku varovasti pitkällä ohuella veitsellä, esim. filetillä tai palettilastalla alustastaan ja kumoa tarjoilua varten.<br />
Oma tekeleeni päätti tällä kertaa kohota reunoilta jonkin verran keskustaa korkeammaksi, mutta kumoamisen jälkeen ne hiukan haperot reunukset irtosivat itsestään. Näppärää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-hqmcMsQNG8g/VnbMzM_0CQI/AAAAAAAAAr8/SZhCy_xT3zU/s1600/IMG_20151220_174207.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="264" src="http://3.bp.blogspot.com/-hqmcMsQNG8g/VnbMzM_0CQI/AAAAAAAAAr8/SZhCy_xT3zU/s320/IMG_20151220_174207.JPG" width="320" /> </a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Siin hää sit o. Vielä oikein päin. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Täysin jäähtyneen kakun voit koristella tai kuorruttaa haluamallasi tavalla. Yksinkertainen suklaakuorrutus syntyy näin:<br />
<br />
150 g taloussuklaata<br />
1,2 dl kermaa<br />
1 rkl voita<br />
1 tl öljyä, esim. rypsi- tai auringonkukkasellaista <br />
1 tl pikakahvijauhetta <br />
<br />
Sulata kaikki ainekset yhdessä mikrossa tai vesihauteessa. Käytä puolitehoa ja sekoittele usein. Anna jäähtyä minuutti ja valuta varovasti katolleen käännetyn kakun päälle. Levitä myös kakun reunoille tasareunaisella veitsellä.<br />
Jos kuorrute tuntuu jähmettyvän liian nopeasti kakun päälle, voit lämmittää sitä uudestaan hiustenkuivaajalla jolloin levittäminen helpottuu ja kuorrute tasoittuu kauniisti.<br />
Voit viimeistellä kakun vaikka suklaarouheella, marsipaanikoristeilla tai karkeilla.<br />
<span id="goog_255745936"></span><span id="goog_255745937"></span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-pQC2IUiT5GA/VnblJ-3FWII/AAAAAAAAAs0/lUWs0aydoHs/s1600/IMG_20151220_190736.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="231" src="http://3.bp.blogspot.com/-pQC2IUiT5GA/VnblJ-3FWII/AAAAAAAAAs0/lUWs0aydoHs/s320/IMG_20151220_190736.JPG" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Siin hää o kipattuna, suklaakuorrutteen ja suklaarouheen alla. Kauniimpiakin on nähty, mutta tänään tälläinen. Aluspaperi on sotkuinen mutta kakku nostetaan tarjolle ilman sitä.</div>
<span id="goog_255745936"></span><span id="goog_255745937"></span><br />
Päivän uutisissa: tonttu Tomera on ollut touhutossut jalassa ja keittiössä on tapahtunut yhtä sun toista, viimeisetkin lahjat päätyvät kääröihin M-tontun ahertaessa, ulkona sataa vettä (ja tonttua harmittaa), linnuilla on puheripuli ja jouluun on enää 4 yötä! Wääääy!<br />
<br />
Tästä se kuulkaa lähtee joulukelkka mäkeä alas niin että hippulat vinkuu, olkaapa valmiina... =)<br />
<br />
- Hulta-tonttuHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-39668453807256345702015-12-18T18:33:00.000+02:002015-12-20T21:08:33.846+02:00Joulukalenteri: Yäk ku on ihanaa - joulun kalaherkuista<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Hei taasen, mussukkaiseni!</span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Kyllä
se nyt on liekeissä, jouluhysteria alkaa nousta uskomattomiin
sfääreihin ja reseptiä pukkaa. Nämä aarteet kaivoin Facebookin kätköistä
muistiinpanoistani.</span></span></span></span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Kala on meillä aikamoinen vedenjakaja, niin sanoakseni. Ihhihi. Miesväki rakastaa, </span></span>naisväki kammoaa.</span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Koska
kalakin kuuluu joulupöytään, jopa meillä vaikka maaman kanssa ei moisia
suuhumme lykätäkään vaikka ois henki tai hiustenlähtö siittä kiinni,
päätin laittaa myös kalareseptini jakoon.</span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Jouluna olen pruukannut tehdä sekä silliä että graavilohta. </span></span>
<span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"> </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Viskisilli
on miehekkään aromikas ja helppo juhlava silli, joka syntyy nopsasti ja
maistuu mahtavalta. Viskin voit korvata sherryllä, konjakilla tai
vaikka vermutilla. Kannattaa tällöin suosia niitä kuivempia vaihtoehtoja
tai vähentää sokerin määrää.</span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"><br /></span></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Ohje
on melko suurelle määrälle, itse olen tehnyt neljä purkillista tästä
satsista. Tähän kannattaa käyttää vähemmän savuista viskiä, itse olen
uhrannut Chivas Regal-viskipulloni sisältöä hyvään tarkoitukseen. </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Voit
käyttää joko tavallista Islanninsilliä tai kevytsuolattua versiota.
Kevytsuolatulle riittää vartin liotus ja huolellinen huuhtelu,
tavallista silliä kannattaa liottaa muutama tunti ja huuhtoa hyvin. </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Viskisilli kannattaa valmistaa päivä tai pari ennen H-hetkeä, niin maut ehtivät tasaantua. </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;" /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Säilyvyys: pari viikkoa, säilytys jääkaapissa. </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;" /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Ja nyt siis tuumasta toimeen..! </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;" /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Tarvitset: </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;" /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">8-10 kevytsuolattuasillifilettä </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">sipuli ohuina suikaleina </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">~10-15 kokonaista mustapippuria </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;" /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Liemi: </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">6 dl väkiviinaetikkaa </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">9 dl vettä </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">1-1,1 dl sokeria </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">1 rkl suolaa </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">2 dl viskiä </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">(½ tl kuivattua tilliä tai rakuunaa)</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;" /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Kiehauta
vesi, etikka ja sokeri. Anna jäähtyä hyvin, lisää viski. Paloittele
liotetut, huuhdellut sillifileet reilun sentin viipaleiksi ja laita
purkkeihin sipulin ja pippureitten kanssa. Kaada päälle lientä lähes
piripintaan, sulje purkit tiiviisti ja säilytä jääkaapissa. </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"><br /></span></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Toinen
joulupöytään päätyvä kala on savugraavattu lohi. Käytän yleensä
puolikkaan kirjolohifileen, koska syöjiä on vain pari kolme. Kala menee
yleensä loppuun jo aattoillan aterialla. Jos siis sinulla on mielihaluja
tai isompi porukka ruokittavana, suosittelen hommaamaan puolikkaan
norjanlohifileen.</span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"><br /></span></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Homman
idea on siinä, että kala laitetaan suolaantumaan useampi päivä ennen
joulua ja siihen käytetään savusuolaa, jolloin saadaan hiukan kuin
kylmäsavu- ja graavilohen hybridi. Kannattaa hommata siis kalafileen
etupää, jolloin file on tasaisemman paksuinen ja levyinen ja suolaantuu
tasaisemmin. Pyrstö on niin kapea ja litteä, että se todennäköisesti
ylisuolaantuu jos pidät kalaa yli 2 päivää suolassa. Kalaa ostaessasi
pyydä myyjää poistamaan siitä nahka, pääset paljon helpommalla ja
vähemmällä sotkulla. </span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"><br /></span></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Kalaan
tuo upeaa lisämakua pari ruokalusikallista konjakkia, tervasnapsia tai
viskiä. Erityisesti terva sopii savun kanssa hyvin yhteen!</span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;"><br /></span></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: white; color: #141823; font-family: helvetica, arial, sans-serif; font-size: 14px; line-height: 20px;">Puolikkaalle kirjolohifileelle (n. 250-300 g) tarvitset:</span></span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">1/2 tl sokeria</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">1/2 tl murskattua/karkeaksirouhittua musta- tai valkopippuria</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">1 tl kuivaa tai tuoretta tilliä</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">savusuolaa niin että fileen päälle tulee tasainen kerros</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ripsottele
mausteet ohjeen mukaisessa järjestyksessä kalalle. Laita päälle
voipaperia, sitten kelmua ja sujauta koko komeus pussiin. Jos suolaat 2
filettä, laita ne vastakkain ja kietaise kelmuun ja sitten pussiin.</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Laita pussi jääkaapin kylmimmälle hyllylle takaosaan ja käännä kerran päivässä.</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Anna suolaantua 4-7 päivää. </span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Tarjolle
pannessasi kaavi mausteet pois kalan päältä ja kuivaa se. Leikkaa
pystysuoraan noin 3-5 mm paksuja siivuja. Kovin ohuet siivut ovat
raivostuttavia leikata ja uuden gastronomiaopin mukaan kalan maku ei
tule esille kaikessa ihanuudessaan liian ohuina siivuina. Hei, mahtavaa -
laiskottelu on ihan sallittua!</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Valmiit siivut kaunistuvat reilulla ropsauksella nypittyä tilliä. Vadin reunoille voit laittaa koristeeksi vaikka tillinoksia, sitruunansiivuja ja karkeaa merisuolaa. </span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"> Jouluaattoon
on enää 6 päivää, itse asiassa tämän jälkeen 3 arkipäivää, ja tässä
alkaa hauskin osa olla edessä: loput lahjat päätyvät pakettiin ja ruuat
alkavat valmistua pikkuhiljaa.</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Ainoa
pilvi taivaalla on Matkahuollon ja Markantalon sählääminen Murun lahjan
kanssa; paketti on jo kuukauden seilannut edestakaisin ja jouduin ihan
tosissani polttamaan hihani että alkoi tapahtua. Nyt jännätään, ehtiikö
tavara tänne jouluksi vai ei...ei hyvä. Ollenkaan. Mur. </span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Siitä viis, nyt nautitaan jouluvalmisteluista!</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">- Hulda</span></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia,"Times New Roman",serif;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">PS. Pahoittelen kökköä ulkoasua, jos joku tietää miten Bloggerin saa räjäytettyä niin kertokaa mullekin...meneepi hermo! MUR. </span></span></span>Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-26307789832049320732015-12-18T00:34:00.000+02:002015-12-20T17:49:34.231+02:00Little Italy Cheesecake - työvoitoistaMää sit rakastanrakastan juustokakkua. Ihan siinä määrin, että voisin ihan surutta elää pelkästään sillä. Ikävä kyllä hammaslääkärini ja kroppani eivät ole samaa mieltä. Mutta aina kun ystäviä tulee kylään, käytän tilaisuuden hyväkseni ja tekaisen jotain herkkua. Ystäväni A tuli käymään Tampereella Ikea-reissun merkeissä, joten pöytään iskettiin valtava juustokakku (ja mahdollisesti myös kasvispihvejä sekä homejuusto-valkosipuliperunoita).<br />
<br />
Jotkut asiat vaativat uskomattoman määrän ponnistelua, yrittämistä ja monet epäonnistumiset ennen kuin niistä saa selätysvoiton. Leipä, marenki, pulla...juustokakku.<br />
Olen ollut viime aikoina todella epäonnenritari juustokakkujen suhteen. Muutama vuosi sitten, Naantalissa asuessa, juustokakkuja tuli tehtyä vähän väliä mutta Helsingissä en tainnut kertaakaan sitä touhua harrastaa. Ja kappas keppas, taito hävisi. Muutaman katastrofin ja yhden täydellisen nöyryytyksen jälkeen päätin miettiä koko homman uudestaan.<br />
Aloin pelata varman päälle. Yhdistin vaniljakreemijauheen hyydyttävän vaikutuksen, sitruunan ja maitotuotteiden keskinäisen reaktion ja perinteiset juustokakun ainekset. Pohjana käytin Digestivekeksejä sen sijaan että yrittäisin taistella murotaikinan kanssa.<br />
Tuloksena olikin pomminvarma resepti - herkullinen ja suussasulava New Yorkin juustokakkua muistuttava tuhti kakku. Koska käytin italialaista mascarponejuustoa, päätin nimetä rakkauslapseni Little Italy cheesecakeksi New Yorkin italialaisalueen mukaan.<br />
<br />
Mascarpone toimii loistavasti juustokakuissa, mielestäni siitä tulee sileämpi rakenne kuin meikäläisistä juustoista. Sen maku on mieto ja täyteläinen, ja se jaksaa kantaa makuja tosi kivasti. Lisäksi sitä saa nykyään jo käytännössä jokaisesta kaupasta - itse ostan mascarponen puolen kilon rasioissa Lidlistä.<br />
<br />
Ranskankermassa täytyy olla ainakin 30% rasvaa, että se jaksaa toimia leivonnassa. Smetana on vielä maukkaampi vaihtoehto. Juustokakku ei ole terveysruokaa eikä siitä ikinä sellaista saa, joten samalla vaivalla voit heittäytyä kalorikarnevaaleihin ja nauttia koko rahan edestä!<br />
<br />
Kakku kannattaa tehdä irtopohjavuokaan, jolloin sen saa helposti vuuasta pois ja tarjolle. Olen tehnyt tämän kakun myös tavan silikoniseen kakkuvuokaan, mutta silloin käytin piirakkataikinapohjaa ja kakun poistaminen vuuasta oli aika hermojarepivää touhua. Onnistui, mutta aikaa siihen meni ja tuskanhikeä meinas pukata.<br />
Koska en voi kotona käyttää teflonastioita lintujen takia (jos teflon tai muu pinnoitettu materiaali kärähtää, siitä vapautuu fluorihiukkasia jotka tappavat tirpat suorilta), olen vaihtanut rakkaan metallivuokani <a href="http://www.kokkiman.com/shop/leivontatarvikkeet/leivontavuoat/prod__4032_L%C3%A9ku%C3%A9%20irtopohjavuoka%20silikoni%20+%20keraaminen%20pohja" target="_blank">silikoniseen Lékuéen</a>. 23-senttinen vuoka tulee tällä reseptillä ääriään myöten täyteen, joten meni ihan niinku Strömsössä tällä kertaa! Kiitos vielä maamalle tästä kivasta ja käytännöllisestä lahjasta, joka jaksaa ilahduttaa vuodesta toiseen.<br />
<br />
Jouluiseksi juustokakku muuntuu lisäämällä teelusikallinen piparkakkumaustetta juustomassaan ja koristelemalla jouluisesti. Pohjaan voit käyttää puolet piparkakkuja tai Bastogne-keksejä.<br />
Voit halutessasi valmistaa vaikka sitruunanmehusta tai glögistä ja
hyytelösokerista kiilteen kakun pintaan. Myös marjamehut ja -soseet
sopivat mainiosti hyytelönä kakkua päällystämään, lopputulos on aina
vaan juhlavampi. Joulun kunniaksi kauniisti koristeltu piparkakku tai
piparimurut tuovat ilmettä kakun pintaan.<br />
<br />
Oltaskos mee sit lörpötelty tarppeks? Lykätäksme paakarhattu päähä ja aleta tekemä ja?<br />
<br />
Tarvitset:<br />
pohjaan<br />
1 pkt LU-Digestivekeksejä<br />
75 g voita<br />
<br />
täytteeseen<br />
1 kg mascarponea<br />
200 g smetanaa tai ranskankermaa<br />
2 dl kuohukermaa<br />
1,5 dl sokeria<br />
1 dl vaniljakreemijauhetta<br />
1 prk kondensoitua maitoa<br />
1 tl vaniljajauhetta/vaniljatahnaa tai 1 rkl vaniljauutetta<br />
2 isoa tai 3 pientä (luomu)sitruunaa<br />
2 kananmunaa<br />
<br />
Ota mascarpone huoneenlämpöön tunti-pari ennen kuin alat puuhaamaan.<br />
Murskaa keksit, sulata voi. Yhdistä, sekoita ja painele irtopohjavuuan pohjalle ja reunoille n. 3 cm korkeudelle. Laita vuoka jääkaappiin tai pakastimeen. Lämmitä uuni 150-asteiseksi.<br />
Raasta sitruunoiden kuori hienoksi, purista mehu. Jos et löytänyt kaupasta luomua, pese sitruunat ensin kuumalla vedellä, tiskiaineella ja harjalla.<br />
Sekoita kaikki täytteen ainekset sekaisin tasaiseksi massaksi, Nostele täyte vuokaan, ensin reunoille niin ettei keksinmuruja pääse täytteeseen. Tasoita pinta ja laita uuniin. Paista 75-90 minuuttia, kunnes reunoihin tulee hiukan väriä ja täyte on vielä hyllyvää mutta se asettuu jäähtyessään.<br />
Anna juustokakun jäähtyä 3 tuntia huoneenlämmössä ja nosta sitten jääkaappiin. Anna levätä ainakin yön yli.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-Q60aNH3AHWU/VnbN8kj9thI/AAAAAAAAAsI/4KmEvz7raiM/s1600/IMG_20150822_151801.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-Q60aNH3AHWU/VnbN8kj9thI/AAAAAAAAAsI/4KmEvz7raiM/s320/IMG_20150822_151801.jpg" width="241" /></a></div>
<br />
<br />
Muissa uutisissa; joulu lähestyy, lahjoista suurin osa on maailmalla, huomenna on leivontapäivä ja tulossa onkin superherkkua, joulusuunnitelmat ovat edelleen vähän levällään ja suklaa on hyvää. Tobleronea tarttui laivalta mukaan, ja oioi!<br />
<br />
-Hulda<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-66398419347447955222015-12-10T02:24:00.000+02:002016-04-29T00:19:41.878+03:00Paistia, salaattia, sipulia - kesähäiden kekkeriherkuistaNoniin, paluu ruotuun. Tässä oli jonkin verran ohjelmaa ja onhan sitä edelleen, mutta en halua jättää näitä juttuja kirjoittamatta koska tätäkin reseptiä on minulta pyydetty. Nämä ohjeet ovat myös hyvin ajankohtaisia juhlapyhien aikaan, näistä voi kukin napata mieluisat omaan pitopöytäänsä kun ystäviä tulee kylään.<br />
<br />
Kesällä pääsin ihaniin elokuisiin häihin vieraan ja kyökkikomentooran roolissa. Ruokalistalla oli seuraavia herkkusia:<br />
- Kylmää pippurista punaviinipaistia<br />
- Punaviinimarinoitua punasipulia<br />
- Vuohenjuusto-punajuurisalaattia<br />
- Mozzarellapastasalaattia<br />
- Kevätkeikaussalaattia<br />
- Rucolaperunasalaattia<br />
<br />
Lisäksi juhlan kruunasi mango-sitruunatäytekakku. Siinä oli mangomoussea, sitruunasiirapilla kostutettu vaalea kakkupohja, sitruunacurdia ja sitruunatuorejuustokuorrute vaahtokarkkimassan alla. Oli todella ihanaa, ja kesäisen raikasta. Kakku kirvoitti eksoottisemmista maisemista kotoisin olevasta häävieraasta ihastuneita kiljahduksia. Kyl miä iteki vähän ihtiäni olalle taputtelin, kaikki upposi sujuvasti vieraitten ja isäntäväen kupuihin.<br />
<br />
Näissä juhlissa käytännössä kaikki tehtiin edeltävänä iltana ja juhlapäivänä vain kasailtiin ruuat tarjolle. Säästi mukavasti hermoja ja aikaa. Suosittelen lämpimästi, sillä bileiden tunnelma on huomattavasti mukavampi kun emäntä ei ole kireänä ja ahdistuneena keittiössä koko aikaa...<br />
<br />
Kylmä paisti on kesällä näppärää tarjottavaa. Ohuiksi siivuiksi leikattuna ja marinoituna se säilyy paremmin ja on helppo asetella näyttävästi vadille.<br />
Naudan paahto- tai sisäpaisti kypsyy hitaasti matalassa lämmössä todella mureaksi ja mehukkaaksi, kun sille antaa mahdollisuuden. Näissä bileissä oli paljon vieraita, joten tein 2 paistia joista toinen oli 2,5-kiloinen ja toinen nelikiloinen. Paisti tykkää, kun sen tuuppaa 200-asteiseen uuniin ja saman tien laskee lämmön 100 asteeseen. Tunti per kilo kypsentelyä ja sen jälkeen noin tunti lepuuttelua peiteltynä ennen kuin veitsellä on asiaa hommiin. Tällöin nesteet eivät karkaa paistin sisältä, ja leikkaaminen käy siistimmin.<br />
<br />
Leikatun paistin marinoiminen pidentää sen säilyvyyttä ja parantaa makua. Kylmä paisti on myös parempi ja helpompi tarjottava varsinkin kesähelteellä ja silloin, kun vieraita on paljon, ruokailu kestää pitkään ja käytössä ei ole lämpöhaudetta. Määrä on vähän suhteellinen; joistain paisteista irtoaa enemmän nestettä kuin toisista, ja jotkut ihmiset yksinkertaisesti syövät enemmän ja toiset vähemmän. Ohjenuorana voidaan kuitenkin pitää 150-200 g raakaa naudan sisä- tai paahtopaistia/ruokailija. Kannattaa tehdä vähän enemmän kuin vähemmän - tämä maistuu juhlien jälkeen keskiyön voileivällä!<br />
<br />
Paistin kanssa punaviinimarinoitu punasipuli on enemmän kuin kotonaan; se on helppo tehdä ja se tuo väriä ja runsaasti makua lautaselle. Se myös näyttää upealta kauniissa kristallikulhossa. Jos voit koristella ruualla, tee se. Mikään ei ole parempaa kuin kaunis ruoka jonka voi syödä aikansa ihasteltuaan.<br />
<br />
Salaatit ovat vanhoja suosikkeja - rucolaperunasalaatti on juuri sitä miltä se kuulostaakin; keitettyä pottulaa, sipulia, isoja kapriksia tai maustekurkkua ja rucolaa. Kastikkeen virkaa toimittaa sitruuna-hunaja-dijonsinappikastike. Perunat ja sipuli marinoidaan yön yli kastikkeessa ja kaprikset/kurkut lisätään sekaan. Lopuksi, vadille asetellessa, lisätään pariin väliin rucolaa ja päälle myös. Naminami.<br />
<br />
Punajuuri-vuohenjuustosalaatti on ammatti-instituutin ajoilta tuttu, ohjaajani Stinan resepti jota olen mukaillut. Yrttien ja voin kanssa paahdettu punajuuri ja vuohenjuustolohkot kipataan salaattipohjan päälle, tadaa! Valmis.<br />
<br />
Kevätkeikaus taas on oma kehitelmäni erääseen entisen työnantajani tapahtumaan. Piti saada tietyt uutuusraaka-aineet esille, joten väsäsin vähäkalorisen tekeleen; paistettua pekonia, parmesaania, mitä näitä nyt on. Ai niin ja yrttirutonkeja tietysti. Ruokaisaa, upean värikästä, herkullista.<br />
<br />
Mutta! Aletaankos me pikku hiljaa tekemään eikä vaan lätistä tässä nyt?<br />
<br />
<b>Punaviinimarinoitu paisti</b><br />
10:lle<b> </b><br />
<br />
2,5 kg kalvottomaksi siistittyä naudan sisä- tai paahtopaistia<br />
2 rkl rouhittua mustapippuria<br />
2 tl kuivattuja yrttejä; salviaa, timjamia, rosmariinia<br />
1 tl öljyä tai sulatettua voita<br />
<br />
marinadi:<br />
paistinliemi<br />
3 dl punaviiniä<br />
4 rkl punaviinietikkaa<br />
1 rkl sokeria <br />
suolaa<br />
jauhettua mustapippuria<br />
<br />
2 punasipulia<br />
<br />
Ota paisti huoneenlämpöön temperoitumaan noin 3 tuntia ennen paistamista. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Hiero rasva ja mausteet paistin pintaan, lykkää uunivuokaan joka on sen kokoinen että paistin ja vuuan reunojen väliin jää pari senttiä tilaa.<br />
Laita paisti kuumaan uuniin ja laske lämpötilaa 100 asteeseen. Anna kypsyä tunti per kilo. Anna valmiin paistin levätä ensin kymmenisen minuuttia vuuassa ja nosta se sitten vadille jäähtymään ja peitä foliolla.<br />
Paisti on edelleen punertavaa sisältä, mutta se muuttaa väriään marinoinnin aikana, sillä etikka ja viini kypsyttävät sen. <br />
<br />
Valuta vuuasta paistinliemi kattilaan. Lisää muut aineet, keitä reippaasti ja kuori vaahto pinnalta kunnes sitä ei enää nouse. Redusoi noin kolmanneksella ja siirrä jäähtymään pois levyltä. Suikaloi punasipuli ja laita se liemeen. Sipuli kypsyy kevyesti.<br />
<br />
Leikkaa jäähtynyt paisti terävällä veitsellä pari milliä paksuiksi siivuiksi. Jos paisti on kovin leveänmallinen, voit ensin halkaista sen pituussuunnassa. Lado kolmannes viipaleista kannelliseen rasiaan, nostele päälle jonkin verran sipulia marinointiliemen joukosta. Tee loput kerrokset samalla tavalla, ja kaada lopuksi päälle kaikki madinadi. Peitä tiiviisti ensin kelmulla (huom! EI foliolla sillä suola ja etikka syövyttävät alumiinia) ja sitten lautasella tai kannella.<br />
Anna paistin maustua vähintään 6-8 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään. Käännä kerran, käsittele lihaa varovasti sillä se on todella mureaa!<br />
Lado tarjolle laakealle vadille, hylkää enimmät sipulit ja korvaa ne ripsottelemalla pinnalle marinoitua sipulia joka on paljon nätimpää kuin yönsä paistin kanssa viettäneet sipulisuikaleet. Voit myös lisätä herneenversoja, rosmariininoksia tai muuta vihreää yrttiä antamaan värikontrastia.<br />
<br />
<br />
<b>Punaviinimarinoitu sipuli</b><br />
10:lle<br />
<b> </b><br />
n. 700 g punasipulia<br />
1 dl punaviinietikkaa<br />
3 dl punaviiniä<br />
5 rkl sokeria<br />
1 tl suolaa<br />
1 tl jauhettua mustapippuria<br />
2 rkl sitruunanmehua<br />
1 rkl oliiviöljyä <br />
<br />
Kuori ja suikaloi sipulit. Laita muut aineet kattilaan lukuunottamatta öljyä ja sitruunanmehua ja keitä reippaasti, kunnes liemi on redusoitunut noin kolmanneksella. Anna jäähtyä hetki, lisää loput ainekset ja kaada sipulisuikaleitten päälle kannelliseen astiaan. Anna maustua yön yli.<br />
<br />
<br />
<b>Punajuuri-vuohenjuustosalaatti</b><br />
10:lle<br />
<br />
250 g salaattia, kevyt- ja ohutlehtistä<br />
200 g jäävuorisalaattia<br />
500 g kypsytettyä vuohenjuustoa<br />
500 g punajuuria<br />
1 tl rosmariinia<br />
1 tl fenkolinsiemeniä<br />
1 rkl voita<br />
1 rkl öljyä<br />
½ tl suolaa<br />
½ tl rouhittua mustapippuria<br />
<br />
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Huuhdo punajuuret ja tarkista ettei pintaan ole tarttunut multaa, hiekkaa tai kiviä. Poista kummastakin päästä "viikset" sun muut mitä et halua vieraillesi tarjoilla.<br />
Lohko juuret 4-6 osaan juurien koosta riippuen. Laita lohkot uunivuokaan, nakkaa mausteet ja rasvat päälle ja pyörittele hiukan. Kypsennä uunissa puolisen tuntia, käännä kerran tai pari. Juuret saavat olla kypsiä mutta eivät muhjuisia. Anna jäähtyä täysin.<br />
Silppua salaatit ja sekoita ne vadilla. Leikkaa vuohenjuusto sentin kiekoiksi ja kiekot 2-4 osaan juuston halkaisijasta riippuen. Laita salaattipedille ensin juusto ja sen päälle punajuuret.<br />
<br />
<br />
<b>Rucola-perunasalaatti</b><br />
10:lle<br />
<br />
1 kg kiinteää tai yleisperunaa<br />
1 sipuli<br />
2 pienehköä maustekurkkua tai 1 dl jättikapriksia varsineen<br />
100 g rucolaa<br />
1 dl sitruunanmehua<br />
3 rkl juoksevaa hunajaa<br />
2 rkl dijon-sinappia<br />
1 rkl rouhittua mustapippuria<br />
3 rkl öljyä<br />
<br />
Keitä perunat kypsiksi, anna jäähtyä täysin. Leikkaa kuutioiksi tai ronskeiksi siivuiksi. Hakkaa sipuli hienoksi. Laita peruna ja sipuli kulhoon. Sekoita sitruunanmehu, öljy, hunaja, sinappi ja pippuri tasaiseksi kastikkeeksi ja kaada pottujen ja sipulin päälle, peitä kannella ja anna maustua seuraavaan päivään.<br />
Tarjolle laitettaessa lisää pottuihin kuutioitu maustekurkku tai kaprikset ja nostele puolet seoksesta tarjoiluastiaan. Lisää päälle puolet rucolasta, sitten loput perunaseoksesta ja pinnalle loput rucolat.<br />
<br />
<br />
<b>Kevätkeikaus </b><br />
10:lle<br />
<br />
200 g jäävuorisalaattia<br />
200 g ohutlehtistä, värikästä salaattia<br />
500 g pekonia<br />
300 g miniluumutomaatteja<br />
150 g parmesanlastuja<br />
<br />
krutongit: <br />
1 paistovalmis patonki<br />
4 rkl oliiviöljyä<br />
valkosipulinkynsi<br />
kourallinen tuoretta persiljaa<br />
½ tl suolaa<br />
<br />
Peitä 2 tarjotinta, leikkuulautaa tai muuta alustaa talouspaperilla. Kuumenna uuni 225-asteiseksi.<br />
Paista pekoni huolellisesti rapeaksi uunissa pellille levitettynä,
käännä paiston puolivälissä. Anna jäähtyä tarjottimella talouspaperin päällä.<br />
Viipaloi patonki viistosti reilu puoli senttiä paksuiksi siivuiksi. Hakkaa persilja hienoksi ja sekoita suolan kanssa öljyyn. Lado leipäsiivut uunipellille ja tupsuttele niille molemmin puolin persiljaöljyä. Laita uuniin ja paista kunnes leipäpalat ovat reilusti rapeita ja tumman kullanruskeita. Käännä siivut ja anna taas ottaa väriä. Tupsuttele lisää öljyä jos tuntuu tarpeelliselta. Kun krutongit ovat valmiit, ota ne pois uunista ja anna niiden jäähtyä käsiteltäviksi, hieraise kaikkiin hiukan valkosipulinkynttä ja anna jäähtyä kokonaan talouspaperin päällä.<br />
<br />
Lado silputut salaatit sekaisin vadille. Päälle sopivaksi katsomassasi järjestyksessä muut ainekset; oma suosikkini on puolitetut tomaatit, parmesanlastut, pekoni ja viimeiseksi krutongit. Näin leipä ei vety tomaattien mehusta ja pekonien kaunis väri näkyy selvästi.<br />
<br />
<br />
<b>Mozzarellapastasalaatti</b><br />
10:lle<br />
<b> </b><br />
300 g pastaa, mielellään fusillia tai muuta kierremakaronia<br />
300 g mozzarellaa, mielellään kirsikka-tai helmimozzarellaa mutta isotkin palloset käy<br />
1 prk pestoa, mielellään Pirkkaa<br />
1 prk aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita<br />
100 g kivettömiä oliiveja, mielellään kalamataa tai vihreitä jättejä<br />
200 g miniluumutomaatteja<br />
<br />
vettä<br />
suolaa<br />
<br />
Keitä pasta napakan kypsäksi suolalla ja aurinkokuivattujen tomaattien öljyllä maustetussa vedessä. Valuta, huuhdo kylmällä vedellä kunnes pasta on jäähtynyt. Valuta aurinkotomaatit ja oliivit, valuta sekä tarvittaessa paloittele mozzarella. Jos oliivit ovat valtavan suuria, voit puolittaa ne. Sekoita kaikki ainekset luumutomaatteja lukuunottamatta hyvin sekaisin. Anna maustua muutama tunti, lisää puolitetut miniluumutomaatit juuri ennen tarjoilua.<br />
<br />
<br />
Muissa uutisissa: joulu on entistä lähempänä, Prosenttikakku on (viimein!) tekeytymässä, lahjat pitäisi vielä saada kiepautettua pakettiin ja erään ihanan ipanan perheellekin laittaa joululaatikkoa liikkeelle. Jouluna sitten olen, rötvään, homehdun soffanpohjalla, möllötän ja rellotan. Juuri tässä järjestyksessä. Koska mä voin.<br />
<br />
- Hulta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-5315919605766572572015-12-08T21:20:00.000+02:002016-04-29T00:31:40.451+03:00Haaste Sannalta - joulun kirjaimistaSain kirjainhaasteen <a href="http://sinistajouluksi.blogspot.fi/" target="_blank">Sinistä Jouluksi</a>-blogin Sannalta. Vaikka tämä ei nyt varsin joulublogi olekaan, niin jouluhulluja olemme molemmat ja meno sen mukaista ympäri vuoden...<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Jouluaakkoset-haaste</div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<span style="background-color: white; font-family: "trebuchet ms" , "trebuchet" , "verdana" , sans-serif; font-size: x-small; line-height: 30.8px;"><span style="font-family: inherit;"><b>1.Haasta 5 joulublogia</b></span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="background-color: white; font-family: "trebuchet ms" , "trebuchet" , "verdana" , sans-serif; font-size: x-small; line-height: 30.8px;"><span style="font-family: inherit;"><b>2. Kirjoita jokaisen aakkosen kohdalle jokin jouluinen sana/asia</b></span></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="background-color: white; font-family: "trebuchet ms" , "trebuchet" , "verdana" , sans-serif; font-size: x-small; line-height: 30.8px;"><span style="font-family: inherit;"><b>3. Q,W,X,Y,Z,Å,Ä eivät ole pakollisia </b></span></span></div>
<br />
<br />
Tästä se sit lähtee.<br />
<br />
A - Aloitus. Viimeistään syyskuun alussa joulukausi julistetaan avatuksi. Ainakin miun ja Sannan kerhossa.<br />
B - Brunbergin tryffelit. Näitä on oltava, että joulu tulee.<br />
C - Candy canes, piparminttukepit. Lumiukkosopan oleellinen raaka-aine ja koriste. Naminami.<br />
D - Disney ja Samu Sirkan Joulutervehdys. Toinen niistä telkkariohjelmista joita ilman joulu ei tule.<br />
E - Erilaiset joulut. Monenlaisia jouluja olen päässyt viettämään, ja melkeinpä jokainen niistä on ollut omalla tavallaan ihana. <br />
F - Fenkoli. Joulukinkun keitinliemen ehdoton mauste.<br />
G - Glögi! Mielellään haaleana ja vaaleana, mantelin kera. Kuuma ja tumma glögi polttaa kurkun.<br />
H - Homejuusto. Mielellään sitä karseimmanhajuista stiltonia. Parhaimmillaan piparin ja omenasiivun kanssa jouluyönä.<br />
I - Itsenäisyyspäivä. Oleellinen osa joulunaikaa. Ylpeydenaihe ja hyvä muistutus siitä, että asiat voisivat olla paljon, paljon, PALJON huonommin ilman menneiden polvien uhrauksia ja urheutta.<br />
J - Joulukirja. Ehdoton ystävä tällaiselle lahopäälle. Kirjan kätköihin kirjoitellaan lahjat, ruuat, suunnitelmat ja reseptit.<br />
K - Kinkku. Lihansyntiaikojeni ehdoton ykkössuosikki joulupöydässä. Punasuolattuna, mehevänä ja miedon sinapin kera.<br />
L - Lahjat. Näiden miettiminen alkaa viimeistään heti juhannuksen jälkeen.<br />
M - Mausteet. Kardemumma, neilikka, kaneli, inkivääri, muskotti, sahrami...joulu tuoksuu ja maistuu vahvasti näiltä.<br />
N - Napapiirin Pikajuna, ihana jouluelokuva. Saa joka kerta itkemään.<br />
O - Omenahyvejäätelö. Uskomattoman hyvää ja jouluista.<br />
P - Piparit. Ruskeita siirappipipareita täytyy olla; paljon, ohuita ja rapeita.<br />
R - Rakkaus. Joulun tärkein sanoma, jonka soisin olevan muutenkin maailman kantava arvo ja voima.<br />
S - Sinappi. Itsetehtyä, makeaa, usein omenalla ja viskillä maustettua.<br />
T - Tontut. Näitä on olemassa, aivan varmasti!<br />
U - Usko. Uskon enkeleihin, joulupukkiin ja ihmisten hyvyyteen. Tosin viimeisestä olen joskus hiukan epävarma uutisia luettuani.<br />
V - Värit. Jouluun kuuluu ehdottomasti punainen, valkoinen ja vihreä. Pienissä määrin myös sininen.<br />
Å - Åbo. Joulurauhanjulistuksen koti, mutta itse käymme katsomassa joulurauhanjulistuksen Naantalin Vanhalla torilla.<br />
Ä - Äitee. Joulunviettopaikkana tänä vuonna maaman talo, omat kotikulmat, Naantali <3<br />
Ö - Överit. Näitä tulee yleensä vedettyä parit, sekä jouluruuan että suklaan kanssa.<br />
<br />
Haasteeseen kuuluu laittaa haaste myös eteenpäin kolmelle joulubloggarille. Minä tuhma, laitan haasteen vain <a href="http://not-the-life-i-ordered.blogspot.fi/" target="_blank">Vuoden Siivoojalle</a>, joka varmasti saa aikaan mielenkiintoisemmat aakkoset kuin minä edes kolmen tuplaviskin jälkeen!<br />
<br />
- HuldaHuldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-395265012927756359.post-52734859240321804852015-11-28T02:04:00.000+02:002015-11-28T02:04:05.840+02:00Soda pop, osa III - teeleivästäNonni. Tässä on taas viikot hurahdelleet hirmuista tahtia, ja eka adventtikin ryykää ylle kuin kolli kissanminttupenkkiin. Töitten puolesta on ollut rauhallista, vähän liiankin kanssa, eli keikkahommat kutsuu taas. Ei se huono ole, on ihan kiva saada taas vähän muistutusta siitä minkä olen taakseni jättänyt. Tervetuloa niskakivut ja päänsäryt, kaupan kassa kutsuu! Tervetuloa selkäkrampit, palvelutiski here I come! :P<br />
<br />
