Nå men heijsan!
Tässä sitä vaan tyhjiä kirjoitellaan, pahoittelen kun en saanut reseptiä aikaan tähän postaukseen. Elämä on ollut hieman kiireistä viime viikot, kun Murun palkaton työharjoittelu on jatkunut ja jonkun on pitänyt puskea vähän extrahommia että talouspaniikki ei ole päässyt salavihkaa iskemään. Nyt Murun työtilanne näyttää paremmalta ja lastini kevenee jatkossa sen verran että pärjään suht normaaleilla työtunneilla ja ehdin vähän tätäkin laiminlyötyä elämäni aluetta päivitellä hanakammin. Blogia on ollut oikeasti ikävä, jokainen joka tätä käy lukemassa - ja teitä on paljon useampia kuin olen uskaltanut toivoakaan - ja mahdollisesti jättää kommentin, ilahduttaa minua valtavasti.
Viime viikonloppuna otin pienen hengähdyshetken vain itselleni, kävin Tukholmassa ja nautiskelin omasta ajasta pari päivää. On ihmeellistä, miten yksin reissaaminen voi rentouttaa! En tiedä, miten muuten saisin parissa päivässä niin täydellisesti stressipeikon pois niskastani ja arjen katki.
Siispä ihanaa ruokaa valmiina eteen kannettuna, elävää musiikkia, hiano trinksu showta kauhistellen (oikeasti nuo Vikingin iltashowt on huonoudessaan legendaarisia) ja rauhallista kuljeksimista Tukholman sivukaduilla. Lisäksi tietysti hallittua (hallitsematonta) shoppailua mm. Biblioteksgatanin Sephorassa - tämä on kosmetiikkafriikkien taivas - ja Longchampin hassunmallisessa liikkeessä superystävällisen myyjän avustuksella.
Kevät hiipii jo tänne Tampereellekin, paljaan maan ja valon määrä lisääntyy kohisten. Vähän kerrassaan mieli alkaa olla jo pääsiäisessä ja tulevassa kesässä. Ainakin yhteinen Tukholman-reissu ja ehkä matka jonnekin kauemmaskin uhkaa toteutua, ai kauhia. Sitä odotellessa...
Leppoisia aurinkoisia kevätpäiviä kaikille, palaan pian reseptin merkeissä!
- Hulta
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajankäyttö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajankäyttö. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 16. maaliskuuta 2016
lauantai 5. marraskuuta 2011
Laiska kokki, hyvä ruoka - säätämisen tarpeettomuudesta
Tulipa taas raadettua keittiössä. Pari tuntia meni lasagnenteossa, ja lopputuloksena taivaallisen ihana, maultaan melkein täydellisyyttä hipova ja vieläpä kohtuuterveellinen luomus. Nyt kuulkaas on masu melekoosen täynnä maukkaita kaloreita!
Lasagne on yksi niistä ruuista, joita tulee tehtyä aivan liian harvoin. Yksi tutuin selitys, jota itsekin itselleni aika ajoin mielessäni toistan, on että se vie niin paljon aikaa. Toisaalta kun siihen saa aikaiseks ryhtyä, niin eihän siinä hirveästi hommaa ole. Mietin siinä puuhatessani Nigella Lawsonin - jos Jumala on olemassa, olen melko varma että hän kävelee maan päällä tämän naisen hahmossa - viisaita sanoja; "There's a difference between difficult and time-consuming". Suomeksi "Vaikean ja aikaavievän välillä on eroa ". Ehkä yksi parhaimmista viisauksista ikinä on se.
Moni asia mielletään vaikeaksi tai monimutkaiseksi ihan syyttä. Jos nyt vaikka miettii sitä lasagnea. Bolognesekastikkeen kanssa ähersin kokonaista 10 minuuttia pilkkoen ja paistaen. Hikistä ja uuvuttavaa uurastusta (Hah! Miä huiaan!) seurasi tunnin haudutus. Sillä aikaa pötköttelin rauhassa ja touhusin kaikkea muuta. Kun kastike oli valmista, käytin toiset 10 minuuttia lasagnen kokoamiseen. Seuraavaksi lasagne kypsytteli itseään 45 minuuttia uunin lämmössä. Taas oli kokilla kaikki muu mielessä ja aikaa touhuta jotain (vähemmän) hyödyllistä. Todellisuudessa minulta meni siis aikaa ruuanlaittoon tänään 20 minuuttia, vaikka koko prosessi kesti melkein kaksi ja puoli tuntia. Tuloksena oli suussasulavaa sapuskaa josta riittää useammalle päivälle.
Miten monta kertaa elämässä sitä tulee missattua aivan mahtavia asioita vain siksi, että se NÄYTTÄISI vaativan meiltä paljon vaivaa, vaikka se todellisuudessa kysyisikin vain aikaa? Ja miksi tuntuu taas ylivoimaiselta ryhtyä johonkin, mikä vaatisi vain vähän aikaa mutta ehkä vähän enemmän työtä? Miksi sitä jättää niin monta asiaa väliin vaikka pienellä vaivalla tai ajankäytöllä saavutettavissa oleva palkkio olisi jotain mahtavaa?
Aika on jännä asia; sitä ei ole koskaan riittävästi kun on kiire, sitä on liikaa kun ei ole mitään tekemistä, ja sen jakaminen on aina vaikeaa. Jos vähän järjestelis asioita ja järkeistäisis ajankäyttöään, päivään mahtuis aika paljon enemmän asioita. Ehkä jopa muutama hetki käytettäväksi siihen omaan nautintoon ja pysähtymiseen.
Nautinnoista puheen ollen, se lasagne...
Tarvitset
öljyä tai voita
2 keskikokoista (puna)sipulia
1 ison porkkanan
½ pienen kesäkurpitsan
2 valkosipulinkynttä
2 dl soijarouhetta
1 tlk tomaattimurskaa
1 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
vettä
½ tl sokeria
½ tl suolaa
1 tl yrttisekoitusta tai oreganoa ja basilikaa
½ tl rouhittua mustapippuria
400 g raejuustoa (ja jos edes kuvittelit käyttäväsi rasvatonta, niin HYI! Heti pois tuommoset siivottomuudet mielestä!)
3/4 prk Pirkka vihreää pestoa
n. 12 lasagnelevyä, mielellään täysjyvää
100-150 g juustoraastetta
n. 25x20x5 cm uunivuoka
~ Pilko sipuli, porkkana ja kesäkurpitsa pieneksi, hienonna valkosipuli.
~ Laita pata tai iso pannu hellalle 2/3 teholle. Viskaa pataan öljyä ja perään sipuli, porkkana, kesäkurpitsa ja suola. Kun pannun lämpötila kohoaa, kurpitsasta alkaa irrota nestettä ja kasvikset hautuvat ensin pehmeämmiksi ja vasta sitten alkavat ruskistua. Kun sipulit ovat läpikuultavia, lisää valkosipuli ja pyörittele pari minuuttia.
~ Lisää sekaan soijarouhe ja pavut. Papuja kannattaa vähän litistellä paistinlastalla tai kauhalla samalla kun pyörittelee ne ja soijarouheen kasvisten sekaan. Lisää tomaattimurska ja huuhdo sekä papu- ja tomaattitölkit vedellä ja lisää se pataan. Kaiken kaikkiaan vettä voi lisätä parisen desiä.
~ Mausta, laita pataan kansi päälle laske lämpö ykköselle. Anna hautua tunnin verran, sekoita pari kertaa. Maista, mausta lisää jos siltä tuntuu.
~ Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
~ Sekoita raejuusto liemineen päivineen kulhossa peston kanssa haarukalla painellen. Koeta hajottaa rakeita sen verran että massa on edes jotenkin tasaisehkontapaista muistuttavaa. EI tarvitse hampaat irvessä nyhvertää! ;)
~ Kokoa lasagne; pohjalle 1/3 tomaattikastikeesta, sitten kerros lasagnelevyjä, puolet raejuustosta, levyjä, 1/3 tomaattikastikkeesta, levyjä, loppu raejuusto, levyjä, loppu tomaattikastike, kerros juustoraastetta ja koko komeus uuniin n. 40-45 minuutiksi.
Lasagnesta riittää 4-6 henkilölle. Täyttä tavaraa, niin maun kuin muunkin suhteen!
Halutessasi voit korvata soijarouheen 400 grammalla jauhelihaa, jonka ruskistat ensin kuumassa padassa/pannussa ja jatkat sen jälkeen kasviksilla ohjeen mukaan. Suolan määrä bolognesessa on vähäisempi, sillä pesto on suolaista ja maut tasoittuvat uunissa. Reseptiä saa vapaasti käytellä ja väännellä mielensä ja makunsa mukaiseksi.
Lasagne on yksi niistä ruuista, joita tulee tehtyä aivan liian harvoin. Yksi tutuin selitys, jota itsekin itselleni aika ajoin mielessäni toistan, on että se vie niin paljon aikaa. Toisaalta kun siihen saa aikaiseks ryhtyä, niin eihän siinä hirveästi hommaa ole. Mietin siinä puuhatessani Nigella Lawsonin - jos Jumala on olemassa, olen melko varma että hän kävelee maan päällä tämän naisen hahmossa - viisaita sanoja; "There's a difference between difficult and time-consuming". Suomeksi "Vaikean ja aikaavievän välillä on eroa ". Ehkä yksi parhaimmista viisauksista ikinä on se.
Moni asia mielletään vaikeaksi tai monimutkaiseksi ihan syyttä. Jos nyt vaikka miettii sitä lasagnea. Bolognesekastikkeen kanssa ähersin kokonaista 10 minuuttia pilkkoen ja paistaen. Hikistä ja uuvuttavaa uurastusta (Hah! Miä huiaan!) seurasi tunnin haudutus. Sillä aikaa pötköttelin rauhassa ja touhusin kaikkea muuta. Kun kastike oli valmista, käytin toiset 10 minuuttia lasagnen kokoamiseen. Seuraavaksi lasagne kypsytteli itseään 45 minuuttia uunin lämmössä. Taas oli kokilla kaikki muu mielessä ja aikaa touhuta jotain (vähemmän) hyödyllistä. Todellisuudessa minulta meni siis aikaa ruuanlaittoon tänään 20 minuuttia, vaikka koko prosessi kesti melkein kaksi ja puoli tuntia. Tuloksena oli suussasulavaa sapuskaa josta riittää useammalle päivälle.
Miten monta kertaa elämässä sitä tulee missattua aivan mahtavia asioita vain siksi, että se NÄYTTÄISI vaativan meiltä paljon vaivaa, vaikka se todellisuudessa kysyisikin vain aikaa? Ja miksi tuntuu taas ylivoimaiselta ryhtyä johonkin, mikä vaatisi vain vähän aikaa mutta ehkä vähän enemmän työtä? Miksi sitä jättää niin monta asiaa väliin vaikka pienellä vaivalla tai ajankäytöllä saavutettavissa oleva palkkio olisi jotain mahtavaa?
Aika on jännä asia; sitä ei ole koskaan riittävästi kun on kiire, sitä on liikaa kun ei ole mitään tekemistä, ja sen jakaminen on aina vaikeaa. Jos vähän järjestelis asioita ja järkeistäisis ajankäyttöään, päivään mahtuis aika paljon enemmän asioita. Ehkä jopa muutama hetki käytettäväksi siihen omaan nautintoon ja pysähtymiseen.
Nautinnoista puheen ollen, se lasagne...
Tarvitset
öljyä tai voita
2 keskikokoista (puna)sipulia
1 ison porkkanan
½ pienen kesäkurpitsan
2 valkosipulinkynttä
2 dl soijarouhetta
1 tlk tomaattimurskaa
1 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
vettä
½ tl sokeria
½ tl suolaa
1 tl yrttisekoitusta tai oreganoa ja basilikaa
½ tl rouhittua mustapippuria
400 g raejuustoa (ja jos edes kuvittelit käyttäväsi rasvatonta, niin HYI! Heti pois tuommoset siivottomuudet mielestä!)
3/4 prk Pirkka vihreää pestoa
n. 12 lasagnelevyä, mielellään täysjyvää
100-150 g juustoraastetta
n. 25x20x5 cm uunivuoka
~ Pilko sipuli, porkkana ja kesäkurpitsa pieneksi, hienonna valkosipuli.
~ Laita pata tai iso pannu hellalle 2/3 teholle. Viskaa pataan öljyä ja perään sipuli, porkkana, kesäkurpitsa ja suola. Kun pannun lämpötila kohoaa, kurpitsasta alkaa irrota nestettä ja kasvikset hautuvat ensin pehmeämmiksi ja vasta sitten alkavat ruskistua. Kun sipulit ovat läpikuultavia, lisää valkosipuli ja pyörittele pari minuuttia.
~ Lisää sekaan soijarouhe ja pavut. Papuja kannattaa vähän litistellä paistinlastalla tai kauhalla samalla kun pyörittelee ne ja soijarouheen kasvisten sekaan. Lisää tomaattimurska ja huuhdo sekä papu- ja tomaattitölkit vedellä ja lisää se pataan. Kaiken kaikkiaan vettä voi lisätä parisen desiä.
~ Mausta, laita pataan kansi päälle laske lämpö ykköselle. Anna hautua tunnin verran, sekoita pari kertaa. Maista, mausta lisää jos siltä tuntuu.
~ Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
~ Sekoita raejuusto liemineen päivineen kulhossa peston kanssa haarukalla painellen. Koeta hajottaa rakeita sen verran että massa on edes jotenkin tasaisehkontapaista muistuttavaa. EI tarvitse hampaat irvessä nyhvertää! ;)
~ Kokoa lasagne; pohjalle 1/3 tomaattikastikeesta, sitten kerros lasagnelevyjä, puolet raejuustosta, levyjä, 1/3 tomaattikastikkeesta, levyjä, loppu raejuusto, levyjä, loppu tomaattikastike, kerros juustoraastetta ja koko komeus uuniin n. 40-45 minuutiksi.
Lasagnesta riittää 4-6 henkilölle. Täyttä tavaraa, niin maun kuin muunkin suhteen!
Halutessasi voit korvata soijarouheen 400 grammalla jauhelihaa, jonka ruskistat ensin kuumassa padassa/pannussa ja jatkat sen jälkeen kasviksilla ohjeen mukaan. Suolan määrä bolognesessa on vähäisempi, sillä pesto on suolaista ja maut tasoittuvat uunissa. Reseptiä saa vapaasti käytellä ja väännellä mielensä ja makunsa mukaiseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)