tiistai 21. heinäkuuta 2015

Ei mitään muttia ku vermuttia - nautiskelusta ja perinneherkuista

Tuli käväistyä maaman luona, ja koska oli hyvä syy herkutella niin niinpä myö tehtiin. Eilen illalla nautiskeltiin Naantalin rannan terasseilla parit kylmät ja auringonpaistekin oli pitkästä aikaa ihan kivaa vaihtelua Tampereen sataa-paistaa-sataa-ei sada-sataa-ruletille.

 Sauli on kotona mutta lippu tipahti salosta juuri ennen kuvan ottamista.

Martini Bianco maistui pitkästä aikaa niin hyvälle - valkoisen makean vermutin ihana rosmariininen aromi sopii loistavasti kesäisiin päiviin ja iltoihin! Opin sitä juomaan 2002 Ruotsissa sukuloidessani, siellä pruukattiin ottaa pikku hömpsyt ennen ruokaa. Ja kyllä toimii edelleen, pitää vissiin hommata kotiin pikkuinen puteli jos vaikka toisenkin kerran tänä vuonna tulee ryypiskeltyä. Ruuanlaittoon käytän mieluummin extrakuivaa vermuttia, tämä makea on tosiaan vain juomiseen soveltuvaa miun mielestä.

 Kaunein auringonlasku löytyy Uuden Killan terassilta. Lasissa kesäsuosikkiani Martini Biancoa.

Koska ei ollut mitään syytä katkaista hyvin alkanutta putkea, niin tänäänkin herkuteltiin. Päivän ruokalistalla oli lehtikaalipastaa ja uunijuustoa.

Lehtikaalipasta syntyy 10 minuutissa ja uunijuusto reilussa puolessa tunnissa. Kannattaa siis aloittaa uunijuustosta ja kun se on valmista, raapaista pääruoka kasaan.

Miten moni tunnustaa maistaneensa uunijuustoa viimeisen 10 vuoden aikana? Ja miten moni oli jo ehtinyt unohtaa tämän herkullisen ja helpon jälkiruuan kokonaan? Itselläkin on aikaa, ei nyt ihan vuosikymmentä, siitä kun viimeksi herkuttelin kotitekoisella uunijuustolla. Lapsuudessa sitä tuli mutustettua vähän väliä, kun kesäpaikan naapuri sattui olemaan lehmätilallinen ja sieltä tuli ainakin kerran kesässä ternimaitoa josta sitten isoäiti taikoi juustoa. 

Äitee katsoi uunijuuston ohjeen vanhasta keittokirjasta, mutta itse asiassa maitojauhepaketissakin on oikein pätevä ohje. 
Tätä ohjetta noudattaen onnistut aina, ja ohjetta voi myös tuunata; "taikinaan" voi lisätä vaikka vaniljaa tai sitruunankuorta, tai kypsennyksen puolivälissä voit ripsutella pintaan vaikka vaniljasokeria tai kanelia ja sokeria kuten äitimuori tänään teki. Syötiin sitte omppuhillon kanssa se juusto. 

Valion uunijuusto-ohje on lyhykäisyydessään tällainen: 
7 dl vettä
4 dl rasvatonta maitojauhetta
2 munaa
½ tl suolaa
voita

Aloita lämmittämällä uuni 175 asteeseen ja voitelemalla 1,5 litran uunivuoka. Sekoita keskenään vesi ja maitojauhe ja vatkaa munat suolan kanssa tasaiseksi. Yhdistä seokset ja vispaa tasaiseksi, kaada uunivuokaan. Laita vuoka uunin keskitasolle ja kypsennä 35-40 minuuttia. Anna jäähtyä puhtaalla leivinliinalla peitettynä.

Ja sitte se pasta! Tässäkin ohjeessa toistuu se miun lempisetti/peruskombo joka löytyy oikeastaan kaikista ruuista mitä tulee kokattua; sipuli, herkkusieni, kesäkurpitsa. Lisänä parsakaalia ja lehtikaalia, itse asiassa joku tarkkasilmäinen saattaa tunnistaakin tästä lehtikaalisalattiohjeen sisällön. Tämä on käytännössä samaa tavaraa, mutta - koska keveys on valttia kesäruuissa - siihen on lisätty suppilovahveroita, kermaa ja juustoa.

Siispä hommiin, 3 henkeä ruokit näin helposti:

3 hengen annos kuivapastaa/ 1 rasia tuorepastaa
vettä, suolaa

2-3 isoa herkkusientä
n. 100 g kesäkurpitsaa
1 keskikokoinen sipuli
5-6 parsakaalinnuppua (kourallinen)
3-4 rkl kuivattuja suppilovahveroita tai mustia torvisieniä
n. 150 g lehtikaalia ruodittuna
2 dl kuohukermaa
1 rkl voita
oliiviöljyä, mielellään valkosipulilla maustettua
suolaa, pippuria

raastettua parmesaania, pecorinoa tai grana padanoa

Laita vesi kuumenemaan. Pilko kasvikset; sipuli, sienet ja kurpitsa ohuenpuoleisiksi siivuiksi ja parsakaalinnuput pystysuunnassa 4-5 osaan. Kuumenna iso paistinpannu tai kattila, laita voi ja öljy lämpiämään 5/6-teholle ja lisää sienet ja kurpitsa. Jos käytät kuivapastaa, laita se tässä kohtaa kiehumaan.
Lisää kasviksiin ½ tl suolaa ja anna vihannesten ruskistua kevyesti samalla kun ne hikoilevat. Kun sienissä on mukavasti väriä, lisää muut kasvikset ja pyörittele rauhallisesti kunnes parsakaalin kannat ovat napakan kypsiä. Jos käytät tuorepastaa, laita se tässä kohtaa kiehumaan.
Lykkää lehtikaali pannulle ja nostelepyöritteleveivaa kunnes kaalin lehdet ovat nuupahtaneet. Lisää ½ tl mustapippurirouhetta, kerma ja pari ruokalusikallista juustoraastetta. Sekoita ja anna liemen kiehahtaa kasaan. Valuta pasta, sekoita kasvishöystön kanssa ja kippaa tarjoiluastiaan. Ropsauta päälle vielä juustoraastetta ja tarjoile välittömästi.


"Tää ruoka menee päähän", kuten eräs herkuttelija totesi. Lehtikaalipasta on niin täynnä ravintoaineita ja terveellisyyttä, että sen tuntee kropassaan heti. Ja ei muuten jäänyt tälläkään kertaa yhtään ylimääräistä, uunijuustokin tuhottiin kolmeen pekkaan melkein kokonaan! Ahnetta porukkaahan ei siis olla, vaan sattui just sopivasti tulemaan tällä ohjeella... :D

Muissa uutisissa: työtä pukkaa urakalla, kesäjuhlat lähestyy ja elämä on ihan mallillaan. Vapaa-aika on vähissä mutta onneks kesä ja lomasesonki on kohta ohi - sen nimittäin kyllä tuntee nahoissaan kun tekee 50-tuntista työviikkoa toisensa perään. Ja syyskuussa lähdetään Murun kanssa taas länsinaapurin menoa ihmettelemään, joten on edes jotain mitä odottaa noin vapaa-ajankin puolesta. Ei huono, näillä mennään ja sit levätään kun siihen on aikaa.

Leppoisaa pikkulauantain aattoiltaa!
- Hulta




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti