sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kahden kerroksen väkeä - yökyöpelin paraatiherkuista

Heippan kaikki mussukkaiset!
Pahoittelen pitkittynyttä hiljaiseloani, joka johtui yksinkertaisesti siitä, että kiusaamisesta kertonut postaukseni oli niin raskas kirjoittaa. Tarvitsin pienen puuh-tauon. Korrektiahan olisi ollut teillekin kertoa asiasta, mutta koskapa sellaista olisin tajunnut harjoittaa..? No mutta, satulassa ollaan taas!

Sähkön hintaa nostavat. Tai siis siirtelystä veloittavat törkyhintoja jo nyt, mutta eipä sekään tietysti riitä. Voisin tässä kohtaa sanoa pari valittua sanaa niistä henkilöistä jotka pakolla realisoivat valtionyhtiöiden omaisuutta, mutta ennemmin kerron teille miten ruuanlaitossa pääsee vähemmillä kuluilla.
Yösähkö on halvempaa, vaikkakaan ei sekään enää halpaa. Koska pitkään haudutettavat ruuat vaativat joko leivinuunia tai sähkönkäyttöä, sähköstä riippuvaisen kannattaa tehdä ruokaa yöllä. Samalla lämmityksellä saat maksimihyödyn kun teet useampaa ruokaa kerralla.
Tätä kirjoitellessani nautin ajatuksesta, että uunissa kypsyy sekä punakaalia, rosmariinipunajuuria sekä myskikurpitsaa. Lämpöä uunissa on 150 astetta, ja uuni saa helliä onnekkaita noin 4-6 tunnin ajan. (Telkkarista tulee Bones-maraton ja se on aina pakko katsoa, siksi kukun taas kummalliseen aikaan)

Rakkauteni haudutettuun punakaaliin eli punakaalilaatikkoon on ruotsalaisen isoäitivainaan peruja, haudutettu kaali on hyvin ruotsalaista joulupöydän tarjottavaa ja todella herkullista. Perinteisesti siihen laitetaan siirappia, neilikkaa ja maustepippuria, mutta olen viritellyt klassikon oman makuni mukaiseksi lisäämällä punasipulia, fenkolia, muskottia ja kermaa. Näin joulusesongin ulkopuolella laitan kaaliin myös joko valkosipuliöljyä tai tuoretta valkosipulia. Ensi jouluksi testaan tuoreella inkiväärimehulla - jota saan hienoksiraastetusta inkivääristä puristamalla - kipakoitettua versiota!
Reseptin jouluiseen punakaalilaatikkoon löydät Joulukalenterista.

Nyt minulla on uunissa seuraavanlainen setti:

1,5 kg punakaalia, ohueksi suikaloituna
3 pientä punasipulia, ohueksi suikaloituna
1 valkosipuli ohuina siivuina
30 g voita
2 tl rypsiöljyä
1 tl vastarouhittua mustapippuria
1 tl puolikarkeaa suolaa
1 dl kuohukermaa
75 ml siirappia
1 tl fenkolinsiemeniä
½ tl muskottia
½ tl maustepippuria
½ tl rosmariinia




sekä




1 kg pestyjä, kuorellisia punajuuria puolitettuina
20 g voita
1 rkl valkosipuliöljyä
1 tl rosmariinia
½ tl  vastarouhittua mustapippuria
½ tl karkeaa suolaa










 ja vielä

1 keskikokoinen myskikurpitsa puolitettuna ja koverrettuna
2 tl valkosipuliöljyä
½ tl juustokuminajauhetta
½ tl korianterijauhetta
½ tl vastarouhittua mustapippuria
1 tl rosmariinia










 Käytän Ikean suurinta teräksistä Koncis-vuokaa , jonka paistiritilän saa käännettyä niin, että se nousee kolmisen senttiä pohjasta irti. Punakaali hautuu pohjalla, ja ritilän päällä foliota pitämään mehut tallessa. Folion päällä on pienikokoisin Koncis jossa kypsyvät punajuuret. Vuuan vieressä on vielä pari myskikurpitsan puolikasta leivinpaperipalan päällä.
Noin tunnin hauduttelun jälkeen pyöräytin punajuuret vuuan pohjalle kertyneessä öljyssä ja liemessä sekä kääntelin punakaalia jotta se kypsyy tasaisesti.
Yöllisellä vessareissulla (ideaalisti kun uunissa on kypsytelty ajatuksia n.3-4 tunnin ajan) kannattaa poiketa kyökissä ja ottaa koko komeus uunista. Nosta punajuurivuoka ja kurpitsat suoraan ritilälle punakaalin ylle ja laita leivinpaperi ja folio tiiviisti koko vuuan yli. Lopun aikaa se pitää huolen itsestään. 

Koncis-vuuat ovat loistava vaihtoehto kotikokille, joka haluaa edullisen ja monikäyttöisen vuuan keittiöönsä. Käytän molempia vuokiani mm. paahtamiseen, hauduttamiseen, leivontaan...mitä nyt ikinä uunissa voi tehdä, Koncis hoitaa homman. Myös hyydytyshommat, jos vaikka hyydytettäviä leivonnaisia tekee, toimivat metallisissa (jollain vuoratuissa) vuuissa hyvin niiden loistavan lämmönjohtokyvyn ansiosta. Hinnat eivät huimaa päätä ja vuuat ovat jämäköitä ja laadukkaita. Isoimman vuuan mukana tuleva paistiritilä toimii nimensä mukaisesti paistin tai kinkun kypsennyksessä, kerrosruokia tehdessä, ja käytän sitä myös jäähdytysritilänä.





Aamusella kun ruoka on valmista, laita uunista virta pois ja anna ruokien muhia vielä tunnin verran sillä aikaa kun tassuttelet rauhassa päämäärättömästi ja esität tekeväsi jotain järkevää. Meillä tämä on yleistä aamuhuvia viikonloppuisin. Kun herkkujen kutsu käy ylivoimaiseksi, kata pöytä nätisti, kaiva jääkaapista pala homejuustoa tai vuohenjuustoa ja kutsu katras syömään. Terävänmakuinen juusto on loistava vastapaino makeille kasviksille ja aromikkaille yrteille.

Muissa uutisissa; keikkatyötä pukkaa, kuten myös Toton konserttia parin viikon (WHOOOP WHOOOOOP!=) ja Ruotsin-matkaa (Hiiohoi!) reilun kuukauden päästä. Pojat voivat hyvin ja meilläkin suunta parempaan - lauantait on pyhitetty herkuttelulle, mutta muuten pyritään pitämään järki ja harkinta kädessä ruoka-asioissa. Vähän hankalaa joskus, kun töissä on kiirettä ja tauot kortilla, mutta pääosin onnistuen. Farkut alkavat pikku hiljaa vaatimaan vyötä ylhäällä pysyäkseen... =)

Nyt täällä tulee valomerkki ja hiljaisuus. Bonesit loppui (kesken, jos minulta kysytään) ja Muru kuorsaa jo kuin pikku pors...pupu.

Leppoisaa pyhäpäivää!
- Hulta











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti