tiistai 28. tammikuuta 2014

Soda pop - rakkaudesta jokapäiväiseen leipään

Nonni, takaisin ruotuun! On ollu pikkusen puuhaa tässä, ja sen takia blogikin on jäänyt oman onnensa nojaan. Yritän tästedes kirjoitella useammin ja lyhyemmin, jos vaikka aika riittäis paremmin niin.

Syy, miksi innostuin juuri tänään tekemään postauksen, tuli parikymmentä minuuttia sitten uunista. Leikkuulaudallani lepää vastakorkattu karpalo-appelsiini-soodaleipä. Vatsani sietää hiivaa kovin huonosti ja vehnää vielä huonommin, joten päätin testata irlantilaista soodaleipää. Kovasti ovat puhuneet sen olevan hyvää, helppoa ja nopeaa. Tulos osoittautui maineensa veroiseksi - alle 10 minuutin työn ja tunnin paiston tuloksena oli maukas, pehmeä ja terveellinen leipä!
Perusohjeita on monenlaisia, tässä yksi:
(itse tein useammasta ohjeesta yhdistellen vähän erilaisen version)

1 litra jauhoja (minä käytin 6 dl kauraisia sämpyläjauhoja, 2 dl hienoa ruisjauhoa, desin sekä ohrajauhoa että neljän viljan hiutaleita)
½ litraa piimää (korvasin desin piimää samalla määrällä appelsiinimehua)
2 rkl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 rkl sokeria
80-100 g voita (minä käytin ruokalusikallisen voita, saman verran Rainbown sitruunarypsiöljyä ja loput omegaseosööljyä)
1 kananmuna (jonka ansiokkaasti unohdin pois taikinasta, mutta toimii näinkin)
Voiteluun kananmunaa tai voita ja piimää 50-50

Sekoittelin kuivat aineet, lisäsin piimän, appelsiinimehun ja rasvan ja sekoitin kauhalla minuutin verran kunnes taikina oli jonkun verran leipätaikinan näköistä. Kippasin koko ihanuuden pyöreään silikonivuokaan (koska limppuvuoka on kellarissa) ja taputtelin nätiksi vedellä kostutetuin käsin. 170-asteisessa uunissa paistelin reilun tunnin, aika voi vaihdella leivän muodon ja uunin mukaan 45-75 minuutin välillä. Kun leivän päälle koputtaessa kuuluu se tuttu ontto ääni, tuotos on valmis.

Jos jotain parannettavaa etsii niin sokerin voisi korvata hunajalla, lisäksi voi käyttää siemeniä, kuivattuja hedelmiä tai marjoja, pähkinöitä, leseitä, sitruksenkuorta...minä laitoin desin kuivattuja karpaloita, 1 appelsiinin kuoren ja puolikkaan sitruunan kuoren. Olis pitänyt käyttää 2 appelsiinin kuoret niin tulos olis ollut vieläkin parempi!

Leivän rakenne on pehmeä ja hiukan mureneva, koska taikinaa ei vaivata. Minua tämä ei haitannut, päinvastoin. Vois kuvitella, että myös pikkulapset ja mummelit tykkää kun on helppoa pureksittavaa. Ihan normaali aikuinenkin tykkää hyvästä leivästä, jota tehdäkseen ei tarvitse vaivata ja vääntää kymmeniä minuutteja tai - kuten minä yleensä - rääkätä yleiskonetta henkihieveriin taikinaa tehdessä. Ja ei taaskaan pidä sotkea monimutkaista ja aikaavievää keskenään, sillä tämä käntty kylläkin viihtyy uunissa moninkertaisesti pitempään kuin hiivaleivät mutta tekeminen on niin yksinkertaista että lapsikin siitä selviää. Pitää vain muistaa että piimää, jogurttia tai muuta hapanmaitotuotetta taikinassa on oltava, että sooda toimii ja kohottaa leivän. Saatan testata samanlaista tekelettä leivinjauheen ja ei-happaman nesteen kanssa, tiedottelen miten nämä kokeilut onnistuvat.

Herkkuisia talvi-iltoja!

Hulta

PS. En taaskaan osannut kirjoittaa lyhyesti, vaikka alkuun kovasti uhosin. Ehkä jonain päivänä olen parempi ihminen ja opin ilmaisemaan itseäni ytimekkäämmin... :D