Joululahjoja on tullut hankittua ja paketointikin on jo aloitettu, enää pari lahjaa ja sit on hommat valmiit. Kiireinen alkusyksy vähän viivästytti hommia, mutta onneks on tuota vapaa-aikaa ihan riittävästi...joululaatikotkin tuli rykäistyä äiteen luona pakkaseen viime viikonloppuna. Hommat etenee. Vielä kun sen juuttaan hetelmäkakun saisin aikaan! Sunnuntaina täällä leivotaan, vaikka järki lähtis.<br />
<br />
Joulunaikaan kuuluu tuoreiden leivonnaisten tuoksu. Viikonloppuna tuli tehtyä muutakin kuin vain laatikoita - tempaisin kasaan ison satsin joulutorttuja. Käytin luumu- ja omena-kanelimarmelaateja ja vaniljakreemiä. Ja tietysti oikeaa voitaikinaa eikä mittän margariini-imitaatiota. Vaniljakreemi taittaa kivasti luumuhillon tymäkkää makua ja rakennetta pehmeämmäksi, ja omenan kanssahan se toimii kuin junan vessa. (Toim. huom. Uusien junien sähkökäyttöiset vessat eivät aina toimi, mutta viittaan tässä siihen wanhan, sinisen junan pönttöön jonka toimivuus oli käytännössä 100%)<br />
Myös Pätkistä piti kokeilla, ja vaniljakreemillä ja Pätkiksellä täytetyt makeat pasteijat on hhhyväää! Melkein liian hyvää. Vähän piti taiteilla, että täytteet asettuivat taikinan sisään ja myös pysyivät siellä paiston ajan, mutta lopputulos oli uskomattoman herkkuisa.<br />
<br />
Mutta. Koska jouluna on myös paljon kaikkea touhua ja odottamattomia vieraita, vierailuja ja muita kokoontumisia piisaa, ajattelin kertoa teille uusimmasta herkkuleipäkeksinnöstäni.<br />
Taannoin testailin soodaleipää, jonka nesteenä käytin teetä. Siis kirjaimellisesti teeleipää. En ole koskaan ymmärtänyt miksi suomalaiset kutsuvat soodataikinarieskoja teeleiviksi, niissä ei ole teetä eikä niitä usein teen kanssa syödä. Että sitä myötä teeleipää. Britit käyttävät samaa nimitystä leivästä joka on kirjaimellisesti teehen leivottu. Siispä piruuttani päätin kokeilla, onnistuuko soodaleipä myös teestä.<br />
Onnistuu.<br />
<br />
Teeksi valitsin Jouluteen, jossa on kardemummaa, kanelia ja neilikkaa. Tietysti kukin itse päättää mitä teetä käyttää. Kaikki toimii, kunhan on mustaa ja mielellään maustettua. Jos ei löydy maustettua teetä, voit aina liottaa teessä mausteita.<br />
<br />
Hedelmiä tykkään lisätä varsinkin soodaleipään, koska se tuo paljon lisämakua ja väriä peliin. Tällä kertaa käytin sokeroitua inkivääriä ja korintteja. Liottelin hedelmiä teessä hetken, pehmenivät ja kostuivat mukavasti ja antoivat makua teehen.<br />
Pähkinöitäkin voipi käytellä, ei ole yhtään haittaa niistä. Ne tuovat enemmän makua ja täyteläisyyttä, jopa juhlavuutta leipään. <br />
<br />
Jauhojen suhteen ei ole taaskaan niin tarkkaa, tällä kertaa käytin hiivaleipäjauhoja mutta suosittelen sekoittelemaan esim. ruista ja vaikka ohraa mukaan. The more, the merrier, kuten piktiystävämme tapaavat sanoa. <br />
<br />
Jotta sitte jaarittelut ois jaariteltu, alettaaskos leipoa?<br />
Tarvitset:<br />
<br />
pitkulaisen leipävuuan<br />
<br />
3 dl kiehuvaa vettä<br />
2 rkl teetä<br />
<br />
8-10 dl jauhoja<br />
n. 1,5 dl kuivattuja hedelmiä<br />
(1 dl karkeasti silputtua pähkinää)<br />
3 rkl sokeria, mielellään vaniljasokeria<br />
1 tl suolaa<br />
2 kananmunaa<br />
60 g voita<br />
2 rkl soodaa<br />
<br />
Lämmitä uuni 175 asteeseen.<br />
Laita tee hautumaan veteen ja jätä noin viideksi minuutiksi. Siivilöi astiaan. Pilko hedelmät ja sulata voi. Laita halutessasi hedelmät teen joukkoon ensin likoamaan muutaman minuutin ajaksi. Sekoita 8 dl jauhoja ja kaikki muut aineet keskenään nopeasti taikinaksi, kumoa reilusti jauhotetulle pöydälle ja vaivaa rauhallisesti vajaan minuutin verran, kunnes taikina pysyy kasassa. Älä vaivaa liikaa, ettei leivästä tule kovaa. Laita taikina vuokaan, lykkää uuniin ja anna kypsyä 45-65 minuuttia. Kun kuori on rapea ja sisältä tulee koputettaessa melko ontonlainen soundi, leipä on kypsää.<br />
Anna jäähtyä vartin verran ja kumoa ritilälle jäähtymään. Nauti voin tai hillon kaverina.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-ZSzuI-lQ0eY/VljqbcTcCFI/AAAAAAAAAqs/hKH993Q74sk/s1600/P8270102.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="http://4.bp.blogspot.com/-ZSzuI-lQ0eY/VljqbcTcCFI/AAAAAAAAAqs/hKH993Q74sk/s320/P8270102.JPG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Muissa uutisissa: linnuilla on lisäravinnekuurista johtuen täysi kevätmeininki päällä, olen taas huomannut höyrähtäneeni entistä enemmän jouluun ja Facebookin Sydämeeni Joulun Teen-ryhmä on ihana! Olen jumittanut ryhmän sivulla ja ihastellut ihmisten jouluisia koteja, leivonnaisia ja askartelun tuloksia viikkokaupalla. Jos et ole jo jäsen, liity heti! Be there or be Grinch!<br />
<br />
Lupsakkaa viikonloppua kaikillen!<br />
<br />
<3 Hulta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Huldahttp://www.blogger.com/profile/00903116350137307110noreply@blogger.com5